Analyysi: Teknologia- ja peliyhtiöt tuottivat jälleen kovimman tulokärjen – hyöty verotietojen salaamismahdollisuudesta haihtui
Tulo- ja verotietojen julkaisu ei tällä kerralla tarjonnut suuria yllätyksiä. Kymmenen kärkeen nousseita yhdistää yksi asia: lähes kaikki edustavat tavalla tai toisella uutta teknologiaa ja taloutta.
Ykköspaikalle 93 miljoonan tuloillaan yltänyt, peliyhtiö Supercellin perustajana tunnettu Mikko Kodisoja on nähty tulokärjen tuntumassa aiemminkin.
Teknologia-ala toi kovia tuloja myös Uudenmaan ulkopuolelle, kun listan neljänneksi nousi Firstbeat Technologies -yrityksen perustajajäsen, jyväskyläläinen Joni Kettunen. Yhtiö kehittää kehon analyysiteknologiaa.
Kettunen ja muut osakkaat myivät noin puolet Firstbeatin liiketoiminnasta kesällä 2020 yhdysvaltalaiselle Garminille. Kettusen tulot ylsivät lähes 28 miljoonaan euroon.
Ainoaksi perinteisemmän teollisuuden edustajaksi tulokärjessä jäi Heikki Herlin, joka on konepajayhtiö Cargotecin suuromistaja.
Vaikka listat ovat euromääräisesti tarkkoja, täsmällistä tietoa eri ihmisten käytettävissä olevista tuloista ja varsinkaan varallisuudesta ne eivät anna. Muun muassa Veronmaksajat on muistuttanut (siirryt toiseen palveluun), että esimerkiksi pääomatuloja ei voi tietojen perusteella vertailla.
Koronavuosi riepotteli monien johtajien yrityksiä, mutta näkyikö se tuloissa?
Verottajan tänään julkaisemat tiedot ovat vuodelta 2020, eli monin tavoin poikkeukselliselta koronavuodelta. Esimerkiksi ravintola-alaa rajoitukset ja asiakaskato koettelivat pahasti, mutta yritysjohtajien palkkoihin se ei aina heijastunut.
Esimerkiksi NoHo Partnersin toimitusjohtajan nousivat merkittävästi, vaikka yhtiö joutui sulkemaan ravintoloitaan.
Myös lounasravintoloistaan tunnetun Compass Groupin johtaja kasvatti ansioitaan merkittävästi samalla, kun yhtiössä on vähennetty satoja ja lomautettu tuhansia työntekijöitä.
Valtion taloudellista apua tarvinneen lentoyhtiö Finnairin johtaja Topi Mannerin tulot nousivat niin ikään, vaikka yhtiö on ollut koronakriisissä pahoissa vaikeuksissa. VR:n toimitusjohtajana koronavuonna toimineen Rolf Janssonin tulot sen sijaan laskivat hieman ja olivat noin 600 000 euroa.
Kulttuurialan tulokehitys oli kaksijakoista. Vaikka ala kärsi pahasti koronarajoituksista, monen tähden tulot kasvoivat silti merkittävästi.
Oliko verotietojen piilottamisesta enää hyötyä?
Verottaja on muutaman vuoden ottanut vastaan yli 100 000 euroa tienanneiden pyyntöjä tulla poistetuksi medialle toimitettavalta tulotietojen listalta.
Tällä kertaa verottaja joutui antamaan medialle hallinto-oikeuden päätöksen myötä nimilistan heistä, jotka ovat pyytäneet omien tietojensa salaamista. Listan perusteella toimitukset voivat katsoa verottajan päätteeltä kyseisen henkilön tulot.
Myös Yle oli pyytänyt listan poistetuista nimistä. Kaikkiaan Yle lisäsi listalle 119 henkilöä, joiden tulot ylittivät miljoona euroa. Kolmen listalle lisätyn henkilön tulot ylittivät kymmenen miljoonaa euroa.
Yle julkaisee hieman yli tuhannen eniten tienanneen nimet ja tulotiedot, ja noin 30 suurituloisinta jokaisesta maakunnasta. Ylen linjauksesta voi lukea lisää täältä.
Tulotietojensa piilottamista pyytäneiden määrä laski merkittävästi vuotta aiemmasta, kun tiedossa oli, että salatut nimet ovat saatavilla pyydettäessä. Tällä kertaa salatuista nimistä ei noustu kovimpaan tulokärkeen.
Nimen salauspyyntö tarjoaa edelleen keinon vastustaa verotietojen julkisuutta, mutta tulojen piilottamisen keinoksi siitä ei enää näytä olevan.
Lue tästä Ylen veropäivän uutisia
Hekin ovat ponnistaneet ministereiden kabineteista – katso, mitä entiset avustajat tienaavat nyt