Banner Before Header

Ahdinko bensapumpuilla kasvaa – taloustieteilijöiltä täystyrmäys esitetylle alennukselle

Tiistaina puoliltapäivin Hermannin rantatien Nesteellä Pekka Rajahalme tankkaa leipomoyrityksensä pakettiautoon polttoainetta työmatkaa varten. Hänen taktiikkansa on tankata kerralla kunnolla. Kaasujalka on keventynyt sen jälkeen, kun 2 euron litrahinnan rajapyykki saavutettiin.

– Motarilla melkein satasta mennään. Sillä on saanut säästöä, mutta kyllä tämä muuten hirvittää: kenellä täällä on kohta varaa käydä töissä, yrittäjä kysyy.

Pekka Rajahalme on keventänyt kaasujalkaansa säästösyistä.

Ukrainan sota ja länsimaiden asettamat Venäjä-pakotteet ovat saaneet bensan hinnat ennätyskorkeaksi.

Ympäri Suomen tankataan bensaa tällä hetkellä suunnilleen noin 2,5 euron litrahinnalla, kun tarkastellaan suurimpia polttoaineen hintoja seuraavien sivustoja kuten Polttoaine.net. Kyseisen sivuston tiedot perustuvat käyttäjien ilmoittamiin lukuihin. Jo ennen Ukrainan sotaa helmikuussa bensan ja dieselin hinnat kipusivat vajaaseen kahteen euroon, mikä sekin oli huimaa nousua edeltävästä vuodelta.

Hintojen nousu on herättänyt vaatimuksia polttoaineverojen keventämisestä. Muun muassa perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt vaativat veroalea helmikuisessa välikysymyksessään.

Suomalaisten taloustieteilijöiden mukaan rajuun hinnannousuun ei tulisi kuitenkaan puuttua julkisen vallan toimin, kuten alentamalla polttoaineveroa.

Vain neljä prosenttia Ekonomistikoneen taloustieteilijöille suunnatun tuoreen kyselyn vastaajista katsoi, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi hillitä julkisen vallan toimin.

86 prosenttia oli eri mieltä. Heidän mukaansa julkisen vallan väliintulolle ole perustetta silloin, kun muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Taloustieteilijöiden mukaan ei myöskään ole takeita siitä, että veronalennukset siirtyisivät lopputuotteiden hintoihin.

– Polttoaineiden hinnannousu johtuu raakaöljyn hinnan noususta, ei verotuksen kiristymisestä. Verojen alentamisesta hyötyisivät lisäksi suurituloiset pienituloisia enemmän, perustelee vastaustaan Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

– Jos hintojen muutos johtuu vakavasta markkinahäiriöstä, julkinen väliintulo voi olla paikallaan. Se kuitenkin edellyttää kohdennettua ja tilapäistä tukea eniten tarvitseville, perustelee puolestaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kymmenellä prosentilla vastaajista ei ollut asiasta mielipidettä tai he olivat kannastaan epävarmoja.

Hannele Kirjavainen pelkää, että perheen haaveet asuntoautoilusta kariutuvat bensan hinnannousuun.

Pukinmäessä SEOn tankkauspisteellä Hannele Kirjavainen tankkaa laina-autoa. Kirjavainen pelkää, että perheen haaveet kiertää Suomea upouudella asuntoautolla peruuntuvat.

– Matkailuauton myötä on kolahtanut silmille hintaerot, kun tankkaa dieseliä. Tuntuu, että unelmia on joutunut rajoittamaan, eikä voi tehdä mitä haluaisi. Kausi on vasta alussa ja uusi auton ostettu, mutta nyt seurailee kauhulla matkustaako vain lähiseudulla vai pääseekö kiertämään Suomea, Kirjavainen kertoo.

Kirjavaisen mukaan sopiva hintakatto rikottiin jo aikaa sitten.

– Se on jo saavutettu. Jo yli 2 euroa tuntui liialta. Varsinkin kun asuntoauto kuluttaa pahimmillaan sen 15 litraa satasella.

Lue lisää: Näin rajusti bensan hinta on noussut vuodessa – ”Työssäkäynti tulee kannattamattomaksi”

Hermannin rantatien Nesteellä Pekka Rajahalme kertoo, että bensan kallistumisen myötä kauppareissut ovat harventuneet ja kerralla tulee ostettua enemmän omiin tarpeisiin. Lisäksi hän seuraa, missä mahdollisesti polttoainetta saisi halvemmalla.

Kaikilla autoilijoilla kipupiste ei ole kuitenkaan vielä ylittynyt.

Viereisellä tankkauspisteellä Maj-Len Törnqvist ei epäröi tarrata bensapumpun kahvaan. Tiistaina puoliltapäivin tankkauspisteellä ei ole ruuhkaa ja eläkeläinen aikoo suunnata golfkentälle. Viheriöllä liikkumiseen tarvitaan autoa, joten Törnqvist tankkaa 95-oktaanista bensaa 2,5 euron litrahinnalla hyväntuulisena.

Maj-Len Törnqvist on huolissaan hintojen noususta niiden puolesta, joille yksityisautoilu on välttämättömyys.

Varsinaisesti hintojen nousu ei muuta hänen omaa arkeaan, mutta yleisesti tilanne ”säälittää”.

– Edelleen tankkaan ja en aja turhaan. Oman lapseni puolesta kyllä harmittaa, kun työmatkat edellyttävät autoa.

Ala-Tikkurilan Nesteellä on Tankille.fi -seurantasivuston mukaan mahdollisesti Helsingin alueen halvinta 95-oktaanista bensaa. Hintaerot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei tämä riitä vetonaulaksi. Asemalla on pitkään hiljaista, kunnes pumpun äärelle pysäköi rakennusalalla työskentelevä Marko Molin. Hän ei varsinaisesti seuraa autollaan halvempia hintoja, koska ”kaikkialla on yhtä kallista”.

Marko Molin ei ole karsinut muista menoistaan säästäkseen polttoaineesta.

– Tuntuu, ettei tienaa tarpeeksi. Rahaa menee enemmän kuin tulee, mutta minkäs teet, hän kertoo.

Samalla asemalla Eero Kyllönen puolisoineen pysähtyy tankkaamaan Kuopio-reissua varten. Kyllönen kertoo, ettei ole hirveästi arjessaan joutunut ajattelemaan polttoaineen hintaa, koska hän tavanomaisesti pyöräilee esimerkiksi töihin.

Eero Kyllösen reissu anoppilaan sai miehen tajuamaan, kuinka paljon hinnat ovat nousseet.

– Aiemmin on saanut tankattua 60 eurolla, niin nyt se on tuplahinta. Kyllä sen eron näissä tilanteessa huomaa.

Kaikki tankkaajat eivät kuitenkaan pelkää sitä, mihin suuntaan polttoaineen hinta kehittyy. Olli Annala tankkaa Pukinmäessä autoonsa hyväntuulisena historiallisen kallista bensaa.

– Se on sen hintaista, kun markkinat säätää. Se on myös hyvä, että on hintavaa, niin ihmiset miettivät mitä kulkuneuvoa käyttää ja välttävät ajamasta, jos ei ole pakko.

Ekonomistikoneen taloustieteilijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 48 henkilöä.

Kyselyyn on kutsuttu vastaamaan virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %).

Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (Labore, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat tai vastaavassa asemassa olevat.

Source Link is.fi