Kesä ja tieto auringon uv-säteilyn haitoista saa monet huolestumaan. Tiedetään, että etenkin runsas auringolle altistuminen ja ihon palaminen kasvattavat ihosyöpien riskiä.
Huolestuminen näkyy myös lääkärien vastaanotoilla.
Terveystalon yleislääkäri Mika Lehto otti aiemmassa työpaikassaan pari vuotta sitten testiin etänä toteutettavan valokuvaseulonnan, jossa ihmiset saivat omatoimisesti lähettää kuvia luomistaan ja ihomuutoksistaan lääkärin arvioitavaksi.
– Pilotti oli jaoteltu kolmeen kategoriaan. Ensimmäiseen laskettiin muutokset, jotka olivat jo kuvan perusteella selkeästi hyvänlaatuisia. Toisena olivat epäselvät tapaukset, jotka vaativat lääkärin tarkempaa arviota lähivastaanotolla. Kolmanteen kategoriaan kuuluivat kuvan perusteella selkeästi epäilyttävät muutokset, jotka vaativat yleislääkärillä luomen poiston tutkimuksia varten, Lehto selittää.
Muutaman kuukauden kestäneen pilotin aikana Lehdolle lähetettiin kuvia luomista jatkuvalla syötöllä: Jo päivässä noin kymmenkunta. Kuukausitasolla puhutaan jopa sadoista.
Lähetettyjen kuvien määrä kertoo tietoisuuden lisääntymisestä. Huoli on noussut sitä mukaa, kun ihosyövän yhteys auringonottoon ilman riittävää suojausta on käynyt ilmiömäisen selväksi.
”Kannattaa ottaa kaikista luomistaan puhelimella kuvat säännöllisesti, esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Kuvat voi ladata samaan valokuvakansioon ja vertailla niitä vierekkäin.
Ennen ei oltu yhtä viisaita. Pieni puna ja papumainen rusketus vain kuuluivat kesään. Ikävä kyllä iho muistaa jokaisen kärähtämisen, vaikka nyt suojaisikin itsensä huolella. Siksi ihoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti sen varalta, että pahanlaatuisia muutoksia ilmaantuu.
Tähän Lehdolla on oivallinen vinkki.
– Kannattaa ottaa kaikista luomistaan puhelimella kuvat säännöllisesti, esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Kuvat voi ladata samaan valokuvakansioon ja vertailla niitä vierekkäin. Silloin on helpompi havaita ajoissa, jos epäilyttäviä muutoksia ilmenee, Lehto vinkkaa.
Tarkkaile näitä merkkejä
Millaisista luomista pitäisi sitten huolestua?
Sadoittain luomia ja ihomuutoksia nähnyt Lehto tietää, millaiset merkit ovat syy hakeutua lääkäriin.
– Onneksi yleislääkärin vastaanotoille ihomuutoksien takia tulevista potilaista vain hyvin harvalla on pahanlaatuinen muutos tai ihosyöpä. Suurin osa on hyvänlaatuisia, Lehto rauhoittelee.
”On hyvin epätyypillistä, että enää yli 40-vuotiaana iholle syntyisi uusia pigmenttiluomia. Jos näin käy, on syytä tutkia asiaa.
Ensinnäkin se, kuinka suuri riski pahanlaatuiselle ihomuutokselle on, riippuu useastakin seikasta. Esimerkiksi ikä ja auringolle altistumisen määrä vaikuttavat riskiin. Myös se, milloin epäilyttävä luomi on huomattu, vaikuttaa lääkärin arvioon.
– On hyvin epätyypillistä, että enää yli 40-vuotiaana iholle syntyisi uusia pigmenttiluomia. Jos näin käy, on syytä tutkia asiaa, Lehto huomauttaa.
Huolestuttavia merkkejä ovat
-
Parin kuukauden aikana nopeasti ja selvästi muuttunut pigmenttiluomi: se on voinut kasvaa korkeus- tai leveyssuunnassa, vaihtaa väriään tai muuttua reunoiltaan epätarkkarajaiseksi.
-
Pigmentaatioltaan epätasainen luomi. Se voi olla esimerkiksi toisesta reunasta tumma ja toisesta vaalea.
-
Huomattavan tumma luomi.
-
Haavauma, joka ei parane.
Pigmenttiluomien muutokset ja ilmaantumiset yli 40-vuotiaana voivat olla merkkejä melanoomasta: ihosyövästä, joka voi pitkälle edetessään olla vaarallinen ja lähettää etäpesäkkeitä.
– Melanooman varhainen diagnosointi on erityisen tärkeää, Lehto sanoo.
Parantumattomat haavaumat puolestaan ovat merkkejä melanoomaa hieman yleisemmistä tyvi- ja okasolusyövistä. Nämä hoidetaan Lehdon mukaan poistamalla pahanlaatuinen ihomuutos, sillä ne eivät lähetä etäpesäkkeitä.
Hyvänlaatuisia ihomuutoksia ovat puolestaan
-
Rasvasyylät. Nämä ovat Lehdon mukaan helposti todettavissa, ja täysin harmittomia, mikäli ne eivät hankaa ikävästi esimerkiksi vaatteisiin.
-
Verisuoniperäiset kirsikkaluomet.
-
Dermatofibrooma eli ihon sidekudossoluista peräsin oleva hyvälaatuinen ihomuutos. Se sijaitsee usein reisissä tai säärissä
-
Erityyppiset fibroomat eli pitkulaiset varsiluomet.
”Toisin kuin pigmenttiluomet, ne eivät voi koskaan muuttua pahanlaatuisiksi.
Lehto huomauttaa, että luomet voidaan jakaa pigmenttisiin ja ei-pigmenttisiin luomiin. Ei-pigmenttiset luomet, kuten yllä kuvatut, ovat liki aina hyvänlaatuisia.
– Toisin kuin pigmenttiluomet, ne eivät voi koskaan muuttua pahanlaatuisiksi, Lehto selittää.