Estonian hylyllä kesällä tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että laivan keularamppi on irrallaan hylystä, ja että autokannelle on mahdollista päästä.
-
Jutun videoilla robottikameran kuvaa tutkimuksista.
Keularampin nostaminen pohjasta olisi Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Rene Arikaksen mukaan mahdollista, mutta päätöksen tekemisen aika ei hänen mukaansa ole vielä.
– Meidän on edettävä askel kerrallaan, Arikas sanoo.
Ensi keväänä jatkuvissa tutkimuksissa ramppia ja koko hylkyä on tarkoitus tutkia kehittyneillä kuvantamismenetelmillä, ja toiveena on saada käyttöön hyvin tarkkaa 3D-kuvaa.
– Kun tiedämme, onko näin saatu tieto riittävää, voimme tehdä johtopäätökset siitä, onko ramppi syytä nostaa lisätutkimuksia varten, Arikas sanoo.
Lue lisää: Ennennäkemättömät videot Estonian hylyltä julki: Robottikamera pääsi sisään autokannelle
Rene Arikaksen mukaan keularampin nostaminen olisi yksi mahdollisuus jatkaa tutkintaa, mutta päätöksen tekemisen aika ei ole vielä.
Aiemman onnettomuustutkinnan perusteella Estonian uppoamissyy oli keulavisiirin pettäminen voimakkaassa merenkäynnissä. Keularamppi oli yhteydessä visiiriin.
Ramppi makaa nyt merenpohjassa, ja reitti Estonian autokannelle on auki.
Tutkijat pääsivät heinäkuussa kuvaamaan autokantta robottikameralla noin 10–15 metrin matkalta, kunnes työ kävi ahtaissa tiloissa liian vaaralliseksi. Sisätilojen tutkimista aiotaan jatkaa ensisijaisesti kuvantamisteknologialla.
Estonian hylyn uusia tutkimuksia leimaa voimakas julkinen mielenkiinto. Asia on monelle raskas tunnetasolla.
– Hylky on hauta, me työskentelemme haudalla, Rene Arikas sanoo.
– Kaikella mitä teemme, pitää olla hyvä perustelu. Meidän on oltava hyvin hienotunteisia.
Estonian upotessa moni matkustaja jäi loukkuun sisätiloihin, ja hylyssä ja sen ympäristössä on heidän jäänteitään.
– Tämä on hyvin herkkä asia, Arikas sanoo.
Tutkinta herättää paljon tunteita myös Estonialta selviytyneissä ja laajemminkin virolaisissa.
Estonian hylky oli vuosia suojeltu hautarauhan vuoksi, ja viime kesän sukellukset mahdollistuivat vasta, kun Suomi, Ruotsi ja Viro tekivät asiaa koskevan lakimuutoksen.
– Ainoa tapa hoitaa tämä, on täydellinen avoimuus siitä, mitä teemme, Arikas sanoo.
Ruotsin ja Viron viranomaiset esittelivät tiistaina Tallinnassa uusia tietoja, jotka saatiin heinäkuisissa robottikameran kuvauksissa ja luotaintutkimuksissa. Myös merenpohjan olosuhteita tutkittiin kesällä tarkkaan.
Taustalla tutkimuksissa vaikutti reilu vuosi sitten julkaistu dokumenttisarja, jossa yksityinen tutkijaryhmä nosti esiin reiän hylyn kyljessä.
Uudet tutkimustulokset osoittivat, että Estonian kyljessä on paljon vaurioita, ja että suurin repeämä on yli 20-metrinen.
Selitys vaurioihin saattaa löytyä hylyn osumisesta merenpohjan kallioperään, mutta viranomaiset haluavat tehdä vielä tarkempia tutkimuksia. Uusia tutkimuksia tehdään todennäköisesti keväällä.