Analyysi: Kokoomus valmistautuu täyttä häkää hallitusvastuuseen ja välttelee virheitä – puolue voi olla itsensä pahin vihollinen
Kokoomuksen puoluekokouksessa oli yksi teema muiden ylitse: puolueen kannatus ja kymmenen kuukauden päästä järjestettävät eduskuntavaalit.
Kokoomuksen tilanne näyttää tällä hetkellä niin hyvältä, ettei puolue halua ainakaan omalla toiminnallaan lähteä sotkemaan sitä.
Ylimielisyyden välttäminen oli asia, joka toistui usean kokousvieraan puheissa.
Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa puolue sai 25,9 prosentin kannatuksen, joka lähentelee puolueen kaikkien aikojen parasta mittaustulosta.
Edessä on kuitenkin vaaran paikkoja, sillä ainakin puoluekokouksen käytäväpuheiden mukaan kokoomuksen ydinkannatuksena pidetään 14–15 prosenttia.
– Vaikka ehdokkaana olisi peltipurkki, niin tämä porukka äänestäisi kokoomusta, yksi kokoomuslainen puoluekokousedustaja arvioi.
Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että puolue voi menettää ison osan kannatuksestaan omilla mokillaan. Ja tämä näkyi puoluejohdon kannanotoissa viikonloppuna.
Edessä on kotitalousvaalit
Kokoomuksen uudelleenvalittu puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi linjapuheessaan, että edessä voi olla kotitalousvaalit.
– Ruokakorin hintaan nyt hiipineet lisäeurot ovat vasta maistiaisia: syksyyn mennessä hintojen nousuvauhdin ennakoidaan vain kiihtyvän. Korkojen nousu osuu niin asuntovelallisiin kuin velkaiseen valtioon, Orpo sanoi linjapuheessaan.
Kokoomuslaisten viikonlopun puheissa huoli kohdistui myös tulonsiirron varassa eläviin suomalaisiin. Helsingin Sanomien haastattelussa Orpo pyörsi aiempia puheitaan, joiden mukaan sosiaaliturvaa voidaan leikata, jotta työn vastaanottaminen muuttuu aiempaa kannustavammaksi.
Uutta kantaa Orpo perusteli kustannusten nousulla ja ihmisten toimeentulon vaikeutumisella.
Aiempaa pehmeämmät puheet voi nähdä joko kannatuksesta kiinnipitämisen näkökulmasta tai valmistautumisena hallitusvastuuseen, jossa ei pääse yksin määrittelemään päätöksiä.
Käytäväpuheissa kuultiin viikonlopun aikana molempia analyyseja.
Ihminen ei ole desimaali
Kokoomuksessa muistetaan vielä tarkkaan edellisen eduskuntaavalien alla tehdyt virheet. Puheenjohtaja Orpo otti kantaa kuumana käyneeseen hoitajamitoitusasiaan sanomalla, ettei “ihminen ole desimaali”.
Varsinkin silloinen oppositiopuolue SDP tiukkasi hallitusta tekemään muutoksen, jolla hoitajien määrä nostetaan 0,7:ään yhtä vanhusta kohden.
Orpo pahoitteli myöhemmin lausetta ja sitä, ettei se tyhjentävästi selittänyt puolueen sanomaa yksilöllisen hoidontarpeen arvioinnista.
Pahoittelusta huolimatta kokoomuslaisten analyysi oli ja on selvä siitä, että vaalivoitto ratkesi tähän lauseeseen. Ero vaalit voittaneen SDP:n ja kokoomuksen välillä oli vain 0,7 prosenttiyksikköä. Tällä kertaa puolue ei halua tehdä samanlaista virhettä.
Puolue ei myöskään muistele lämmöllä kokoomuksesta Liike Nytiin loikanneen Harry Harkimon vaalitulosta, joka vei puolueelta ratkaisevat desimaalit vaalituloksesta.
Nykyisen kannatuksen taustalla kokoomuslaiset näkevät olevan hallituksen arvostelun velkaantumisesta ja Suomen hakeutumisen puolustusliitto Natoon.
Julkisen talouden tasapainottajana ja Naton kannattajana kokoomus on perinteisesti ollut useiden äänestäjien silmissä yksi uskottavimmista, ellei jopa uskottavin vaihtoehto.
Orposta tullee yksi pitkäaikaisimmista puheenjohtajista
Petteri Orpon asemaa puheenjohtajana ei kyseenalaista kukaan tällä hetkellä kokoomuksessa.
Paljon puhuvaa oli se, että puolueen nykyinen johto kokonaisuudessaan saa jatkaa pesteissään. Luottamus puoluejohtoon palautuu suurelta osin puolueen kannatukseen.
Orpon asema ei kuitenkaan ole aina ollut yhtä vankka. Viime eduskuntavaalien jälkeen puolueen kannatus makasi matalalla tasolla ja puheet uudesta puheenjohtajasta käynnistyivät. Uudeksi puheenjohtajaksi uumoiltiin joko varapuheenjohtaja Antti Häkkästä tai toista varapuheenjohtaja Elina Valtosta.
Yleisin analyysi kokoomuslaisten piirissä Kalajoella oli se, että nyt valitaan puheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi, vaikka yksi kausi kestää kaksi vuotta.
Syynä on se, että kokoomuslaiset tuskin lähtevät vaihtamaan puheenjohtajaa, jos Orpo on samaan aikaan sekä puheenjohtaja että pääministeri. Näin seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestään paitsi puolueiden kannatuksesta mutta myös Orpon jatkokaudesta kokoomuksen johdossa.
Mikäli Orpo jatkaa seuraavat neljä vuotta puheenjohtajana, hänen kautensa puheenjohtajana kestää ainakin 10 vuotta. Kovin moni puheenjohtaja ei ole tehnyt samanlaista uraa kokoomuksen johdossa.
Häkkästä ja Valtosta kuitenkin lohduttanevat ministerisalkut, jos kokoomus päätyy seuraavaan hallitukseen. Näitä salkkuja kokoomuslaiset pitävät heidän uransa kannalta tärkeämpänä kuin mahdollisesti oppositiopuolueen puheenjohtajan pestiä.
Yksi uhka, joka voi vielä pilata kokoomuksen haaveet, on inflaatio. Varsinkin polttoaineen hintojen nousu voi nousta keskusteluun tavalla, joka palvelee perussuomalaisten etua. Perussuomalaiset on pitkään vaatinut polttoaineenveron laskua.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 13.6.2022 kello 23 asti.
Lue lisää: