Banner Before Header

5 suosittua dieettiä vertailussa – yksi saa asiantuntijoilta pelkkää ylistystä ja yksi täystyrmäyksen

Jos tavoitteena on pudottaa painoa pysyvästi, tiukkaan dieettiin tarttuminen on usein tuhoon tuomittu ratkaisu. Erilaisista dieeteistä voi kuitenkin poimia itselle sopivia työkaluja elämäntaparemonttiin.

Kuumin hittidieetti ei luultavasti ole se, joka istuu täydellisesti omaan elämään ja jaksamiseen. Loppuelämän varalle siinä voi kuitenkin olla jotakin kokeilemisen arvoista.

– Jos dieetistä opettelee joitakin itselle soveltuvia juttuja, moni dieetti voi muuttua aika paljon paremmaksi, sanoo lihavuustutkija ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Esimerkiksi tiukka ketogeeninen ruokavalio voi olla liian rajoittava ja heikentää jaksamista, mutta sen kokeileminen voi opettaa lisäämään kasvisten käyttöä.

Pitkällä tähtäimellä käy huonosti.

Emeritusprofessori, sisätautien erikoislääkäri Timo Strandberg näyttää piirrosta, joka kertoo, mitä hiirien valtimoille tapahtui eri ruokavalioilla. Runsaasti kovaa rasvaa ja proteiineja sisältänyt vähähiilihydraattinen dieetti teki pahannäköistä tuhoa valtimoissa.

– Pitkällä tähtäimellä käy huonosti, jos noudattaa sellaista ruokavaliota, Strandberg sanoo.

Ketogeenisen ruokavalion sijasta hän lähtisi vähentämään huonoja hiilihydraatteja.

Pitkissä seurantatutkimuksissa on Strandbergin mukaan osoitettu, ettei laihduttamisen tavalla ole väliä, jos onnistuu pitämään saavutetun painon. Tiukkojen dieettien jälkeen se on vaikeaa.

– Jos paino putoaa ketogeenisella dieetillä, kyllä sitä jaksaa vuoden tai pari painaa, sen jälkeen kilot yleensä tulevat takaisin.

Kuten Borg myöskään Strandberg ei ole yhden ”tyylisuunnan” kannattaja vaan neuvoo poimimaan eri dieeteistä itselle sopivia asioita pysyvään elintapamuutokseen.

Pätkäpaastossakaan ei ole pakko toteuttaa kaavamaista mallia.

– Jos vaikka 5:2 tuntuu vaikealta tai huonolta, ei pidä jäädä odottamaan, vaan helpottaa tai unohtaa koko juttu. Kahden kevennyspäivän sijasta voi kokeilla yhtä, tai jos 8:16 tuntuu liian rankalta, sitäkin voi keventää, sanoo Borg.

Se, että kaikki hiilihydraatit lihottavat, on ihan soopaa!

Tasapaino tärkeää

Mikäli elämä on ”yhä hullunmyllyä”, päivät stressaavia, nukkuminen huonoa ja ateriarytmi sekaisin, Borg ei suosittele pätkäpaastoa eikä muitakaan dieettejä. Vaarana on hallitsematon syöminen ja makeannälkä tai entistä pahempi uni- ja jaksamisongelma.

– Pitää myös muistaa, etteivät kaikki dieetit edes sovi kaikille. Joku voi vähentää paljonkin hiilihydraatteja ja laihtua, kun taas toisella nälkä ja stressi vain kasvavat.

– Ja se, että kaikki hiilihydraatit lihottavat, on ihan soopaa! Sellaisia tarinoita ei pidä uskoa.

– Pitäisi myös tiedostaa, että dieettien tiet on käyty loppuun, jos paino vain nousee. Mitä aikaisemmassa vaiheessa opettelee pitkäjänteistä, tylsältä kuulostavaa tasapainoista tekemistä, sitä vähemmän tarvitsee loppuelämän aikana murehtia painoa ja sitä vähemmän on laihdutettavaa, Borg sanoo.

Strandberg toivoo, että lihomisesta otettaisiin koppi mahdollisimman nuorena, mutta viimeistään keski-iässä.

– Tilanne ei näytä kovin hyvältä maailmassa, jossa sähköpotkulautojen käyttö vähentää arkiliikuntaa ja Wolt tuo ruuat sohvalle.

Nuorten suosimista, paljon proteiinia sisältävistä ”kuntosalidieeteistä” Strandberg on myös huolissaan.

– Proteiinin syöminen on ihan älytöntä nykyään. Vanhuksilla on usein proteiinivajausta, ei nuorilla.

Liiallisesta proteiinista voi seurata pitkäaikaisia terveysongelmia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä maksa- ja munuaisongelmia.

Ilta-Sanomat pyysi Borgia ja Strandbergia arvioimaan viisi suosittua dieettiä sekä selvittämään niiden plussia ja miinuksia.

1. Välimeren dieetti:

PLUSSAT:

Patrik Borg

+ Dieetti on vähän väärä sana tälle, sillä kyse on ruokavaliosta. Välimeren ruokavalio on ehdottomasti fiksu valinta.

+ Sisältää paljon kasviksia ja ravitsemuksellisesti hyviä rasvoja. Myös ruuan sosiaalisia elementtejä korostetaan.

+ Ateriarytmi on todella hyvä. Aamiaisella ja varsinkin siestalla, eli lounaalla syödään paljon enemmän kuin mihin Suomessa on totuttu. Se on hyvä juttu, sillä nälkä pysyy loitolla eikä välipaloja tarvita. Toki illallakin syödään hyvin, mutta olennaista on hyvä alkupäivän syöminen.

Timo Strandberg:

+ Tehokas painonpudotuksessa, pienentää sydänsairauksien riskiä, pidentää elinikää, ei ole rajoittava dieetti.

+ Sopii pysyvään muutokseen.

+ Kaksi amerikkalaista ravitsemustutkijaa, Ancel Keys ja tammikuussa kuollut Jerry Stamler elivät yli 100-vuotiaiksi. Molemmat suosivat Välimeren dieettiä, olivat teräviä ja työskentelivät vielä 90-vuotiaina.

MIINUKSET:

Patrik Borg:

– Miinuksia ei ole.

Timo Strandberg:

– Jos pakko jotain mainita, punaviinin nauttiminen voi karata käsistä. Valkoinen, vähänkuituinen leipä ja pasta kannattaa vaihtaa ruisleipään, täysjyväleipään ja -pastaan.

Lue lisää: Tietynlainen ruokavalio voi ehkäistä muistisairautta – tällainen on Mind-dieetti

2. Pätkäpaasto

PLUSSAT:

Patrik Borg:

+ Pätkäpaaston avulla voi oppia omasta syömisen hallinnasta ja nälänsäätelystä, kun löytää itselle sopivan tavan paastota tai tauottaa syömistä.

+ Jos esimerkiksi iltanapostelussa on ollut kyse tunnesyömisestä tai tavasta, siitä voi päästä eroon, kun rajoittaa syömiset tiettyyn aikaikkunaan.

+ Paastoaikaa voi säädellä itselle sopivaksi.

+ Jos on laihduttanut joka päivä, pätkäpaaston avulla saa tauon laihduttamiseen.

Timo Strandberg:

+ Voi soveltaa järkevästi, jos pohjalla on Välimeren ruokavalio ja harjoittaa fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa.

+ Esimerkiksi juhlapyhien jälkeen voi olla aivan luontevaa syödä parina päivänä vähän kevyemmin.

MIINUKSET:

Patrik Borg

– Pätkäpaasto ei sovi kaikille.

– Jos pätkäpaastoaminen ei sovi, seurauksena voi olla hallitsematonta syömistä ja unen häiriintymistä, mikä heikentää jaksamista.

– Ongelmia tulee, jos on stressaantunut eikä ateriarytmi ole kunnossa ennen pätkäpaastoon ryhtymistä.

– Pätkäpaasto voi olla sosiaalisesti rajoittava.

Timo Strandberg:

– Ei sovi kaikille, kuten esimerkiksi ykköstyypin diabeetikoille.

3. Ketogeeninen ruokavalio

PLUSSAT:

Patrik Borg:

+ Jos pitää huolen, että ravinto pysyy monipuolisena, rasvan laatu on kunnossa ja syödään paljon kasviksia, ketogeeninen ruokavalio voi toimia jopa elämänmittaisena ratkaisuna.

+ Tiukka ketogeeninen dieetti laihduttaa nopeasti alkuvaiheessa.

Timo Strandberg:

+ Ei ole epäilystäkään, etteikö ketogeeninen ruokavalio laihduttaisi.

MIINUKSET:

Patrik Borg:

– Alkuhuuman jälkeen suurin osa palaa vanhoihin tuttuihin ruokailutottumuksiin, eikä pysyviä muutoksia tule.

– Ei ole fysiologisesti sopiva kaikille. Jaksamisen kanssa voi tulla ongelmaa.

– Monia asioita, kuten ateriarytmi ja liikunta jäävät oppimatta, kun paino laskee nopeasti ja siihen ollaan tyytyväisiä.

– On sosiaalisesti rajoittava ruokavalio.

Timo Strandberg:

– Harva pysty noudattamaan pitkään.

– On johtanut lieveilmiöihin, kuten eläinrasvapainotteiseen karppaukseen, mikä kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Lue lisää: Täsmäkeino vyötärölihavuuden vähentämiseen, vaikka paino ei putoaisikaan – ”Vatsalihasten treenaaminen ei erityisemmin vaikuta”

4. Vähärasvainen dieetti

PLUSSAT

Timo Strandberg:

+ Tässä on ongelmia, mutta Okinawan ruokavalio (paljon kasviksia, kalaa, hedelmiä, ruoanlaitossa suositaan höyryttämistä ja hauduttamista) on vähärasvainen, ja sitä noudattaneet vanhat okinawalaiset ovat välttäneet elintasosairauksia.

MIINUKSET:

Patrik Borg:

– Terveysriskit kasvavat, kun aletaan tiputtaa rasvoja pois ruokavaliosta, eikä käytetä edes terveellisiä rasvoja.

– Liian vähärasvainen ruokavalio on helposti liian kevyt, mikä voi potkaista nälkäkohtauksina.

– Tätä dieettiä suosivilla on usein syömishäiriötaustaa. Sanoisin, että älkää vain ryhtykö kokeilemaan, sillä elimistö tarvitsee rasvaa. Suositus on ainakin yksi gramma per painokilo.

Timo Strandberg:

– En suosittele niukkarasvaista dieettiä sellaisenaan, mutta kovat rasvat kannattaa vaihtaa pehmeisiin.

– Vaarana on, että dieetti jättää nälkäiseksi, ja rasva vaihtuukin huonoihin hiilihydraatteihin.

5. Cambridge

PLUSSAT:

Patrik Borg:

+ Laihtuu nopeasti.

+ Jos dieettiin sisältyy pitkä elintapaohjaus ja ammattilaisten tuki, tutkimuksen mukaan tulokset pysyvät aika hyvin.

Timo Strandberg:

+ Jossain spesifissä tilanteessa voi toimia tilapäisenä ratkaisuna.

MIINUKSET:

Patrik Borg:

– Kilot tulevat helposti takaisin, jos tukena ei ole laajempaa muutosopettelua.

– Ei opeta terveellisestä syömisestä paljoakaan, koska ei syödä ruokaa.

Timo Strandberg:

– Ei sovi kenellekään pysyväksi ratkaisuksi. Ei voi olla ainoa keino elämäntapamuutokseen.

Mistä kyse?

Välimeren dieetti:

  • Sisältää runsaasti kasviksia, hyviä rasvoja, siemeniä, pähkinöitä, kokojyvätuotteita sekä kohtuullisesti kalaa, kananmunia ja maitotuotteita.

Pätkäpaasto:

  • Ruokailuaikoja rajoitetaan: 5:2 pätkäpaastossa syödään viitenä päivänä normaalisti, kahtena keventäen. 16:8 -mallissa syöminen rajoittuu 8 tuntiin ja 12:12-pätkäpaastossa 12 tuntiin.

Ketogeeninen ruokavalio:

  • Vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa pyritään saamaan elimistö ketoosiin, jolloin keho muodostaa rasvahapoista ketoaineita ja käyttää niitä energianlähteenä hiilihydraattien sijaan.

  • Ruokavaliossa 70 prosenttia energiasta saadaan rasvasta, noin 20 prosenttia proteiineista ja 5–10 prosenttia hiilihydraateista.

Vähärasvainen dieetti:

  • Ruokavalion perustana ovat leipä ja viljavalmisteet, peruna, kasvikset, marjat, hedelmät sekä vähärasvainen liha ja kala, myös vähärasvaiset maitovalmisteet.

Cambridge

  • Kuusivaiheisessa dieettiohjelmassa nautitaan vähäenergisiä ateriakorvikkeita. Tavoitteena on lievä ketoosi.

  • Ensimmäisessä vaiheessa energiansaantia rajoitetaan 600 kilokaloriin päivässä. Määrä nousee taso kerrallaan niin, että lopuksi syödään 1500 kilokaloria päivässä. Kuudes taso keskittyy painonhallintaan.

Source Link is.fi