Analyysi: Käyttääkö Valko-Venäjä siirtolaisasetta Venäjän luvalla vai jopa Venäjän käskystä? Asetta voidaan käyttää myös Suomea vastaan
Kun Lähi-idästä tuodut ihmiset repivät piikkilanka-aitaa Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, huomio kääntyy herkästi heidän lohduttomaan asemaansa. Juuri näin Minskissä ja Moskovassa ainakin toivotaan.
Ihmisten vilu ja nälkä eivät kuitenkaan ole tämän kriisin ydin, vaan ne ovat nimenomaan propagandistinen vaikutuskeino. Venäjän ja Valko-Venäjän mediat jakavat maailmalle auliisti kuvia kärsivistä siirtolaisista, eikä länsimediaa päästetä paikalle selvittämään tilannetta.
On selvää, että Valko-Venäjän rajalle tuomat ihmiset eivät ole spontaaneja turvapaikanhakijoita, vaan kyse on valtiollisesta ihmissalakuljetuksesta (siirryt toiseen palveluun).
Rajalla hytisevät vain ne ihmiset, jotka Valko-Venäjä on varta vasten tuonut sinne kärsimään.
Siirtolaisten asema ja oikeudet eivät hiukkaakaan liikuta Valko-Venäjän johtoa, mutta heidän kohtalonsa on nimenomaan Valko-Venäjän vastuulla.
Vetoavat kuvat rajalta ovat julma ja kyyninen yritys horjuttaa Eurooppaa.
Idän yksinvaltiaat tietävät, että myötätuntoon vetoamisen voi valjastaa aseeksi läntisiä demokratioita vastaan (siirryt toiseen palveluun).
Samalla Valko-Venäjä ja ehkä myös Venäjä käyttävät sivullisia ihmisiä aseina, joilla yritetään iskeä kiilaa Puolan ja muun EU:n väliin.
EU-maat pitävät siirtolaisten käyttöä hybridihyökkäyksenä (siirryt toiseen palveluun).
Avoinna on lähinnä se, kuinka paljon kyse on vilungilla Valko-Venäjän presidenttinä sinnittelevän Aljaksandr Lukašenkan omasta tempauksesta, vai löytyykö sopan pääkokki Moskovasta – kuten Puola syyttää.
Valko-Venäjä on perinteisesti yrittänyt tasapainoilla EU:n ja Venäjän välillä, ja pyrkinyt siten rajoittamaan Venäjän vaikutusvaltaa maassa. Lukašenkan vaalipetos ja väkivalta omia kansalaisiaan kohtaan ovat kuitenkin polttaneet sillat länteen. Diktaattori on entistä enemmän Venäjän armoilla.
Siksi Venäjällä on pelivaraa. Venäjä voi joko siunata Valko-Venäjän toimet, se voi auttaa niissä, tai se voi halutessaan myös käskeä ja kiristää Valko-Venäjää toimimaan Venäjän etujen mukaan.
Emme vielä tiedä, millä kohtaa epäsuhtaisen yhteispelin asteikkoa nyt liikutaan. Joka tapauksessa Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi lopettaa siirtolaisten kuskaamisen hetkessä, jos haluaisi.
Ei myöskään ole selvää, miten Valko-Venäjä voisi hyötyä rajakriisistä Puolan ja EU:n kanssa. Kriisin takia EU todennäköisesti määrää Valko-Venäjälle vain lisää pakotteita.
Valko-Venäjä on myös taloudellisesti niin merkityksetön maa EU:lle, että se voi yrittää painostaa EU:ta korkeintaan Venäjältä tulevien kaasutoimitusten katkaisulla.
Venäjä sen sijaan näkee muiden ongelmat voittona itselleen. Venäjän ulkopoliittiseen nollasummapeliin (siirryt toiseen palveluun) kuuluu, että mitä enemmän länttä voidaan horjuttaa, sen parempi Venäjälle.
Samoin Venäjä pitää etunaan sitä, että Valko-Venäjän ja EU:n välit tärveltyvät entistäkin pahemmin. Näin Lukašenka jää täysin riippuvaiseksi Venäjästä.
Kuten Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa analyysissä (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan, Venäjän vaikutusvalta itäisessä Keski-Euroopassa jatkaa laskuaan.
Jos Venäjä ei mielestään pääse vaikuttamaan tarpeeksi hyvällä, niin sitten se yrittää pahalla.
Venäjä on jo kerran testannut Suomea pakolaisaseella. Vuosien 2015–2016 kriisi jouduttiin ratkaisemaan ilman EU:n tukea. Suomen edun mukaista on se, että tällä kertaa EU vihdoin ottaa haasteen tosissaan, sekä hoitaa sen nopeasti, päättäväisesti ja yhtenäisesti.
EU:sta vuodetussa asiakirjassa väläytetään, että nyt Valko-Venäjällä viruvat siirtolaiset aikoisivat pyrkiä lähinnä Saksaan tai Suomeen. EU-rajojen testaus saattaa myös laajentua Baltiaan.
Jos ase toimii, sitä käytetään todennäköisesti uudelleen, asiantuntijat arvioivat. Seuraavalla kerralla voidaan myös lisätä volyymiä. Afganistanissa on miljoonia ihmisiä, joille kyllä kelpaisi ilmainen matkalippu Venäjän läpi Suomen rajalle, jos heille sellaista tarjotaan.
Kuinka ollakaan, kansallismielinen venäläispoliitikko Vladimir Žirinovski on jo ehdottanut junakuljetuksia (siirryt toiseen palveluun) Kabulista Puolan rajalle – ratayhteyttä Kabuliin ei tosin ole.
Suomen huoleksi jää varmistaa hyvissä ajoin etukäteen, että raja pitää, eikä meitä pystytä horjuttamaan kasaamalla turvapaikanhakijoita rajalle.
Sotilasliitto Nato on luvannut auttaa Puolaa rajan turvaamisessa. Sitä vakuutusta Natoon kuulumaton Suomi ei ole tullut hankkineeksi.
Ja nyt kun Valko-Venäjä ja Venäjä ovat saaneet eurooppalaiset tuijottamaan Puolan ja Valko-Venäjän välistä rajaa, kannattaa vielä sivusilmällä vilkuilla, mitä tapahtuu muualla Venäjän vaikutusalueilla.
Vaikkapa Itä-Ukrainassa.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo, miten Valko-Venäjä alkoi puskea siirtolaisia ansaan Puolan rajalle.
Lue lisää:
Puolan pääministeri sanoo Vladimir Putinin olevan siirtolaiskriisin takana