Amerikkalainen ex-diplomaatti ehdottaa Turkin savustamista ulos Natosta – ”Muut ovat olleet jo pitkään kyllästyneitä kaksinaamaisuuteen ja leikkeihin”
Ulkopolitiikan tutkija ja Yhdysvaltojen diplomaattina toiminut Elizabeth Shackelford esittää Natolle kovia toimia Turkkia vastaan.
Shackelford arvioi Chicago Tribune -verkkolehdessä julkaistussa kolumnissaan, että Turkin demokratianvastainen luonne huonontaa Naton mainetta ja heikentää sotilasliiton turvallisuutta. Shackelfordin mukaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin toiminta ei ole linjassa Naton edun ja turvallisuuden kanssa.
– Turkki käyttää veto-oikeuttaan liitossa kuin nuijaa. Turkki lyö liittolaisiaan asiaankuulumattomissa aiheissa rangaistakseen niitä siitä, etteivät ne ole vahvistaneet Erdoğanin pakkomiellettä kurdien rankaisemisesta, Shackelford kirjoittaa.
Tällä Shackelford viittaa siihen, kuinka Turkki ei puolla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska katsoo maiden suojelevan Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon ja muihin aseistautuneisiin ryhmittymiin kytkeytyviä henkilöitä, joita Turkki pitää terroristisina.
Shackelford on huolissaan siitä, että Erdoğan on liian läheisissä väleissä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Vuonna 2019 Turkki suljettiin pois Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmasta, kun se päätti ostaa Venäjältä S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän vastoin Yhdysvaltain tahtoa. Shackelford pohtii kolumnissaan, uhkaako Turkin tiivis suhde Venäjään Naton turvaluokiteltujen asejärjestelmien tietojen vaarantumisen.
Hän huomauttaa, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun Turkin ajaminen ulos liitosta on ollut keskustelunaihe.
– Muut Naton jäsenet ovat olleet jo pitkään kyllästyneitä Turkin kaksinaamaisuuteen ja leikkeihin. Mahdollisuus potkuille Natosta nousi esille jo Turkin vallankaappausyrityksen myötä vuonna 2016, ja kun Turkki hyökkäsi Koillis-Syyriaan vuonna 2019.
Natolla ei kuitenkaan ole mekanismia, jonka avulla liittolainen voitaisiin erottaa. Shackelford selittää kolumnissaan, miten Turkin savustaminen ulos Natosta olisi mahdollista järjestää.
– Jos muut liittouman jäsenet huomaavat, että Turkki on jatkuvasti rikkonut Naton periaatteita, ne voivat yksimielisesti sopia Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisen suojan poistamisesta Turkilta. Se lopettaisi Turkin osallistumisen Naton toimintaan ja jäädyttäisi Turkilta kaiken Natolta saatavan avun, Shackelford kirjoittaa.
Shackelfordin mukaan Erdoganin vastustus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä kohtaan herättää kysymyksen, kenen puolella Erdogan ylipäätään on. Shackelfordilla on selkeä viesti Natolle.
– Nato, pystyt toimimaan paremmin. Suomella ja Ruotsilla on Turkin tavoin kyvykkäät ja ammattimaiset armeijat sekä strateginen sijainti. He jakavat myös liiton yhteiset arvot, kuten demokratian ja oikeusvaltion periaatteet. Etkä todennäköisesti saa Suomea tai Ruotsia kiinni poliittisten vastustajien vangitsemisesta tai toimittajien uhkailemisesta, Shackelford kirjoittaa.