Banner Before Header

Analyysi: Woltin miljardikauppa kertoo siitä, että Suomessa osataan rakentaa modernin bisneksen onnistumisia – Mutta miksi yhtiö ei mennytkään pörssiin?

Vielä vähän aikaa sitten sijoittajien sormet syyhysivät aina, kun joku mainitsi sanan “alustatalous”.

Airbnb on hotelliyhtiö, jolla ei ole ensimmäistäkään hotellia.

Uber on taksiyhtiö ilman takseja.

Ja suomalainen Wolt toimittaa ravintolaruokaa kotiovelle, vaikka yhtiöllä ei ravintoloita eikä lähettejä – sanan perinteisessä merkityksessä.

Alustataloudessa taksikuskit ja lähetit ovat yhtiöille alihankkijoita.

Toiminnan keskiössä on kännykkäsovellus, jonka ulkoasua ja toimintaa hiotaan loputtomiin. Taustalla taas on hienostunut tietojärjestelmä, joka tuottaa yhtiöille sitä enemmän kilpailuetua mitä enemmän käyttäjiä ne onnistuvat houkuttelemaan.

Alustatalouden lupaus on skaalautuvuus. Kiinteät kulut on painettu absoluuttiseen minimiin ja se synnyttää kovan kannattavuuden – kunhan markkinat on vallattu ja kriittinen massa saatu palvelujen piiriin.

Kunhan.

Karsintaa tulee tapahtumaan

Viime aikoina on käynyt selväksi, että alustatalous ei ole lupa painaa rahaa. Taksiyhtiö Uber on lähtenyt Venäjältä (siirryt toiseen palveluun), Kiinasta (siirryt toiseen palveluun)ja Kaakkois-Aasiasta (siirryt toiseen palveluun) ja saman yhtiön Uber Eats -lähettipalvelu on sammuttanut valot esimerkiksi Tsekeissä, Egyptissä ja ainakin kuudessa muussa maassa (siirryt toiseen palveluun).

Foodora kertoi sulkevansa (siirryt toiseen palveluun)palvelunsa Kanadassa, ja brittiläinen Deliverookin jätti Saksan (siirryt toiseen palveluun).

Googlen ja Facebookin kaltaiset alustayhtiöt voivat kasvaa kohisten ja kannattavasti, koska ne toimivat vain internetissä. Taksikuskien, lähettien, ravintoloiden ja ruokakauppojen kanssa toimimiseen sen sijaan liittyy paljon enemmän työtä.

Siksi 23 maassa toimivalla Woltillakin on 4000 työntekijää – eikä tässä ole mukana ruokalähettejä.

Korona-aika on opettanut kuluttajat tilaamaan ruokaa kotiin, mutta kilpailu Woltin ja Doordashin toimialalla on armotonta. Karsintaa tulee tapahtumaan. Ja se tulee tapahtumaan yrityskaupoin.

Kiitotie loppui kesken

Woltin perustaja Miki Kuusi on puhunut useasti pörssilistautumisesta, mutta yhtiöön satoja miljoonia euroja panostaneet pääomasijoittajat saattoivat ajatella toisin. Jos Wolt ei olisi lyönyt hynttyitä yhteen yhdysvaltalaisen Doordashin kanssa, siitä olisi ennen pitkää tullut jälleen uusi kilpailija eurooppalaisille markkinoille.

Kuusi kertoo Talouselämälle (siirryt toiseen palveluun), että yhtiön suurin omistaja oli ruotsalainen pääomasijoittaja EQT, perässään brittiläinen 83North ja yhdysvaltalainen
ICONIQ Capital.

Kuusen mukaan pääomasijoittajat eivät kauppaa sanelleet, perustajat saivat päättää asiasta itse.

Epäilen Woltin perustajien ymmärtäneen, että pörssilistautumisen kannalta kiitotie loppuu kesken. Yhdistymisten ja yrityskauppojen aika on käynnistymässä.

Doordashin laajentumista Eurooppaan osattiin jo odottaa. Useimmille suomalaisille Doordash on tuntematon yhtiö, mutta Yhdysvalloissa se on hyvin tunnettu. Bloomberg Second Measuren mukaan (siirryt toiseen palveluun)yhtiöllä oli syyskuussa 57 prosentin markkinaosuus.

Nyt yhtiöllä on Woltin ansiosta hyvä jalansija 23 maassa. Yhtiön osakekurssi nousi noin viidenneksen pre-market-kaupankäynnissä, mikä viittaa siihen, että sijoittajat olivat mielissään (siirryt toiseen palveluun).

Mitä kauppahintaan tulee, seitsemän miljardia on kova summa. Suurin suomalaisyhtiöstä koskaan maksettu.

Toisaalta kyse on osakevaihdosta ja kahdesta saman alan yhtiöstä. Doordashiin sijoittaneet ovat jo valmiiksi sitä mieltä, että tämän alan yhtiöistä kannattaa maksaa paljon.

Unohtuuko Suomi?

Yli 20 maassa toimiva lähettipalvelu Wolt on esimerkki siitä, että myös Suomesta kyetään synnyttämään alustatalouden tarinoita.

Siinä mielessä yhtiön myynti on harmi. Moni olisi toivonut, että Wolt olisi päätynyt piristämään Helsingin pörssiä.

Toisaalta Wolt lupaa, että tuotekehitys ja kotipaikka säilyvät Suomessa ja myös yhteisöverot maksetaan Suomeen. Yhteisövero voi olla paljon tai vähän, riippuen yhtiön menestyksestä ja siitä miten verotusta järjestellään.

Se on lupaava merkki, että erinomaisena yhteisöveronmaksajana tunnetun Supercellin perustaja Ilkka Paananen on ollut Woltin rahoittaja ja Miki Kuuselle ainakin jonkinasteinen kummisetä.

Esimerkki on ainakin annettu.

Kauppa toteutuu vasta ensi vuonna, joten verolistoilla wolttilaiset komeilevat aikaisintaan vuonna 2023.

Voit keskustella artikkelista 11.11. klo 23 saakka.

Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi.

Korjaus: Poistettu lause ”Todennäköisesti he maksavat veroja vasta myydessään kaupassa saamiaan Doordashin osakkeita.” HS:n artikkelissa (siirryt toiseen palveluun)Kuusi arvelee, että verot tulevat maksuun jo kaupantekovuonna.

Lue myös:

Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi ei olisi ennustanut Doordash-kauppaa vielä muutama kuukausi sitten: ”Henkilökohtaisella tasollakin aika vaikea päätös”

Wolt-kauppa tuo verojen jättipotin, yli 600 miljoonaa euroa – Saarikko toimitusjohtajan sähköpostista: ”Se teki minuun suuren vaikutuksen”

Miki Kuusi ja muut omistajat myyvät kotiinkuljetuksistaan tunnetun Woltin ulkomaille Suomen kaikkien aikojen yritysmyynnillä

Source Link yle.fi