Analyysi: Ruotsissa jengiväkivalta on lähtenyt käsistä – silti hallituspuolue sosiaalidemokraatit porskuttaa ylivoimaisessa johdossa kohti vaaleja
Mennyttä kevättä on kutsuttu Ruotsissa veriseksi.
Toukokuun loppuun mennessä oli tätä vuotta eletty 150 päivää ja Ruotsissa oli koettu 159 ampumista.
Ampumisissa on kuollut 30 ihmistä. Uhreja on puolet enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.
Tilanne on hyvin vakava.
Väkivalta on ollut perinteisesti aihe, jolla oppositiopuolue maltillinen kokoomus on voinut vetää mattoa sosiaalidemokraattien alta.
Sen viesti on, että kiihtyvä väkivalta johtuu vuodesta 2014 maata hallinneiden sosiaalidemokraattien lepsusta otteesta suhteessa esimerkiksi rangaistusten kiristämiseen.
Myös ruotsidemokraatit ovat yleensä nostaneet kannatustaan kiihtyneessä väkivaltakierteessä. Joulukuussa 2019 puolue oli kannatusmittauksessa maan suurin.
Viime kuukausina tämä kaava ei ole toiminut.
Tänään julkaistussa Ruotsin laajimmassa ja merkittävimmässä puoluekannatusmittauksessa sosiaalidemokraatteja äänestäisi 33,3 prosenttia kansalaisista.
Se on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin puoli vuotta sitten.
Maltillinen kokoomus on toiseksi suosituin puolue, mutta se tulee kaukana perässä 21,3 prosentin kannatuksella.
Mittaus on merkittävä siksi, että siihen haastatellaan jopa yli 9000 ihmistä. Sen tekee tilastokeskus SCB kaksi kertaa vuodessa.
Sosiaalidemokraatit ovat hallinneet viime kuukausina puoluepoliittista ilmatilaa täysin.
Ruotsissa on seurattu herkeämättä sosiaalidemokraattien Nato-päätöstä, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja sodan seurauksia ruotsalaisten kukkaroissa.
Kun sosiaalidemokraatit muodostavat tällä hetkellä yksin hallituksen, saa puheenjohtaja Magdalena Andersson osakseen paljon huomiota.
Puolue on toiminut vakuuttavasti turvallisuuspolitiikassa, vaikka aihepiiri on aiemmin koettu maltillisen kokoomuksen vahvuudeksi.
Sosiaalidemokraatit ovat myös onnistuneet siirtämään pahenevaa jengiväkivaltaa pois tontiltaan. Tällä hetkellä huomio on poliisissa, jonka johtoa kritisoidaan ja vaaditaan jopa eroamaan.
Toinen syypää on löydetty kunnista, joiden katsotaan epäonnistuneen väkivaltaa ehkäisevässä työssä.
Tänään julkistetun mittauksen perusteella voi nähdä, missä asetelmissa ollaan vaalikampanjoiden alkaessa.
Ruotsin parlamenttivaaleihin eli valtiopäivävaaleihin on kolme kuukautta aikaa.
Odotettavissa on, että ilmastonmuutos, lääkäriin pääsy ja opetuksen laadun parantaminen nousevat nykyistä suuremmiksi puheenaiheiksi ja Nato jää taka-alalle.
Hinnat nousevat Ruotsissakin kovaa vauhtia. Tämän keskustelun odotetaan kiihtyvän vaalien alla.
Laki ja järjestys ovat äänestäjille yksi tärkeimmistä teemoista. Jengirikollisuus, kuten ampumiset ovat perinteisesti yltyneet kesäkuukausina.
Magdalena Anderssonin mahdollisen pääministeriyden kannalta on ratkaisevaa, miten sen mahdolliset hallituskumppanit pärjäävät.
Näitä kumppaneita olisivat ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja mahdollisesti myös keskusta. Kaikkien kannatus laskee tilastokeskuksen mittauksessa.
Keskustan kannatus on alimmillaan 20 vuoteen. Ympäristöpuolue on kriisissä. Se ei pääsisi lainkaan valtiopäiville, jos vaalit pidettäisiin nyt. Valtiopäiville on neljän prosentin äänikynnys.
Anderssonin hallitusvaihtoehto saa kuitenkin 51,1 prosentin tuen.
Toisen pääministeriehdokkaan, maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin vaihtoehdon kannatus on 46,9 prosenttia.
Hänen tukijoitaan ovat kristillisdemokraatit, liberaalit ja ruotsidemokraatit. Liberaalien tilanne on yhtä heikko kuin ympäristöpuolueella.
Kolme kuukautta on pitkä aika nykyisessä maailmantilanteessa.
Huomio on Ruotsissa siinä, pysyykö sosiaalidemokraattien kannatus huippulukemissa ja miten käy valtiopäiväkynnyksellä kamppaileville pienille puolueille.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta 4.6. kello 23:een asti.