Banner Before Header

6 vatsan hälytysoiretta – jos kärsit yhdestäkin, käänny pian lääkärin puoleen

Noin joka viidennellä suomalaisella on herkkä vatsa, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen teoksessaan Herkän vatsan valinnat – FODMAP-ruokavalio haltuun (Kirjapaja).

– On varsin paljon ihmisiä, jotka toivovat vatsansa toimivan paremmin, Laatikainen kirjoittaa.

– Pitkäkestoiset ja piinaavat vatsavaivat aiheuttavat paljon kärsimystä, lääkärissä käyntejä ja jopa poissaoloja töistä.

Herkkä vatsa reagoi oikuttelemalla esimerkiksi tiettyihin ruoka-aineisiin ja juomiin, stressiin, unen puutteeseen, lääkkeisiin ja juhlimiseen.

Lääketieteellisesti herkkä vatsa -termillä tarkoitetaan toiminnallisia vatsavaivoja, joita voivat olla dyspepsia eli ylävatsavaivat, ripuli, turvottelu ja ärtyvän suolen oireyhtymä. ’Toiminnallinen’ viittaa siihen, että vatsan toiminnassa on ongelmia, vaikkei oireiden taustalla ole mitään tiettyä sairautta, anatomista poikkeavuutta tai vammaa.

Pitkään jatkuneiden vatsavaivojen takia kannattaa aina käydä lääkärin vastaanotolla.

Kuinka vatsavaivat erottaa toisistaan?

Mistä sitten voi tietää, mikä omaa vatsaa vaivaa?

Laatikainen toteaa, että pelkkien oireiden perusteella on mahdotonta erottaa vatsavaivoja toisistaan.

– Vakava sairaus, kuten suolistosyöpä voi olla vähäoireinen, jopa oireeton, ja toisaalta toiminnallinen vaiva, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, voi olla erittäin vaikeaoireinen.

Laatikainen kirjoittaakin, ettei oikean diagnoosin tekemisen tärkeyttä vatsavaivoissa voi korostaa liikaa.

– Pitkään jatkuneiden vatsavaivojen takia kannattaa aina käydä lääkärin vastaanotolla.

Tavallisia elimellisiä vatsavaivojen syitä ovat keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet, suolistosyöpä, vatsahaava, sappikivet, helikobakteeri-infektio sekä ruokatorven sulkijalihaksen väljyydestä johtuva refluksitauti. Nämä elimelliset vatsavaivat ovat sairauksia, jotka vaativat yleensä lääketieteellistä hoitoa.

Elimellisiin sairauksiin viittaavat erityisesti niin sanotut hälytysmerkit, joista tavallisimpia ovat:

1. Verenvuoto suolistosta (ilmenee yleensä veren näkymisenä ulosteen joukossa tai ulosteen mustumisena)

2. Anemia

3. Jatkuva ripuli

4. Tahaton painonlasku

5. Kuumeilu

6. Oireiden alkaminen yli 50-vuotiaana

Laatikainen kirjoittaa, että yhdenkin hälytysoireen ilmaantuessa lääkäriin menoa ei saa viivyttää.

– Jos kärsit hälytysoireista, kuten verenvuodosta suolistossa, kuumeilusta tai tahattomasta laihtumisesta, käänny pian lääkärin puoleen.

Suolistosyövät ovat lisääntyneet nopeasti

Myös Turun yliopistollisen keskussairaalan toimialuejohtaja ja vastaava ylilääkäri, dosentti Arto Rantala on huomauttanut aiemmin, että suolistosyövän oireet sekoittuvat helposti herkkävatsaisuuteen.

Lue lisää: Suolistosyöpää luullaan helposti ”herkkävatsaisuudeksi” – tietty oire kertoo usein, että kyse on syövästä eikä vatsavaivoista

Suolistosyövät ovat lisääntyneet niin nopeasti, että diagnoosin saa vuosittain jo yli 3 500 suomalaista.

Suolistosyöpä on usein aluksi täysin oireeton. Joillekin se voi kuitenkin aiheuttaa melko nopeasti muun muassa ripulia, ummetusta, vatsakipua tai vaihtelevaa suolentoimintaa.

Rantalan mukaan ongelmana on, että nämä oireet ovat hyvin yleisiä ja menevät myös helposti ”herkkävatsaisuuden” piikkiin – mikä voi pitkittää hoitoon hakeutumista.

Oire, joka usein erottaa suolistosyövän esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä tai muista vatsavaivoista, on verenvuoto.

– Läheskään aina verenvuoto ei ole ulosteesta silmin nähden havaittavissa, ja joskus suolistosyövän ainoa oire on pitkään ja hiljalleen jatkuneesta verenvuodosta johtuva anemia, Tampereen yliopistollisen sairaalan dosentti ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Marja Hyöty sanoi aiemmin.

Lue lisää: Tähystystä pelätään turhaan – erikoislääkäri kertoo, mikä on monelle ikävin vaihe

Juttu on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 18.6.2021.

Source Link is.fi