Kirjoviuhkamatoa on löytynyt neljästä paikasta Ahvenanmaan saaristossa. Leviämisen ensisijaiseksi syyksi on ehdotettu painolastivettä.
Uusi vieraslaji, kirjoviuhkamato, on vakiintunut Ahvenanmaalle. Sitä on löytynyt neljästä paikasta Ahvenanmaan saaristossa.
Kirjoviuhkamato on vieraslaji, joka tavattiin Itämerellä ensimmäisen kerran vuonna 2012 Pärnunlahdella. Suomen rannikkoalueilta ensimmäinen havainto on vuodelta 2014 ja Ahvenanmaalta vuodelta 2021.
Noin sentin mittaisen monisukasmadon alkuperää ei vielä tunneta, mutta leviämisen ensisijaiseksi syyksi on ehdotettu painolastivettä.
Åbo Akademin Husön biologisella tutkimusasemalla (siirryt toiseen palveluun) tehdyn seurantatutkimuksen mukaan tähänastiset havainnot ovat Ahvenanmaalla hajallaan sekä kaukana ruoppausalueista ja satamista. Muissa paikoissa Itämerellä, joissa kirjoviuhkamato on saanut jalansijaa, esiintymät ovat huomattavasti tiheämpiä.
– Itämeri on suhteellisen vähälajinen, joten uudet lajit voivat vaikuttaa merkittävästi ekosysteemeihimme, jos ne onnistuvat vakiintumaan. Siksi on tärkeää seurata näiden uusien tulokkaiden vaikutuksia. On myös huomattava, että kun uusi laji on saanut jalansijaa Itämeressä, leviämisen pysäyttäminen on useimmiten hyvin vaikeaa, Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg sanoo Åbo Akademin tiedotteessa.
Myös liejuputkimatoja ja liejusimpukoita havaittu
Muilta osin pohjaeläimistötutkimuksessa todetaan, että liejuputkimadot ovat nyt laajimmalle levinnyt pohjaeläinryhmä Ahvenanmaalla. Liejuputkimatoja tavattiin Ahvenanmaalla ensimmäisen kerran vuonna 1993. Sittemmin ne ovat levinneet kaikkialle Ahvenanmaan rannikkovesiin.
Liejusimpukan lisääntyminen sen sijaan näyttää onnistuneen huonosti vuonna 2022. Tosin asemien välillä oli suuria eroja vertailtaessa liejusimpukan kokojakaumaa. Hapenpuute joidenkin asemien pohjanläheisessä vesikerroksessa on mahdollinen selitys sille, miksi liejusimpukan lisääntyminen on onnistunut paikoitellen niin huonosti tänä vuonna.
Voit mitata tietojasi muista vieraslajeista tällä testillä: