Banner Before Header

Analyysi: Työttömiä patistetaan töihin – hallituksen työllisyystoimet vaikuttavat hitaasti 

Talouskasvu on parasta lääkettä työttömyyteen.

Talouskasvu on kiihtynyt, kun koronarajoituksia on purettu. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2021 julkistaman talouskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna kolmen prosentin reipasta vauhtia.

– Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi, valtiovarainministeriö arvioi toiveikkaasti.

Avainalojen työvoimapulan on ennakoitu nostavan palkankorotusvaatimuksia, kiihdyttävän inflaatiota sekä jarruttavan talouskasvua ja investointeja.

Hallitus ja oppositio eri mieltä uudistusten vaikutuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli joulukuussa 2021 työttömiä työnhakijoita yhteensä 275 300. Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita oli 107 300.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuussa 90 600. Kaikkiaan avoinna oli 164 500 työpaikkaa, mikä on 71 600 enemmän kuin vuosi sitten.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi perjantaina hallituksen sopimista uusista työllisyystoimista, joilla luodaan edellytykset 5 100 lisätyölliselle.

Poliittinen oppositio ja elinkeinoelämä riemastuivat.

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kuvasi hallituksen esityksiä pannukakuksi. Keskuskauppakamarin kokoomustaustainen toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoi, että hallituksen työllisyystoimet ovat vain pisara meressä. (siirryt toiseen palveluun)

Kokoomuksen vaatimuslistan (siirryt toiseen palveluun) kärjessä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, joka on ollut suuri kauhistus palkansaajajärjestöistä SAK:lle ja STTK:lle sekä hallituksen vasemmistopuolueille..

Hallituksen sopima työttömyysturvan työssäoloehdon kiristäminen ei oppositiolle riitä.

Työvoimapalveluja vahvistetaan työttömyyden alkuvaiheessa

Työministeri Haatainen korosti, että hallitus on tehnyt jo useita työllisyysuudistuksia.

Haataisen listan kolme kärjessä ovat pohjoismainen työvoimapalvelumalli, työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kunnille ja osatyökykyisten työmarkkina-asemaa parantavan Työkanava Oy:n perustaminen.

Hallituksen työllisyysuudistukset vaikuttavat kuitenkin hitaasti.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli (siirryt toiseen palveluun) tulee täydellä painollaan voimaan toukokuussa, TE-palvelujen siirtoa kunnille koskeva lainsäädäntö on vasta lähtökuopissa lausuntokierrokselle, ja hallituksen esitys Työkanava Oy:n perustamisesta on vielä eduskunnan käsittelyssä.

– Työttömyysjaksot tulevat lyhenemään, kun palvelut tiivistyvät työttömyyden alkumetreillä, Haatainen kuvasi pohjoismaista työvoimapalvelumallia.

Opposition terävät kielet ovat luonnehtineet Sanna Marinin (sd.) hallituksen esittelemää pohjoismaisen työnhaun mallia Juha Sipilän (kesk.) hallituksen paljon parjatun aktiivimalli kakkosen sukulaiseksi. Molemmissa malleissa työttömiä patistetaan hakemaan työpaikkoja.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) arvioi, että toukokuussa voimaan tuleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli lyhentää työttömyysjaksoja. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Työministeri Haatainen odottaa myös TE-palvelujen siirron kuntiin parantavan yritysten ja työvoimapalvelujen yhteistyötä.

– Kunnissa on koulutuspalvelut, ja siellä on yrityspalveluita.. Kunnissa on elinkeinopalvelut ja kotoutumistoiminta. Kun tämä kokonaisuus yhdistyy TE-palveluihin, niin sillä on työllisyysvaikutusta, Haatainen vakuuttaa.

Erilaisia arvioita uudistusten työllisyysvaikutuksista

Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi raportissaan tammikuun lopulla (siirryt toiseen palveluun), että hallituksen viime vuoden tärkein uusi työllisyystoimiin liittyvä esitys oli työvoimapalvelujen siirtäminen kunnille, jonka arvioidaan tuovan yli 6 000 uutta työllistä.

– Monien toimenpiteiden yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä tuntemattomia, ja siksi on vaikea antaa tarkkaa arviota syntyneiden uusien työpaikkojen määrästä..

– Hallituksen viestintä on ollut jonkin verran epäselvää, koska eri ministeriöt ovat antaneet omia arvioitaan eri politiikkatoimien työllisyysvaikutuksista, talouspolitiikan arviointineuvosto lausui.

Hallituksen perjantaina sopimilla julkista taloutta vahvistavilla työllisyystoimilla on valtiovarainministeriön hyväksymisleima, jonka mukaan työllisyysuudistukset vahvistavat julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla ja niiden työllisyysvaikutus on 5 100 lisätyöllistä.

Opiskelijoita patistetaan töihin – miten käy opinnoille?

Työllisyysvaikutuksista noin puolet tuo opintotuen tulorajojen korottaminen 50 prosentilla. Opiskelijoita kannustetaan nyt hakemaan töitä, kun vielä muutama vuuosi sitten opiskelijoita patistettiin keskittymään opintoihin ja valmistumaan nopeasti.

Valtiovarainministeriön muistion (siirryt toiseen palveluun) mukaan täsmällistä tietoa siitä, miten opintotuen tulorajat vaikuttavat opintojen etenemiseen, ei ole.

– Muutokseen liittyvää riskiä siitä, että tulorajojen korotus hidastaisi opintojen etenemistä, ei ole tässä yhteydessä huomioitu, muistiossa todetaan.

Hallituksen työllisyys- ja koulutusuudistukset ovat myös toisiaan tukevia. Hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja (siirryt toiseen palveluun), ja myös oppivelvollisuusiän korottamisen (siirryt toiseen palveluun) toivotaan vahvistavan nuorten työmarkkina-asemaa tulevaisuudessa.

Voit keskustella tästä artikkelista 14.2.2022 klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Source Link yle.fi