Koneistajista on pulaa lähes koko maassa, ja metallialan yrityksissä riittää yllin kyllin töitä. Tämän sai huomata Savon ammattiopistosta viime joulukuussa CNC-koneistajan ammattiin valmistunut 18-vuotias Aapo Paunonen.
Hän teki 2,5 vuotta kestäneiden opintojen aikana noin puolet ajasta alan töitä. Viimeisimpään työpaikkaan Paunonen päätyi palkallisen harjoittelun kautta.
– He hakivat meidät suoraan koululta, kysyivät työntekijöitä harjoitteluun. Nyt olen siellä sitten vakituisessa työssä. Sain vakituisen sopimuksen samaan aikaan kuin valmistuin, Paunonen kertoo.
Tällä hetkellä oikotie.fi-sivustolla on noin 350 avointa työpaikkaa CNC-koneistajalle. Koneistaja valmistaa metallista työpiirustusten mukaisia koneenosia.
Paunoselle nopea työllistyminen ammattia vastaavaan työhön ei tullut yllätyksenä.
– Oli kyllä tiedossa, että lähes kaikki tältä alalta valmistuvat saavat työpaikan.
CNC-koneistajan työ vaatii tarkkuutta. ” Teen tietokoneohjatuilla metallintyöstökoneilla kappaleita. Niissä on tosi tarkkoja mittoja, puhutaan ihan millin sadasosista”, Paunonen kertoo.
Myös Paunosen samaa alaa opiskelevat ystävät ovat saaneet hyvin töitä.
– Kavereille on käynyt yhtä hyvin. Itse asiassa yksi kaveri sai juuri oppisopimuspaikasta vakituisen työsopimuksen.
CNC-koneistajan keskipalkka on noin 2 600 euroa kuukaudessa.
– Täällä Savon seudulla on vähän pienemmät nuo palkat, eli vähäsen alle tuon, mutta ei kauheasti, Paunonen kertoo.
Paunonen hakeutui ammattikouluun suoraan peruskoulun penkiltä.
– Halusin nimenomaan ammattikouluun, vaikka menestys oli peruskoulussa ihan hyvä, mutta jotenkin se lukio ei siinä vaiheessa innostanut.
CNC-koneistajaksi Paunonen päätyi sattumalta.
– Alun perin piti lähteä levyseppähitsaajaksi, mutta sitten olikin jotenkin niin kiehtovaa katsoa, kun se metallilastu lentää kappaleesta, että päätinkin lähteä koneistuspuolelle.
Opinnot etenivät mallikkaasti, ja Paunonen valmistui puoli vuotta etuajassa.
– Minulla on ollut opiskellessa ja sen jälkeenkin motivaatiota kehittää omaa osaamista ja harjoitella. Minulla oli koululla hyvä valmentaja, jolta sain hyvät opit.
Viime keväänä Paunonen osoitti, että ahkera opiskelu kannattaa, kun hän nappasi kultaa Porissa järjestetyssä Taitaja-kilpailussa. Kyseessä on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma, jossa kilpaillaan ammattitaidon Suomen mestaruuksista.
Aapo Paunonen (keskellä) vei kultaa Porin Taitaja-kilpailussa. Jaetun hopeasijan ottivat Lassi Heino (vasemmalla) ja Matias Järnefelt (oikealla).
Vuoden kuluttua Paunonen lähtee armeijaan, mutta siihen asti nuorella miehellä on aikaa kehittää osaamistaan edelleen Rolltest Oy -yrityksen leivissä.
– Kyllä tämä ala tuntuu omalta alalta, eli jonkin aikaa tässä ainakin olen. Mutta kyllä minulla on suunnitelmissa lähteä vielä jatko-opiskelemaan konetekniikkaa ja sitä kautta johonkin korkeampaan asemaan tällä samaisella alalla.
Unelmatyökin siintää jo mielessä.
– Koulutuspuolen hommat kiinnostavat, eli että itse pääsisin kouluttamaan, esimerkiksi yrityskouluttajaksi, Paunonen kertoo.
Opiskelu antoi hyvät eväät uralle.
– Tutkinto antoi totta kai hyvät valmiudet työelämään ja aika pitkälti siellä koulussa tehdään samoja asioita kuin mitä työelämässäkin tarvitsee. Toki työelämässä tulee eteen sellaisiakin asioita, mitä koulussa ei opetettu, mutta sehän on sama asia joka alalla.
– Ei koulusta tule suoraan ihan täyttä ammattilaista, sillä tällä alalla oppii tekemällä kaikista parhaiten, Paunonen toteaa.