5–11-vuotiaiden lasten massarokotukset käynnistyvät – osa kunnista vaatii huoltajilta kirjallisen suostumuksen, osa ei
Moni kunta on aloittamassa koronarokotusten antamista 5–11-vuotiaille lapsille. Rokotus voi jännittää osaa lapsista tai herättää ajatuksia, joten siihen on hyvä valmistautua kotona puhumalla.
Huoltajilla voi olla eri näkemyksiä lapsen rokottamisesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylihoitaja Anita Lindevall Pohjois-Karjalan Siun sotesta toivoo, että huoltajat keskustelisivat ennen ajan varaamista.
Rokotuksen lupakäytännöt vaihtelevat eri kunnissa. Osassa kunnista kaikilta lapsen huoltajilta täytyy olla kirjallinen lupa rokotukseen tultaessa, mutta toisissa suullinen varmistus yhdessä tehdystä päätöksestä riittää.
Huoltajat päättävät rokotuksesta
Siun sotella ei vaadita kirjallista lupaa kaikilta huoltajilta, vaan lapsen saattajana toimiva huoltaja tuo luvan suullisesti mukanaan myös toisilta, jos lapsella on useampi huoltaja. Jos lapsi tulee yksin rokotukseen tai saattajana on joku muu kuin hänen huoltajansa, täytyy mukana olla huoltajien allekirjoittama kirjallinen lupa.
5-11-vuotiaiden kohdalla valtaosassa tapauksista rokottamisesta päättävät vielä lapsen huoltajat. Potilaslain mukaan alaikäistä on kuitenkin hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten riski saada vakava koronatauti on pieni, mutta jotkin perussairaudet voivat pahentaa taudin oireita. Lasten rokottaminen suojaa vakavalta taudilta sekä lapsia että heidän mahdollisesti riskiryhmään kuuluvia läheisiään.
Miten valmistautua lapsen kanssa?
Koronarokotukseen voi kotona valmistautua lapsen kanssa samalla tavalla kuin muihinkin rokotuksiin, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen. Lapselle voi hänen ikätasonsa mukaisesti kertoa rokotteesta ja muistuttaa, millainen prosessi rokotteen ottaminen on. Monelle se on tuttu toimenpide terveydenhoitajan vastaanotolta.
Joillakin lapsilla voi kuitenkin olla pelkoja rokotteen ottamiseen liittyen. Silloin puhuminen on paras lääke. Lapselta voi yrittää selvittää, mistä pelko tulee ja kertoa, miksi rokotteita otetaan. Pelko johtuu yleensä omasta tai kaverin aiemmasta huonosta kokemuksesta tai vääristä käsityksistä.
– Lasta voi rohkaista hälventämällä pelkoa ja oikaista rokotukseen liittyviä väärinkäsityksiä, Esa Iivonen ohjeistaa.
Vaikkei lapsi ilmaisisi pelkoa, on hyvä kysyä, onko hänellä jotain ajatuksia rokotukseen liittyen. Iivonen sanoo, että virheellistä tietoa kantautuu jonkin verran myös lapsille sosiaalisesta mediasta ja muilta ikätovereilta.
Lapsille kaivataan enemmän tietoa
Monet lasten oikeuksia ajavat yhdistykset ovat tuottaneet tietoa, miten lapsille ja nuorille voi puhua koronasta, mutta MLL:n Iivosen mukaan ajankohtaista tietoa tulisi olla enemmän. Esimerkiksi lapsille kohdennettua hallituksen tiedotustilaisuutta ei ole toviin järjestetty.
– Tilanne muuttuu koko ajan, ja lapsilla on oikeus tietoon sekä tiedonsaantiin. Koronatilanne vaikuttaa huomattavasti myös heihin, Esa Iivonen sanoo.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylihoitaja Anita Lindevall kertoo, että erityisesti pienempiä, 5–6-vuotiaita, rokotteen ottaminen jännittää. Ennen rokottamista hoitaja kertoo lapselle ja tämän huoltajalle tietoa rokotteesta: mikä rokote on kyseessä, miten se laitetaan, millä tavalla se vaikuttaa ja millaisia ohimeneviä sivuoireita siitä voi tulla.
Lapselle jutellaan ja häntä kehutaan toimenpiteen aikana. Itse rokotus ei vie kauaa, mutta kuten aikuiset, myös lapset odottavat 15 minuuttia toimipisteen odotustilassa allergisen reaktion varalta.
Lue lisää: