Kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaan Kööpenhaminan 1600-luvun pörssirakennuksen tulipalo saatiin tuntikausia kestäneen sammutuksen jälkeen tiistaina illan suussa viimein hallintaan.

– Tulipalo on siinä määrin kontrollissa, että olemme tällä hetkellä tekemässä loppusammutusta, joka kestää useita tunteja, kertoi pelastuslaitoksen johtaja Jakob Vedsted Andersen lehdistötilaisuudessa.

Andersenin mukaan tuli ehti tuhota puolet rakennuksesta lähes kokonaan. Muun muassa rakennuksen torni romahti.

Tulipalo alkoi toistaiseksi tuntemattomasta syystä aamulla noin puoli kahdeksalta paikallista aikaa. Ihmiset saatiin aamulla evakuoitua rakennuksesta ajoissa, eikä henkilövahinkoja ollut tiedossa.

Rakennus oli ollut kunnostettavana. Kunnostustöiden on osaltaan arvioitu kasvattaneen tulipalon riskiä.

Sammutustöitä vaikeuttivat pörssirakennuksen kuparinen katto sekä rakennuksen ympärillä olevat rakennustelineet.

– Kuparikatto on kuin kansi rakennuksen päällä. Sitä on ollut oikein mukavaa katsella, mutta sammutustöiden näkökulmasta se varaa sisälleen paljon lämpöä. Siksi meidän on mentävä katon alle ja varmistettava, että tuli ei pääse alas rakennuksen läpi, Andersen kuvaili aikaisemmin Tanskan radiolle.

Rakennuksesta saatiin pelastettua ainakin osa siellä olleista arvokkaista taideteoksista, jotka vietiin Tanskan Kansallismuseoon tarkistettaviksi ja varastoitaviksi.

Tanskan kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt sanoi rakennuksen mukana palavan tanskalaista kulttuurihistoriaa.

– Järkyttäviä kuvia pörssistä tänä aamuna – 400 vuotta tanskalaista kulttuuriperintöä liekeissä, ministeri kirjoitti X-viestipalvelussa.

Pörssitalo on yksi Kööpenhaminan vanhimmista rakennuksista. Slotsholmenin alueella sijaitseva renessanssirakennus on vuodelta 1625.

Engel-Schmidtin mukaan oli kuitenkin ”koskettavaa” nähdä, kuinka pörssin työntekijät ja ohikulkijat tekivät yhteistyötä palopaikalla yrittäessään pelastaa taideaarteita palavasta rakennuksesta.

Monet tanskalaiset olivat kauhuissaan maamerkkinsä tuhoutumisesta.

Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen kuvaili paloa ”meidän omaksi Notre Dame -hetkeksemme”. Pariisin Notre Dame -katedraalin palosta tuli juuri maanantaina kuluneeksi viisi vuotta.

– Tämä on kansallinen aarteemme, sanoi 45-vuotias tanskalainen katsellessaan liekkejä.

– Monien vanhojen tanskalaisten maalausten alkuperäisteokset olivat siellä. Olen vieraillut rakennuksessa monesti, joten tämä on saanut minut hyvin surulliseksi, hän jatkoi.

Yksityisomistuksessa ollutta rakennusta oli käytetty gaalaillallisiin ja konferensseihin, eikä se ollut avoinna yleisölle. Rakennuksen yhteydessä toimi kuitenkin myös kauppahalli. Rakennuksen lähellä sijaitsee myös Tanskan parlamentti.

Juttua päivitetty uusilla tiedoilla kello 22.35.

Kremlin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi tiistaina puhelinkeskustelussa Iranin presidentille Ebrahim Raisille, että kaikkien osapuolien tulisi osoittaa kohtuullista pidättyvyyttä, koska uudella vastakkainasettelun kierroksella olisi katastrofaaliset seuraukset koko alueelle.

Raisi varoitti jo aikaisemmin Israelia ryhtymästä mihinkään vastatoimiin Iranin viikonloppuisen lennokki- ja ohjushyökkäyksen jälkeen.

Raisi toisti tuolloin maan aiemman kannan, että Iranin Israeliin kohdistamat iskut olivat itsepuolustusta.

Putin sanoi, että juurisyy Lähi-idän nykyisen epävakauteen on palestiinalaisten ja Israelin ratkaisematon konflikti.

– Vladimir Putin esitti toiveen, että kaikki osapuolet osoittaisivat kohtuullista pidättyväisyyttä, mikä estäisi uuden vastakkainasettelun kierroksen, jolla olisi katastrofaalisia seurauksia koko alueelle, Kreml sanoi.

– Ebrahim Raisi huomautti, että Iranin toimi pakon edessä, mutta rajoitetusti. Samalla hän painotti, että Teheranilla ei ole kiinnostusta eskaloida jännitteitä enempää.

Teheran puolestaan kertoi Raisin todenneen Putinille, että Iran vastaa siihen kohdistuviin toimiin vielä ankarammin, laajemmin ja tuskallisemmin kuin koskaan.

Iran on toimittanut Venäjälle suuren määrän tehokkaita ballistisia ohjuksia ja lennokkeja, joita Venäjä käyttää Ukrainan sodassa.

Tanskassa vietetään tiistaina maan entisen hallitsijan kuningatar Margareetan 84-vuotissyntymäpäivää.

Jari-Veikko Kauppinen oli aamuisella kävelylenkillä. Aurinko paistoi ja Tanskan liput liehuivat saloissa kuningattaren merkkipäivän kunniaksi. Kauppinen kertoo tanskalaisten olleen juhlatuulella.

Juhlahumu hälveni Kööpenhaminan Fisketorgetilla.

– Hirveän voimakas outo haju tuli. Kävelin mäen alas ja sitten näkyivät hirveät lieskat, savu ja pelastuslaitoksen autojen sireenit soivat.

Kauppinen yritti kysyä ihmisiltä, mitä oikein tapahtuu. Kukaan ei osannut vastata.

Kööpenhaminan pörssirakennus, yksi Tanskan vanhimmista rakennuksista, on tulessa.

Rakennuksen sammutustöihin osallistui yli 100 Kööpenhaminan pelastuslaitoksen työntekijää. Tanskan yleisradioyhtiö DR:n mukaan paloa ei ole vieläkään saatu hallintaan. Palo on nyt levinnyt kaikkiin kerroksiin.

Pörssirakennus on yksi Tanskan vanhimmista ja paikallisille erittäin rakas.

Kauppinen sanoo keskustelleensa tänään useampien vanhempien ihmisten kanssa tapahtuneesta. Hän kuvailee, että ilmassa on pettymystä, masennusta ja vihaa.

– Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet Tanskan turvallisuuteen koko ikänsä. Tukipilari täällä on horjahtanut erittäin ratkaisevasti. Siksi tämä pettymys, viha, katkeruus, masennus.

Rakennus sijaitsee Slotsholmenilla, lähellä Christiansborgin linnaa. Kauppinen luonnehtii, että rakennus sijaitsee arvoalueella, eikä siellä ole totuttu näkemään tällaista.

Katuja on suljettu ja paikalla on myös lukuisia poliiseja. Palon syttymissyy ei ole vielä tiedossa.

– Ensimmäistä kertaa näen täällä katastrofin ja miten se vaikuttaa katukuvaan ja ihmisiin. Irrationaalinen on ehkä oikea sana.

Tapahtunut ei järkyttänyt Kauppisen turvallisuuden tunnetta. Hän on asunut Tanskassa viisi vuotta, eikä ole törmännyt vastaavaan ennen. Hän sanoo, että Tanska on Suomea turvallisempi maa.

– Suomalaisuus ei lähde koskaan minusta. Monet ovat pyytäneet minua sanomaan rehellisesti, onko täällä asiat paremmin kuin Suomessa. Täällä on kaikki paremmin kuin Suomessa.

Lue lisää: Massiivinen tulipalo Kööpenhaminassa – pörssi­rakennuksen julkisivu vaarassa romahtaa

Kööpenhaminassa 1600-luvun pörssirakennus on yhä ilmiliekeissä, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR.

Tanskan pelastusviranomaisten mukaan historiallisen rakennuksen julkisivukin voi romahtaa, vaikka pelastustyöntekijät työskentelevät pelastaakseen edes osan kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta maamerkistä.

Jo aiemmin kerrottiin, että palo oli levinnyt kaikkiin kerroksiin. Rakennuksen torni romahti jo ennen keskipäivää.

Poliisi on eristänyt osan Kööpenhaminan keskustasta. DR:n mukaan palopaikan ympäristöön Slotsholmenin alueelle on sijoitettu sotilaita. Palavan rakennuksen lähellä sijaitsee myös Tanskan parlamentti.

– Todistamme hirvittävää spektaakkelia, kuvailtiin Tanskan kauppakamarista uutistoimisto AFP:lle.

Monet tanskalaiset ovat olleet kauhuissaan maamerkkinsä tuhoutumisesta pääkaupungissa.

Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen kuvaili paloa ”meidän omaksi Notre Dame -hetkeksemme”. Pariisin Notre Dame -katedraalin palosta tuli juuri eilen kuluneeksi viisi vuotta.

– Tämä on kansallinen aarteemme, sanoi 45-vuotias tanskalainen Elisabeth Moltke katsellessaan liekkejä ja hitaasti eteneviä sammutustöitä.

– Monien vanhojen tanskalaisten maalausten alkuperäisteokset olivat siellä. Olen vieraillut rakennuksessa monesti, joten tämä on saanut minut hyvin surulliseksi, hän sanoi AFP:lle.

Tulipalo alkoi AFP:n mukaan aamulla noin puoli kahdeksalta paikallista aikaa. Syttymissyy ei ole vielä selvillä. Ihmiset saatiin aamulla evakuoitua rakennuksesta ajoissa, eikä henkilövahinkoja ole tiedossa.

Rakennus on ollut kunnostettavana. Myös katolla kunnostustöissä olleet työntekijät on kaikki saatu turvaan, vahvisti kunnostustöihin osallistuneen yrityksen johtaja DR:lle. Kunnostustöiden on osaltaan arvioitu kasvattaneen tulipalon riskiä.

Sammutustöitä ovat vaikeuttavat pörssirakennuksen kuparinen katto sekä rakennuksen ympärillä olevat rakennustelineet.

– Kuparikatto on kuin kansi rakennuksen päällä. Sitä on ollut oikein mukavaa katsella, mutta sammutustöiden näkökulmasta se varaa sisälleen paljon lämpöä. Siksi meidän on mentävä katon alle ja varmistettava, että tuli ei pääse alas rakennuksen läpi, pelastuslaitoksen johtaja Jakob Vedsted Andersen kuvaili DR:lle.

Rakennuksesta on pelastettu ainakin osa siellä olleista arvokkaista taideteoksista, jotka viedään DR:n mukaan nyt Kansallismuseon varastoihin ja tarkistetaan vahinkojen varalta.

DR:n mukaan palomiehet johtivat vettä sammutustöihin läheisestä Kööpenhaminan satamasta.

DR:n verkkosivuillaan julkaisemassa livestriimissä näkyi, kuinka sammuttajat nostettiin työskentelemään rakennuksen yläpuolelle nosturin avulla.

Tanskan kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt sanoi rakennuksen mukana palavan tanskalaista kulttuurihistoriaa.

– Järkyttäviä kuvia pörssistä tänä aamuna – 400 vuotta tanskalaista kulttuuriperintöä liekeissä, ministeri kirjoitti X-viestipalvelussa.

Pörssitalo on yksi Kööpenhaminan vanhimmista rakennuksista. Slotsholmenin alueella sijaitseva renessanssirakennus on vuodelta 1625.

Engel-Schmidtin mukaan oli kuitenkin ”koskettavaa” nähdä, kuinka pörssin työntekijät ja ohikulkijat tekivät yhteistyötä palopaikalla yrittäessään pelastaa taideaarteita palavasta rakennuksesta.

Tanskalaistoimittaja Mads Bisgaard julkaisi X:ssä kuvia siitä, kun ihmiset kantoivat valtavia taideteoksia ulos rakennuksesta yhteisvoimin

Romahtanut torni tunnettiin neljästä toisiinsa kietoutuneesta lohikäärmeenpyrstökoristeesta. Sen päällä olleet kolme kruunua symboloivat aikansa suurvaltoja Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa.

Yksityisomistuksessa ollutta rakennusta oli käytetty gaalaillallisiin ja konferensseihin, eikä se ollut avoinna yleisölle. Rakennuksen yhteydessä toimi kuitenkin myös kauppahalli.

Juttua päivitetty uusilla tiedoilla kello 16.22.

Israelin vastaiskussa Iraniin ei sotilaallisesti ole järkeä, arvioi everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.

– Jos nyt hyökätään Iraniin, on riski, että Israel sitoo itsensä useamman rintaman sotaan. Gazan sota on käynnissä, ja heillä on suuri määrä maajoukkoja sidottuna siihen, Mäkelä kertoi tiistaina STT:lle.

Poliittinen paine voimannäyttöön voi Mäkelän mukaan olla Israelissa kuitenkin niin kova, että Iranin hyökkäykseen vastataan. Iran hyökkäsi viikonloppuna Israeliin yli kolmellasadalla ohjuksella ja lennokilla. Israelin armeija kertoi torjuneensa liki kaikki ohjukset ja lennokit yhdessä Yhdysvaltojen ja muiden liittolaistensa kanssa.

Israelin armeijan komentaja Herzi Halevi kertoi maanantaina Israelin aikovan vastata Iranin tekemään iskuun.

Mäkelä ei usko, että Israelin vastaiskua Iraniin nähdään vielä lähipäivinä tai välttämättä lähiviikkoinakaan. Hänen mukaansa Israel käynee asiasta ensin keskusteluja ja pyrkii sitten mitoittamaan vastauksensa alueellisen eskalaation riskin minimoiden.

Mäkelän mukaan on arvailujen varassa, missä muodossa Israel mahdollisen vastahyökkäyksensä Iraniin tekisi. Hyökkäykseen voitaisiin käyttää esimerkiksi Israelin ilmavoimia ja kaukovaikutteisia aseita, kuten ohjuksia. Israel voisi iskeä Iraniin myös muuten kuin sotilaallisesti. Tällainen keino voisi Mäkelän mukaa olla esimerkiksi kyberhyökkäys.

Mikä tahansa vastaisku todennäköisesi johtaisi uuteen vastaiskuun Iranin puolelta, Mäkelä arvioi.

– Siinä ajaudutaan helposti koston kierteeseen.

Mäkelän mukaan myös Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah saattaisi tehostaa toimiaan Israelia vastaan, jos Israel iskisi Iraniin. Israel ja Hizbollah ovat käyneet viimeisen puolen vuoden ajan matalan intensiteetin sotaa Libanonin raja-alueella, mutta esimerkiksi maaoperaatioihin ei ole ryhdytty.

Mäkelän mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että Israel aikoo toteuttaa suunnittelemansa maahyökkäyksen Rafahiin Gazan kaistan eteläosassa.

– Heidän nähdäkseen Rafah on ainoa alue, missä (äärijärjestö) Hamasin sotilasjohto pystyy vielä piileskelemään, Mäkelä sanoi.

Kansainvälinen yhteisö on varoittanut Israelia iskemästä Rafahiin, sillä sinne on paennut taisteluita toista miljoonaa palestiinalaissiviiliä. Uutiskanava CNN:n mukaan Israel oli jo päättänyt maahyökkäyksestä Rafahiin ja ensimmäisiä evakuointeja koskevia lentolehtisiä oli määrä pudottaa maanantaina. Iranin hyökkäyksen vuoksi operaatiota kuitenkin siirrettiin, ja on epäselvää, milloin se aloitetaan.

Mäkelä sanoo, että Iranin viikonloppuinen ohjus- ja lennokki-isku antoi Israelille itse asiassa neuvotteluvaraa Gazan operaationsa suhteen.

Mäkelän mukaan Israel voi nyt pyytää Yhdysvaltojen suunnasta enemmän liikkumavaraa Gazassa ja vastavuoroisesti Israel voi näyttää antavansa hiukan myöten vastaiskusta Iraniin. Näin Israel pystyisi aloittamaan suunnittelemansa maahyökkäyksen Rafahiin ja täten viimeistelemään operaationsa Gazassa, Mäkelä arvioi.

– Tavallaan Iranin toimet satoivat enemmänkin Israelin pussiin siinä mielessä, että heillä (Israelilla) on nyt useampia mahdollisuuksia miettiä omaa toimintaansa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi yhdysvaltalaiskanavan haastattelussa pysäyttävän esimerkin kuvaillakseen, miksi Ukrainalle on tärkeä saada enemmän apua länneltä.

Zelenskyin mukaan Venäjä onnistui viime viikon torstaina tuhoamaan tärkeän Trypilskan voimalaitoksen, koska Ukrainalta loppuivat ilmantorjuntaohjukset. Trypilskan lämpövoimala oli yksi Kiovan alueen suurimmista sähköntoimittajista.

Zelenskyin mukaan Ukraina sai tuhottua Venäjän 11 ohjuksesta vain seitsemän ensimmäistä ennen kuin ilmatorjuntaohjukset loppuivat. Loput neljä ohjusta tuhosivat voimalan, Zelenskyi sanoi PBS-kanavalle.

Ukraina on edeltävien kuukausien aikana vaatinut länneltä enenevässä määrin muun muassa juuri ilmatorjuntakalustoa.

Venäjä on tehnyt Ukrainan sähköverkkoon toistuvasti iskuja, joiden seurauksena yli miljoona ihmistä on jäänyt ilman sähköä. Ukrainan energiaministeriön mukaan myös myrskyt ovat katkaisseet sähköjä, koska sähköinfrastruktuuri on vaurioitunut ilmaiskuissa.

Zelenskyi vedonnut maan liittolaisiin, että ne osoittaisivat Ukrainan kohdalla samanlaista yhtenäisyyttä kuin Israel on saanut osakseen.

Hän kiitti ilmatorjunta-avusta niitä länsiliittolaisia, jotka ovat auttaneet Ukrainaa. Zelenskyi kuitenkin totesi Telegram-viestissään, että ”Venäjän hyökkäysten voima vaatii laajempaa yhtenäisyyttä.”

– Israelia puolustaessaan vapaa maailma on osoittanut, että tällainen yhtenäisyys ei ole ainoastaan mahdollista, mutta samaan aikaan sataprosenttisesti vaikuttavaa, Zelenskyi jatkoi AFP:n mukaan.

Israel sanoi aiemmin torjuneensa Iranin viikonloppuisen ilmahyökkäyksen läntisten liittolaistensa tuella.

Lännen tuki Ukrainalle sen sijaan on horjunut viime kuukausina. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sotilasapupaketti on jumittanut kongressissa jo kuukausia.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen on määrä äänestää pitkään kongressissa jumittaneesta Ukrainan tukeen liittyvästä lakipaketista tällä viikolla, republikaanijohtaja Mike Johnson sanoi maanantaina.

Venäjän hybridisodankäynnin keinot uhkaavat jopa miljardin ihmisen turvallisuutta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, varoittaa Naton jäsenmaiden laivastojen ja meri­voimien keskitetyn esikunnan varakomentaja, vara-amiraali Didier Maleterre sanoo The Guardianin mukaan.

Maleterren mukaan esimerkiksi vedenalaisia kaapeleita ja putkia, joista Euroopan valtiot ja kommunikaatio riippuvat, ei ole rakennettu kestämään ”hybridisodankäyntiä,” jota Venäjä ja muut Naton vastustajat pyrkivät harjoittamaan.

– Tiedämme, että venäläiset ovat kehittäneet paljon vedenalaista hybridisodankäyntiä häiritäkseen Euroopan taloutta kaapeleiden, internetkaapeleiden ja putkien kautta. Koko taloutemme veden alla on uhattuna, Maleterre sanoo.

– Ja haluan olla erittäin selvä, tiedämme venäläisten kehittäneen jopa ydinsukellus­veneitä toimimaan veden alla. Joten emme ole naiiveja ja me [Nato-maat] teemme yhteistyötä.

Lue lisää: Ohjuslentoja, droneiskuja, kaasuputkituhoja… Mitä Itämerelle on tapahtunut? Asiantuntijoilla selvä arvio

Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun vedenalaisten putkien ja kaapeleiden turvallisuus herättää huolta. Esimerkiksi maaliskuussa ruotsalainen turvallisuus­asiantuntija Joakim von Braun varoitti, että Venäjän muodostamasta uhkasta.

– Uhka on suuri. Osittain koska pinnan alla tapahtuvia asioita on hankala dokumentoida, von Braun sanoi Aftonbladetin haastattelussa.

Von Braun piti ongelmallisena sitä, että Itämeren pohjassa kulkevia kaapeleita ja kaasuputkia on niin vaikea suojella esimerkiksi niiden pituudesta johtuen. Hän sanoo Venäjällä olevan Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä ”yksi syy lisää yrittää rangaista Ruotsia”.

Aftonbladet huomioi, että useat alueet Ruotsissa ovat täysin riippuvaisia kaapeleiden toiminnasta. 95 prosenttia maan internetliikenteestä hyödyntää merenalaisia kaapeleita.