Jääkiekon SM-liigan ympärillä on kuohunut viikkoja. On esimerkiksi ihmetelty liigaosakkeen hintaa, kohkattu SM-liigan suurseurojen kohukirjeestä ja pohdittu, onko SM-liigan järjestelmä ylipäätään laillinen.
Viime viikolla hämmästytti, kun SM-liiga tiedotti, että pääsarjapaikkaa hakeneen turkulaisen Tuton hakemus on hylätty. Sitten Tuto kertoi, ettei hakemusta ole hylätty, vaan sillä on 14 vuorokautta aikaa vastata lisäselvityksiin.
Lisenssikomitean puheenjohtaja Jaakko Luumi puolestaan kertoi Yle Urheilulle, että Tuton hakemus on edelleen hylätty ja hylkäämisperusteita on useita. Luumi kuitenkin myönsi, että lisenssikomitea teki selvän virheen, kun se ei tiedottanut, että Tutolla on mahdollisuus lisäselvityksiin.
– Tilannehan on kohtuullisen absurdi, huokaa Tuto Hockeyn toimitusjohtaja Kimmo Hollmén.
Lisäkysymykset liigajohdolle, joka ei vastaa
Tutolta on pyydetty täydennyksiä hakemuksen tekstiosioon, kuten riskianalyysiä liittyen kolmen vuoden kassavirtaennusteeseen.
– Ja sitten on pyydetty selvitystä osakkeen ostamisesta. On kysytty rahoittajien sitoumuksista kolmen ensimmäisen liigakauden läpiviemiseksi. Se löytyy toki kassavirtalaskelmastamme, mutta olemme pattitilanteessa, koska lisenssitoimikunta on ohjannut osan täydentävistä kysymyksistämme liigajohdolle.
Yksi kuumimmista kysymyksistä on ollut liigaosakkeen hinta. Julkisuudessa luvuksi on kerrottu 3,6–3,8 miljoonaa euroa. Jokerit linjasikin jo, ettei tavoittele nousua nykyisillä ehdoilla. Jokerien puheenjohtaja Mikko Saarni totesi, ettei hänelle olisi tullut mieleenkään, että osakkeen hinta on tuplattu. Edelliset nousijat Jukurit, Sport ja KooKoo maksoivat osakkeesta 1,8 miljoonaa euroa.
Tuton takaraja hakemuksensa täydentämisessä on 12. joulukuuta. Hollménin mukaan Tuto ei ole saanut vieläkään selvitystä, mistä osakkeen hinta muodostuu. Lisenssikomitean puheenjohtaja Luumi on ohjannut kysymykset SM-liigan johdolle.
– Meille on luvattu tuottaa sähköpostitse materiaalia suunnittelutyömme tueksi, mutta ei ole kuulunut. SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen lupasi 17.11., että pitää palaverin kanssamme. Sitten häntä on kolmesti muistutettu ja kysytty, milloin tapaaminen olisi, mutta emme ole saaneet vastausta, Hollmén puhisee.
Hollménin mukaan Tuto saa toimitettua lisäselvitykset kaikista muista asioista, kuten tilinpäätöksistä, halliasioista ja yhteistyöstä junioripuolen kanssa. Ongelmana pysyy liigaosake.
– Ainoa kirjallinen vastaus, joka meillä on liigaosakkeen hinnasta, on Jaakko Luumin vastaus, että summana käytetään 3,6 miljoonaa, koska Hiltunen on niin mediassa ilmoittanut. On tosi hankalaa myydä sitä kiinnostuneille sijoittajille, kun voimme kertoa vain sen, että se on mediassa ilmoitettu summa. Ei kukaan meille avointa šekkiä anna.
Hollmén kritisoi myös Luumin roolia. Hän ihmettelee, miksei taloushallinnon asiantuntija voi kertoa enempää liigaosakkeesta. Luumi on Jääkiekkoliiton talousjohtaja.
Näin Luumi kommentoi
Tuto Hockey ei ole vieläkään saanut perusteita liigaosakkeen hinnan muodostumiselle. Lisenssikomitean puheenjohtaja Jaakko Luumi, miten kommentoit Tuton harmitusta?
– Lisenssikomitea ei ota liigaosakkeeseen tai sen hinnan muodostumiseen kantaa, vaan se on asia, joka pitää käydä Liigan kanssa läpi. Toisaalta olen myös kommentoinut, että lähtökohtaisesti osakkeen rahoittaminen on lisenssihausta osittain erillinen asia. Ajatus tuskin on, että osaketta maksetaan operatiivisella tuotolla, vaan se pitänee rahoittaa jotain muuta kautta.
Sittenhän voi kuulostaa ristiriitaiselta, että lisenssihakemuksessa kysytään kuitenkin asioita osakkeen rahoittamisesta. Miksi näin, jos se on erillinen SM-liigalisenssin hakemisesta?
– Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksessa sanotaan, että osake pitää lunastaa. Siinä mielessähän on tärkeää, onko heillä sellaiset resurssit olemassa. Lisenssikomiteana olemme todenneet, ettemme käsittele sitä asiaa, mutta olemme totta kai pyrkineet selvittämään asiaa. Mutta osakkeen hinnan muodostuminen ja maksuaikataulu ovat Liigan ja nousevan seuran välisiä asioita, jotka eivät suoranaisesti tähän lisenssiprosessiin kuulu.
Liigaosakkeen arvo on liian iso?
Myös toinen Mestis-seura Kiekko-Espoo on hakenut liigapaikkaa. Espoon tai 15 nykyisen liigaseuran hakemusten tilanteesta ei ole tiedotettu.
Hollmén kyseenalaistaa, ovatko kaikki 17 hakijaa yhdenvertaisen käsittelyn kohteena.
– On outoja yksityiskohtia, jotka saavat miettimään, onko tarkoitus pelata yksi nopeasti pihalle, jotta voidaan julkaista tiedote, että 16 muuta lisenssiä on myönnetty.
Hollmén näkee, että SM-liigan huono viestintä on ollut viime aikojen kuohunnan ylläpitäjä, mutta syyt ovat syvemmällä.
– Tyytymättömyys nykytilaan on käynyt niin isoksi. Se on avannut keskustelua nykytilan oikeudenmukaisuudesta ja kaikista heijastevaikutuksista.
Heijastevaikutukset liittyvät etenkin keskusteluun, pitäisikö SM-liigan lisenssisysteemi ja osake erottaa toisistaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Hannu Raatikainen sanoi, ettei urheilussa saisi asettaa kriteerejä, jotka ovat esimerkiksi liian tiukkoja, jolloin ne käytännössä estävät nousemisen.
– Mestistäkin pelataan lisenssiehdot täyttämällä. Miksi ylintä tasoa pelataan lisenssiehdot täyttämällä ja osake ostamalla, Hollmén ihmettelee.
Tuto-pomo korostaa, että SM-liiga heijastuu muun muassa alle 20-vuotiaiden SM-sarjaan, jossa liigaseurojen junnujoukkueet ovat suojassa, eivätkä voi pudota. Tällä hetkellä liigaosake suojelee enemmän kuin SM-liigaan liittyviä asioita.
Sillä taas voi olla vaikutusta esimerkiksi urheilulukion tai Puolustusvoimien urheilukoulun valintoihin, jos pelaaja ei olekaan enää SM-tason urheilija.
– Niistä kytköksistä pitäisi ehdottomasti päästä. Heijastevaikutukset voivat olla kovia, eikä liigakiekkoilu saisi vaikuttaa noin pitkälle junnukiekkoon, Hollmén lataa.