Analyysi: Andersson aloittaa viimeisen kautensa vasemmistoliiton johdossa luovimalla ristiriitaisten Nato-kantojen paineessa

Li Andersson aloitti Porissa kolmannen ja samalla viimeisen kautensa vasemmistoliiton puheenjohtajana. Hän ilmoitti jo etukäteen hakevansa jatkoa vain yhdelle kaudelle.

Vasemmistoliiton puoluekokouskausi kestää kolme vuotta jatkossakin, kun puoluekokouskauden lyhentämistä esittävä sääntömuutos ei mennyt puoluekokouksessa läpi.

Nyt alkaneen kautensa lopuksi Andersson olisi siis ollut pestissä yhteensä yhdeksän vuotta.

– Se on varsin pitkä aika olla yhden puolueen johdossa. En suunnittele jääväni tehtävään loputtomiksi ajoiksi, Andersson sanoi valintansa jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Anderssonin puheenjohtajuuskauden aikana vasemmistoliitto on näyttäytynyt aiempaa yhtenäisempänä, mutta kevään aikana käyty keskustelu Suomen hakemisesta sotilasliitto Naton jäseneksi on repinyt puolueen rivejä. Eduskuntaryhmä jakautui eduskunnan äänestäessä asiasta.

Puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen mukaan vasemmistoliitosta on kevään aikana eronnut kymmeniä jäseniä, joista osa on maininnut syyksi puolueen liian Nato-kielteisyyden, osa liian myönteisyyden. Vasemmistoliitossa on noin 10 000 jäsentä. Puolueessa pelättiin etukäteen, että jäseniä saattaisi lähteä enemmänkin.

Nato-juna meni jo

Puoluekokouksessa kiusallinen Nato-kysymys pyritään siivoamaan pois päiväjärjestyksestä tunnustamalla jäsenyyttä koskevien kantojen jakaantuminen, mutta korostamalla yhtenäisiä tavoitteita tulevaan.

Puoluehallituksen pohjaesityksessä vasemmistoliiton uudeksi tavoiteohjelmaksi linjataan, kuinka Suomen tulisi korostaa Nato-jäsenyyden puolustuksellista luonnetta, eikä maahan otettaisi ydinaseita, pysyviä Naton sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.

Jäsenyydestä todetaan lyhyesti, että eduskunta on tehnyt päätöksen Suomen hakeutumisesta Naton jäseneksi nostaakseen kynnystä hyökätä Suomeen. Puolue asetetaan siis tapahtuneen tosiasian eteen. Vielä edellisen puoluekokouskauden tavoiteohjelmassa todetaan yksiselitteisesti, että Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Natoon.

Tavoiteohjelmasta päätetään puoluekokouksessa huomenna sunnuntaina, mutta puoluekokousedustajat eivät odota kummoista menestystä mahdollisille Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuville esityksille.

Tästä kertoo esimerkiksi se, että ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Veronika Honkasalo, joka vielä eduskunnassa äänesti Nato-jäsenyyden hakemista vastaan, ilmoitti tiedostustilaisuudessa olevansa tyytyväinen tavoiteohjelman pohjaesityksen muotoiluihin.

Puheenjohtaja Andersson äänesti eduskunnassa Natoon hakemisen puolesta. Muusta puoluejohdosta toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Jouni Jussiniemi sekä kolmas varapuheenjohtaja Minna Minkkinen kertoivat tiedotustilaisuudessa kannattaneensa myös Suomen Nato-jäsenyyden hakemista, mikäli olisivat asiasta päässeet eduskunnassa nappia painamaan.

Moni puoluekokousedustaja myös ihmettelee taustakeskusteluissa, mitä tavoiteohjelmassa otettava kielteinen Nato-kanta tarkoittaisi käytännön politiikan tasolla. Asiassa sisäisesti ristiriitaisen vasemmistoliiton vääntövoimalla ei lähdettäisi ajamaan Suomen jäsenyyshakemuksen vetämistä takaisin.

Puoluekokouksessa vasemmistoliitto on siis siitä onnellisessa tilanteessa, että puoluetta jakava päätös on jo tehty. Pahimmat puolueen sisäiset paineet puhkuttiin jo toukokuussa puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa, jossa puolue päätti, että Nato-jäsenhakemus ei ole sille enää kynnyskysymys.

Nato-juna on mennyt, ja katseet pyritään kääntämään tulevaan. Siellä siintää klassisin vasemmistolaisin teemoin käytävä eduskuntavaalikamppailu, jossa kannatusmittausten kärjessä paistattelee tällä hetkellä arkkivihollinen kokoomus.

Lisää aiheesta:

Yle seuraa puoluekokousviikonlopun tapahtumia