\n

Talouskasvun kannalta t\u00e4ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n oikeita asioita. Taloustieteilij\u00f6it\u00e4 on selv\u00e4sti kuunneltu, hallituksen kehysriihen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kommentoi Verkkouutisille<\/em> Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Kokonaisuus on oikeansuuntainen. Suomen kaltaisessa maassa, jossa talouskasvua ei ole, mutta tuloerot ovat pienet, menoleikkausten t\u00e4ytyy olla p\u00e4\u00e4osissa, kuten nyt on. Veronkorotukset puolestaan saisivat olla pieness\u00e4 osassa ja nyt n\u00e4in on. Verotuksen painopisteen muutokset ovat taloustieteen suositusten mukaisia, Kangasharju arvioi.<\/p>\n

Osana kasvupakettia suurille teollisille investoinneille on tulossa verokannustin. Tukea voitaisiin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sek\u00e4 fossiilivapaaseen ter\u00e4steollisuuteen.<\/p>\n

Kangasharju pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tervetulleena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4llaiseen pakettiin oli rahkeet ja katsotaan mihin se riitt\u00e4\u00e4, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n

Kangasharju nostaa my\u00f6s esiin, ett\u00e4 hallitusohjelmassa mainitusta nelj\u00e4n miljardin euron investointipaketin kohtalosta hallitus ei tiistaina viestinyt mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Mit\u00e4 t\u00e4lle investointipaketille tapahtuu, esimerkiksi Tunnin junan osalta. Se olisi mielenkiintoista kuulla, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n

Verop\u00e4\u00e4t\u00f6sten osalta merkitt\u00e4vin toimi oli arvonlis\u00e4veron yleisen kannan korottaminen 1,5 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 25,5 prosenttiin.<\/p>\n

Miten arvonlis\u00e4verotuksen korotus tulee kohdentumaan ja joutuuko maksajaksi kuluttaja vai yritys?<\/em><\/p>\n

\u2013 Se onkin mielenkiintoien kysymys, koska nosto koskee niin laajasti eri aloja. Mahdoton sanoa, kuka on lopulta maksaja. Se riippuu lopulta kilpailutilanteesta eri toimialojen kesken, ett\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 ja halutaanko veronkorotusta vied\u00e4 hintoihin markkinaosuuksien voittamisen mieless\u00e4, Kangasharju arvioi.<\/p>\n

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ensi vuonna tekem\u00e4tt\u00e4 valtion tuloveroasteikon kahden ylimm\u00e4n tuloluokan osalta. Kangasharju pohtii t\u00e4m\u00e4n vaikutuksia.<\/p>\n

\u2013 Nyt pit\u00e4isi laskea tarkemmin, onko se vaikutus plus miinus nolla. Solidaarisuusveron alaraja nousee edelleen 150000 euroon, mik\u00e4 lievent\u00e4\u00e4 progressiota. Kun indeksi\u00e4 j\u00e4\u00e4dytet\u00e4\u00e4n jo 88000 eurosta yl\u00f6sp\u00e4in, niin se taas jyrkent\u00e4\u00e4 sit\u00e4, joten kun laskelmat valmistuvat, niin on mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, mik\u00e4 on nettovaikutus.<\/p>\n

Kangasharju nostaa esiin sopeutuspaketista my\u00f6s norminpurkuihin liittyv\u00e4n konkretian.<\/p>\n

\u2013 Juha Sipil\u00e4n<\/strong> (kesk.) hallitus halusi aikanaan purkaa normeja kolmella miljardilla eurolla, mutta tulos oli nolla. Kiinnitti huomiota, ett\u00e4 nyt hallituksella on konkreettisia kohtia, mist\u00e4 normeja puretaan s\u00e4\u00e4st\u00f6mieless\u00e4: valtiolle 150 miljoonaa euroa, kunnille 100 miljoonaa ja sote-alueille 150 miljoonaa euroa. Ei t\u00e4m\u00e4 nyt miljardiluokassa viel\u00e4 ole, mutta puuha on nyt astetta konkreettisempaa.<\/p>\n

\n\t\t<\/div>\n