Suomen entisestä pääministeristä Sanna Marinista (sd) julkaistaan tietokirja ensi marraskuussa.

Poikkeuksellinen pääministeri – Sanna Marin -nimeä kantavan kirjan julkaisuaika selviää WSOY-kustantamon syksyllä julkaistavia kirjoja käsittelevästä katalogista.

Kirjan on kirjoittanut toimittaja Salla Vuorikoski. Kirja on auktorisoimaton, eli tehty ilman Sanna Marinin valtuutusta.

WSOY:n katalogissa Vuorikosken kirjan sanotaan kertovan, ”mitä suljettujen ovien takana todella tapahtui”.

– Kirja paljastaa, millainen johtaja Sanna Marin oli, katalogissa sanotaan.

– Suorapuheinen pääministeri herätti laajalti ihailua mutta myös inhoa, kirjan kohdetta kuvataan.

– Pääministerikautensa lopuksi tamperelaisdemarista oli kasvanut politiikan kansainvälinen supertähti, jolle Suomi muuttui liian pieneksi ja tunkkaiseksi.

Kirjassa on WSOY:n katalogin mukaan 300 sivua.

Vuorikoski jakoi kuvan kirjan kannesta viestipalvelu X:ssä tiistaina.

– Välillä illan pimeydessä mietin, että mihin sitä onkaan ryhtynyt. Ja toisina hetkinä olen aivan onnessani, että saan rypeä oikein asioikseni lähihistoriassa, Vuorikoski kirjoitti kansikuvan kanssa jakamassaan viestissä.

Vuorikoski kertoi kirjoittavansa Marinin pääministeriyttä käsittelevää tietokirjaa helmikuussa.

Myös kirjailija Tuomas Niskakangas valmisteli aiemmin kirjaa Marinista. Hän kuitenkin keskeytti projektin.

Lue lisää: Kirjailija Tuomas Niskakangas teki kirjaa Sanna Marinista: kuuden viikon työn jälkeen hän lopetti – kertoo nyt syyt

IS kertoi viime marraskuussa, että Marin valmistelee kirjaa myös itse.

Lue lisää: Sanna Marinilta kirja – IS:n tiedot: amerikkalainen agentuuri kauppaa teoksen oikeuksia

IS sai tuolloin useasta luotettavasta lähteestä vahvistuksen sille, että yhdysvaltalainen agentuuri William Morris Endeavor (WME) kauppasi kirjan oikeuksia.

Kirjan nimeksi tulisi Our Turn: Fearless Leadership for a New Generation eli suomennettuna Meidän vuoromme: Peloton johtajuus uudelle sukupolvelle.

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) hämmästelee hallituksen päätöstä nostaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa roimasti.

Elintarvikkeiden arvonlisävero pysyy 14 prosentissa, mutta hallitus päätti kehysriihessään nostaa makeisten ja suklaan arvonlisäveron yleiseen arvonlisäveroprosenttiin. Alv-korotusten jälkeen makeisista ja suklaasta maksetaan 25,5 prosentin vero.

ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo, että arvonlisäveron pitäisi kohdella tuoteryhmiä tasapuolisesti.

– Nyt on ehkä mielivaltaisesti valittu tuoteryhmät, joita lähdetään erikseen verottamaan korkeammalla verotuksella: makeiset, suklaa, virvoitusjuomat. Alv:n pitäisi olla lähtökohtaisesti neutraali, ei kulutusta ohjaava vero, Käkelä sanoi.

Kun ja jos makeisten ja suklaan nousee 14 prosentista 25,5 prosenttiin, kolmen euron karkkipussi kallistuu alv-laskurin mukaan noin 30 senttiä.

Makeisten alv-korotuksella aiotaan kerätä 85 miljoonaa euroa, virvoitusjuomaveron lisäkorotuksella 27 miljoonaa euroa.

Suomessa oli aikoinaan käytössä makeisvero, mutta se kumottiin EU-oikeudessa.

Elintarviketeollisuus on huolissaan suomalaisten elintarvikeyritysten toimintaympäristöstä.

– Yrityksillä on vaikea nähdä, mikä on tulevaisuus. Jos yhtäkkiä poimitaan yksittäinen tuoteryhmä ja päätetään ryhtyä verottamaan sitä enemmän, miten yritysjohto ja omistajat pystyvät suunnitteleman tällaisessa toimintaympäristössä, Käkelä totesi.

– Useampikin elintarviketeollisuuden yritys joutuu miettimään, että kannattaako Suomen investoida vai kannattaisiko investointi tehdä naapurimaahan. Tämä huolestuttaa eniten. Nyt tämä kohdistui makeisiin, suklaaseen ja virvoitusjuomiin. Jos hallitus tarvitsee rahaa taas, he poimivat uuden tuoteryhmän. Tällainen summittainen poliittinen toiminta ei luo vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä, Käkelä jatkoi.

Kaupan liitto puolestaan on huolissaan alv:n nostosta puolellatoista prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin.

Kaupan liiton toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan veronkorotus iskee kotimaiseen erikois- ja käyttötavarakauppaan.

– Ymmärrämme tavoitteen tasapainottaa valtion taloutta, mutta yleisen arvonlisäveron korotuksesta tuli korkea. Se tulee olemaan Suomessa toimivalle kaupalle aika iso juttu, koska se syö kuluttajien ostovoimaa ja nostaa osaltaan hintoja, Luoto sanoi.

– Yksi pelko on, että jääkö tavara ostamatta. Ei päivittäistavarakaupassa kaikki ole alennetussa alv:ssa. Esimerkiksi talouspaperit, sampoot, juomat ovat korkeammassa alv:ssa. Erikoiskaupassa lähes kaikki tuotteet ovat yleisen arvonlisäveroluokan tuotteita, Luoto lisäsi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi hallituksen päätöksiä tiistai-iltana Ylen A-studiossa ja kertoi, että yleinen alv-kanta noussee jo kuluvan vuoden syksynä.

– Alkusyksy on realistinen. Tämä menee nyt jatkovalmisteluun mahdollisimman nopealla aikataululla, hän sanoi päätösten aikataulusta.

Hallitus kertoi aiemmin tiedotustilaisuudessa, että yleinen arvonlisävero nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin mahdollisesti jo kuluvan vuoden aikana. Nopealla menettelyllä pystytään Orpon mukaan välttämään EU:n alijäämämenettely.

Hallituksen toimet sopeuttavat Suomen taloutta noin kolmella miljardilla eurolla. Siitä suunnilleen puolet on veronkorotuksia ja puolet menoleikkauksia.

Kehysriihi järjestetään joka kevät. Siinä hallitus tarkastelee julkista taloutta lähivuosina. Tällä kertaa sen tarkastelu koski vuosia 2025–2028.

Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan tiistain tapahtumista Pirkanmaalla, KRP kertoo tiedotteessaan. Tapahtumat alkoivat poliisin väkivaltarikostehtävästä Juupajoella ja johtivat siihen, että poliisi ampui rikoksesta epäillyn miehen Ruovedellä.

Poliisi sai tiistaina noin kello 10.30 tehtävän Juupajoella sijaitsevaan asuinrakennukseen.

KRP:n mukaan poliisi arvioi, että rakennuksessa oli tapahtunut epäilty väkivaltarikos. KRP:n rikosylikomisario Jari Räty kertoi IS:lle aiemmin miehen ampuneen yksityisasunnossa toista henkilöä.

Lue lisää: Poliisi ampui miehen Juupajoella

Väkivaltarikoksen uhri, vuonna 1991 syntynyt nainen, ja epäilty tunsivat toisensa, KRP kertoo tiedotteessaan. Uhri loukkaantui tilanteessa erittäin vakavasti.

Poliisin saapuessa paikalle oli rikoksesta epäilty, vuonna 1977 syntynyt mies, jo poistunut paikalta.

Epäilty pakeni poliisia, ja hän jäi kiinni pari tuntia myöhemmin Ruoveden puolella tiellä 66. Poliisi käytti ajoneuvon pysäyttämiseen piikkimattoa. Epäiltyä etsittiin myös Mänttä-Vilppulan alueelta, KRP kertoo.

Pysäyttämisen jälkeen mies ampui poliiseja kohti, ja poliisit käyttivät tilanteessa ampuma-asetta. Mies sai tilanteessa ampumavammoja, KRP kertoo. Poliisi antoi miehelle hätäensiapua, mutta hän kuoli tapahtumapaikalla. Poliiseja ei loukkaantunut tilanteessa.

Aiemman tiedon mukaan poliisi olisi ampunut miehen Juupajoella. KRP:n mukaan mies pysäytettiin kuitenkin hänen paettuaan Ruoveden puolelle. Hänet ammuttiin siis Ruovedellä.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan poliisin luotiin kuollut mies on useista rikoksista tuomittu Henri Pekka Juhani Åman, 46.

Lue lisää: Juupajoella poliisin ampuma mies on raskaan sarjan rikollinen

KRP:n esitutkinnassa rikosnimikkeitä ovat tällä hetkellä muun muassa murhan yritys, tapon yritys, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja ampuma-aserikos.

– Tällä hetkellä poliisilla ei ole vielä tietoa esimerkiksi tapahtumiin johtaneista syistä. Vaikka epäilty on kuollut, poliisi selvittää teon tapahtumat, motiivit ja taustat niin perusteellisesti kuin mahdollista. Lisäksi poliisi selvittää muun muassa sitä, onko sivullisiin kohdistunut pakomatkan aikana uhkaa, sanoo tutkinnanjohtaja, KRP:n rikoskomisario Jussi Luoto tiedotteessa.

Poliisin aseenkäytöstä on puolestaan käynnistetty esitutkintalain mukainen esiselvitys.

Lue lisää: Poliisi ampui miehen Juupajoella – syyttäjä selvittää poliisin aseenkäytön

Poliisien aseen käytön tutkinnan osalta tiedotusvastuu on syyttäjällä. KRP:n mukaan esiselvityksessä tutkintaa johtaa erikoissyyttäjä Jonna Ryynänen valtakunnansyyttäjän toimistosta.

Turun hovioikeudessa alkoi tiistaina kaksipäiväinen käsittely kahden nuoren hengen vaatineesta Aerotien onnettomuudesta.

Käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden helmikuussa 18-vuotiaan miehen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta, jotka tapahtuivat 3. kesäkuuta 2022.

Nuori mies vaatii hovioikeudessa syytteiden kumoamista tai toissijaisesti rikosnimikkeiden lieventämistä perusmuotoisiksi. Hän myös vaatii, että rangaistusta alennetaan, korvausvelvollisuutta sovitellaan puoleen ja että hänen maksettavikseen määrätyt asianomistajien oikeudenkäyntikulut puolitetaan.

Sekä vastaaja että uhrien omaisia oli paikalla hovioikeuden käsittelyssä. Vastaaja on ilmoittanut haluavansa tulla kuulluksi.

Onnettomuudessa sai surmansa kaksi nuorta, joista toinen, 16-vuotias tyttö, matkusti takapenkillä keskipaikalla ilman turvavyötä ja toinen, 16-vuotias poika, takakontissa.

Kuljettaja ja neljä nuorta olivat lähteneet ajamaan Aerotien päästä. Päästyään tien toiseen päähän kuljettaja oli tehnyt U-käännöksen ja ajanut takaisin kohti lähtöpaikkaa.

Autoa vastaan oli ajanut raskas yhdistelmäajoneuvo. Vastaaja oli menettänyt autonsa hallinnan eikä ollut saanut pidettyä sitä oikeanpuoleisella kaistalla.

Mercedes-Benz-merkkinen henkilöauto ajautui vastaantulevan rekan kaistalle, minkä jälkeen se törmäsi sivuluisussa rekan keulaan ja pyöri ympäri kaksi kertaa. Törmäys oli niin raju, että peräluukku irtosi kokonaan.

Takakontissa matkustanut poika lensi autosta ensimmäisellä pyörähdyksellä ja takapenkillä istunut tyttö toisella pyörähdyksellä. Molemmat sinkoutuivat metsäalueelle noin kymmenen metrin päähän toisistaan. He kuolivat tapahtumapaikalle.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi rekonstruktion ja auton vaurioiden avulla, että kuljettaja oli ajanut tiellä jopa 109 kilometrin tuntinopeutta.

Törmäyshetkellä vauhtia oli ollut ainakin 95 km/h. Nopeusrajoitus kyseisellä tiellä oli 50 km/h. Auto oli käynyt vastaantulevien kaistalla, ja kuljettaja oli mutkitellut autolla tahallaan. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumiin.

Vastaaja kiistää törkeän tekomuodon. Puolustuksen mukaan auton hallinnan menetys oli ollut tapaturmaista, eikä vastaaja ollut menetellyt törkeän huolimattomasti.

Puolustuksen mukaan onnettomuuteen oli vaikuttanut auton mahdollinen tekninen vika. Kuljettu matka ei ollut ollut pitkä, ja uhrit olivat kuolleet osin oman riskinoton vuoksi.

– Asianomistaja meni omasta halustaan takakonttiin, ja toinen asianomistaja keskipaikalle käyttämättä turvavyötä. Siksi kyse ei voi olla törkeästä kuolemantuottamuksesta, syytetyn avustaja Teemu Nisu sanoi.

Puolustuksen mukaan ajonopeus oli enintään 75 km/h ja törmäysnopeus 70 km/h. Puolustus kyseenalaisti rekonstruktion luotettavuuden, koska se oli vakuutusyhtiön tilaama.

– Siihen liittyy lähtökohtaisesti epäluotettavuustekijä taloudellisista intresseistä johtuen. Johtopäätös olisi voinut olla eri, jos se olisi ollut valtion hankkima.

Puolustus aikoo kyseenalaistaa käsittelyn aikana poliisin tekemän paikkatutkinnan, koska se tehtiin pimeään aikaan. Lisäksi tiessä oli ollut useita eri renkaanjälkiä, mikä on puolustuksen mukaan voinut haitata oikeiden jarrutusjälkien määrittelyä.

Kyydissä olleet nuoret olivat arvioineet auton tilannenopeuden pienemmäksi kuin mitä rekonstruktio osoitti. Käräjäoikeus piti kuitenkin auton ajosta saatua videopätkää ja sen pohjalta tehtyä nopeuden määrittelyä sekä rekonstruktiota luotettavampina todisteina.

Puolustuksen mukaan todistajat olivat kertoneet esitutkinnassa nopeuden olleen vieläkin pienempi kuin he kertoivat käräjäoikeuden käsittelyssä.

– Siihen on voinut vaikuttaa asian laaja uutisointi mediassa, Nisu perusteli.

Sekä syyttäjä että asianomistajat vaativat valituksen hylkäämistä. Tiistain käsittelyssä käytiin läpi kirjallisia todisteita, ja perjantaina kuullaan muun muassa yhdistelmäajoneuvon kuljettajaa.

Osa käsittelystä käytiin suljetuin ovin rajujen onnettomuuspaikkakuvien vuoksi. Myös uhrien omaiset poistuivat siinä vaiheessa kyynelehtien salista.

Sitä ennen salissa näytettiin kuva, joka muistutti onnettomuuden traagisuudesta. 16-vuotias uhri oli lentänyt takapenkkien yli ja ulos autosta repeytyneen takaluukun kautta. Auton takapenkille oli jäänyt vain yksi nuoren naisen kenkä.

Vesannolla asuvat Juhani ja Leena Jetsonen ovat seuranneet vuosia Saara Arvan tapausta. Kulkeneet pitkin lähialueen metsiä ja etsineet jälkiä ruumiista.

– Viime syksynä kierrettiin metsässä sen jälkeen, kun poliisit olivat tehneet etsintöjään ja mietimme, että kumma, kun eivät löydy, Leena Jetsonen kertoo.

Lue lisää: IS:n tiedot: Mika Moringin tappamaksi epäillyn naisen ruumis on löytynyt Pohjois-Savosta

Ruumiin löytöpaikan lähistöllä asuvat Jetsoset ovat huhupuheiden perusteella kuulleet sen, mistä Arvan ruumis huhtikuun alussa löydettiin. Paikka on tuttu.

– Hirveän vaikeakulkuinen paikka. Sinne ei oikeastaan pääse hyvin kuin järven kautta, Juhani Jetsonen kuvailee.

Hän myös kohtasi kasvotusten Mika Moringin ja Saara Arvan loppukesällä 2019.

– Heille oli tapahtunut rengasrikko auton kanssa ja pyysivät apua, Juhani Jetsonen muistelee.

Rengas oli erittäin pahasti rikki, ja Jetsosen mukaan paikalle soitettiin myös poliisi.

Arvasta Jetsoselle jäi erittäin arka vaikutelma. Tämä ei puhunut mitään tai ottanut katsekontaktia.

Arvan ja Moringin liikkeet tulivat paikallisille hyvinkin tutuiksi seutukunnalla loppukesästä 2019.

– Eikös hän (Arva) aina istunut autossa, muistelee Leena Jetsonen kohtaamisiaan.

Moring ja Arva pysyttelivät Jetsosten mukaan visusti omissa oloissaan, eivätkä ottaneet paikallisiin kontaktia.

Leena Jetsonen näki kyseisen Moringin mustan Audin liikenteessä juuri elokuun 2019 lopulla.

Niin ikään elokuussa 2019 eräs vesantolainen mies kohtasi Arvan ja Moringin Neiturin kanavalla.

”

Se jäi mieleen, että äijä istui siinä Audin nokkapellillä ja Saara oli jakkaralla vieressä ja vain katsoi eteensä.

Hän oli kummastellut seutukunnalla viikkokausia liikkunutta parivaljakkoa.

– Ihmeteltiin sitä tässä kylillä, kävivät he kaupassakin, mutta kenenkään juttusilla eivät olleet, mies muistelee.

Kohtaaminen Neiturin kanavalla ei ole unohtunut:

– Se jäi mieleen, että äijä istui siinä Audin nokkapellillä, ja Saara oli jakkaralla vieressä ja vain katsoi eteensä, mies kertoo.

Mies muistelee, että yleensä Moring ja Arva pysyttelivät katseilta piilossa metsäautoteillä.

Eläkeikäinen kylällä asuva nainen oli heinäkuussa 2019 matkalla pyörällä sienestämään, kun hän kohtasi autonsa luokse leiriytyneet Arvan ja Moringin.

–Kerkesin olla äkäinen, että nyt on muut marjanpoimijat ehtineet, kun näin autonkeulan, nainen kertoo.

Lähemmäs päästyään nainen pelästyi, että keskeytti jonkin hänen sanojensa mukaan herkän hetken.

– Auton viereen oli levitettynä kaksi isoa peittoa, ja nainen makasi peitolla toinen peitto päällään, ja mies tonki auton peräkonttia, nainen kuvailee näkemäänsä.

Paluumatkalla parivaljakko oli edelleen samassa paikassa, mutta naisen mukaan kummatkin olivat tuolloin peiton alla.

– Ajoin hyvin varovasti ohi. En keskustellut heidän kanssaan, mutta kotiin tullessa sanoin isännälle, että mitähän ihme väkeä tuolla leiriytyy, nainen kertoo.

Nainen palasi paikalle myöhemmin tarkastamaan sitä. Maassa näkyi jonkinlaisia painaumia. Paikalla oli myös jotakin, joka suututti naista erityisesti.

– Siellä oli ulostekasoja. Ja sanoin, että jos minä ikinä sen pariskunnan näen, niin käyn sanomassa, että iän kaiken on tehty tarpeet metsään, mutta ne on osattu peittää, nainen sanoo.

Tapaus oli kaiken kaikkiaan sen verran erikoinen, että nainen kertoi tästä myös tutulle eläkkeellä olevalle poliisille.

Naisen mukaan Saara Arvan katoaminen on ollut ihmisten puheissa ja mielissä. Ihmiset ovat Arvan perheen puolesta toivoneet, että asiaan saataisiin selvyyttä.

– Tosi surullinen tarina, nainen sanoo.

Vesannolla asuvat Juhani ja Leena Jetsonen ovat seuranneet vuosia Saara Arvan tapausta. Kulkeneet pitkin lähialueen metsiä ja etsineet jälkiä ruumiista.

– Viime syksynä kierrettiin metsässä sen jälkeen, kun poliisit olivat tehneet etsintöjään ja mietimme, että kumma, kun eivät löydy, Leena Jetsonen kertoo.

Lue lisää: IS:n tiedot: Mika Moringin tappamaksi epäillyn naisen ruumis on löytynyt Pohjois-Savosta

Ruumiin löytöpaikan lähistöllä asuvat Jetsoset ovat huhupuheiden perusteella kuulleet sen, mistä Arvan ruumis huhtikuun alussa löydettiin. Paikka on tuttu.

– Hirveän vaikeakulkuinen paikka. Sinne ei oikeastaan pääse hyvin kuin järven kautta, Juhani Jetsonen kuvailee.

Hän myös kohtasi kasvotusten Mika Moringin ja Saara Arvan loppukesällä 2019.

– Heille oli tapahtunut rengasrikko auton kanssa ja pyysivät apua, Juhani Jetsonen muistelee.

Rengas oli erittäin pahasti rikki, ja Jetsosen mukaan paikalle soitettiin myös poliisi.

Arvasta Jetsoselle jäi erittäin arka vaikutelma. Tämä ei puhunut mitään tai ottanut katsekontaktia.

Arvan ja Moringin liikkeet tulivat paikallisille hyvinkin tutuiksi seutukunnalla loppukesästä 2019.

– Eikös hän (Arva) aina istunut autossa, muistelee Leena Jetsonen kohtaamisiaan.

Moring ja Arva pysyttelivät Jetsosten mukaan visusti omissa oloissaan, eivätkä ottaneet paikallisiin kontaktia.

Leena Jetsonen näki kyseisen Moringin mustan Audin liikenteessä juuri elokuun 2019 lopulla.

Niin ikään elokuussa 2019 eräs vesantolainen mies kohtasi Arvan ja Moringin Neiturin kanavalla.

”

Se jäi mieleen, että äijä istui siinä Audin nokkapellillä ja Saara oli jakkaralla vieressä ja vain katsoi eteensä.

Hän oli kummastellut seutukunnalla viikkokausia liikkunutta parivaljakkoa.

– Ihmeteltiin sitä tässä kylillä, kävivät he kaupassakin, mutta kenenkään juttusilla eivät olleet, mies muistelee.

Kohtaaminen Neiturin kanavalla ei ole unohtunut:

– Se jäi mieleen, että äijä istui siinä Audin nokkapellillä, ja Saara oli jakkaralla vieressä ja vain katsoi eteensä, mies kertoo.

Mies muistelee, että yleensä Moring ja Arva pysyttelivät katseilta piilossa metsäautoteillä.

Eläkeikäinen kylällä asuva nainen oli heinäkuussa 2019 matkalla pyörällä sienestämään, kun hän kohtasi autonsa luokse leiriytyneet Arvan ja Moringin.

–Kerkesin olla äkäinen, että nyt on muut marjanpoimijat ehtineet, kun näin autonkeulan, nainen kertoo.

Lähemmäs päästyään nainen pelästyi, että keskeytti jonkin hänen sanojensa mukaan herkän hetken.

– Auton viereen oli levitettynä kaksi isoa peittoa, ja nainen makasi peitolla toinen peitto päällään, ja mies tonki auton peräkonttia, nainen kuvailee näkemäänsä.

Paluumatkalla parivaljakko oli edelleen samassa paikassa, mutta naisen mukaan kummatkin olivat tuolloin peiton alla.

– Ajoin hyvin varovasti ohi. En keskustellut heidän kanssaan, mutta kotiin tullessa sanoin isännälle, että mitähän ihme väkeä tuolla leiriytyy, nainen kertoo.

Nainen palasi paikalle myöhemmin tarkastamaan sitä. Maassa näkyi jonkinlaisia painaumia. Paikalla oli myös jotakin, joka suututti naista erityisesti.

– Siellä oli ulostekasoja. Ja sanoin, että jos minä ikinä sen pariskunnan näen, niin käyn sanomassa, että iän kaiken on tehty tarpeet metsään, mutta ne on osattu peittää, nainen sanoo.

Tapaus oli kaiken kaikkiaan sen verran erikoinen, että nainen kertoi tästä myös tutulle eläkkeellä olevalle poliisille.

Naisen mukaan Saara Arvan katoaminen on ollut ihmisten puheissa ja mielissä. Ihmiset ovat Arvan perheen puolesta toivoneet, että asiaan saataisiin selvyyttä.

– Tosi surullinen tarina, nainen sanoo.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen puheenjohtajat kertoivat kehysriihen lopputulemasta tiedotustilaisuudessa tiistaina iltapäivällä. Hallitus kertoi mittavista lisäleikkauksista ja veronkorotuksista.

Hallitus teki kuitenkin myös päätöksiä, joilla tietyille ryhmille suunnataan rahaa. Lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdennetaan miljoonia euroja lisää.

Viisi miljoonaa kohdennetaan lasten suojeluun, mielenterveyden chat-palveluun, oppilaitosnuorisotyöhön, ensi- ja turvakoteihin sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn.

Lisäksi hallitus panostaa kertaluonteisesti viisi miljoonaa euroa koulukiusaamisen ehkäisemiseen.

Hallitus myös laajentaa lahjoitusvähennyksen yksityishenkilöiden lahjoituksiin, jotka kohdistuvat nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöille.

Vähennyksen myötä valtio menettää 15 miljoonaa euroa verotuloja.