Banner Before Header

Analyysi: Woltin perustajat eivät itse laittaneet penniäkään firmaansa ja rikastuivat satumaisesti – yhtiön oli tarkoituskin tehdä tappiota

Suomalainen ruokalähettiyhtiö Wolt myytiin seitsemällä miljardilla eurolla Yhdysvaltoihin. Tämä oli keskiviikon suuri uutinen, jopa suurempi kuin kansallinen veropäivä.

Viime vuoden verojen sijasta huomio kääntyi siis tulevien vuosien veronmaksajiin. Tänään olemme nähneet, keitä he ovat.

Woltin suurimmista henkilöomistajista toimitusjohtaja Miki Kuusen osakevaihdossa saamien Doordashin osakkeiden laskennallinen arvo tulee Talouselämän mukaan (siirryt toiseen palveluun)olemaan 280 miljoonaa euroa.

Kymmenien miljoonien edestä Doordashin osakkeita näyttäisivät saavan Lauri Andler, Oskari Pétas, Juhani Mykkänen, Mika Matikainen, Elias Aalto, Pii Ketvel ja Riku Mäkelä. He ovat yhtiön perustajia, työntekijöitä ja sijoittajia.

Tämän lisäksi yhtiöllä on ainakin 30 henkilöomistajaa, jotka näyttäisivät pääsevän miljoonatienesteihin. Kaikki toki riippuu Doordashin osakkeiden hinnan kehityksestä.

Wolt-kauppa on kirvoittanut sosiaalisessa mediassa ja lehtien keskustelupalstoilla lukuisia kysymyksiä.

Mikä ihmeen osakevaihto – ja mitä veroja?

Kauppa toteutuu siis osakevaihtona, mikä on yrityskaupoissa hyvin yleistä.

Yhdysvaltalaisen Doordashin osakkeen arvo määritellään New Yorkin pörssissä. Woltin omistajat saavat seitsemän miljardin euron edestä näitä osakkeita, jotka he voivat halutessaan muuttaa rahaksi.

Ylen tietojen mukaan kaikki Woltin omistajat eivät saa myydä osakkeitaan heti. Näin heidät sitoutetaan toimimaan yhtiössä jatkossakin.

Woltin arvion mukaan Suomi saa kaupan ansiosta noin 600 miljoonan euron verotulot. Yhtiöstä kerrotaan Ylelle, että suorat osakeomistukset tulevat verotettavaksi heti kaupan toteutumisen yhteydessä.

Osakkeiden lisäksi yhtiössä on jaettu työntekijöille optioita – ne eivät näy osakasluetteloissa. Näistäkin syntyy verotettavaa satojen miljoonien eurojen edestä.

Osa optioista realisoituu vasta vuosien kuluessa.

Tuollaisen ideanhan keksii kuka tahansa!

Ei varmasti keksi aivan kuka tahansa, mutta aika moni.

Ravintolaruokaa koteihin toimittavista kansainvälisistä jäteistä Grubhub perustettiin jo vuonna 2004, kymmenen vuotta ennen Woltia.

Suomalaisyhtiötä ennen perustettiin myös Uberin nykyisin omistama Postmates, brittiläinen Deliveroo sekä Doordash.

Suomessa Pizzaonline, josta myöhemmin tuli osaa Foodoraa, perustettiin jo vuonna 2008.

Kuten aiemmin kerroimme, Woltin ensimmäinen liikeidea oli susi. Varsinainen ruoan kotiinkuljetus alkoi vuonna 2015. Miki Kuusi ja kumppanit lähtivät siis toden teolla takamatkalta.

Idean sijasta Woltissa on merkillepantavinta sen toteutus. Wolt otti yksinkertaisen liiketoimintaidean ja ryhtyi viemään sitä säntillisesti ja nopeasti maasta toiseen.

Tällä hetkellä Wolt toimii jo 23 maassa. Lähettejä sillä on 135 000 ja ravintoloita sekä kauppiaita yhteensä 60 000 kappaletta. Melkoinen suoritus viidessä vuodessa.

Eikä ravintolaruoan kotiinkuljetus ole lopulta niin yksinkertaista. Yhtiön mukaan kyse on reaaliaikaisesta logistiikan optimoinnista. Se tarkoittaa, että asiakkaiden tilaukset yhdistetään vapaana oleviin lähetteihin ja ravintoloihin niin, että ruoka saapuu asiakkaalle riittävän lämpimänä ja lähetti saa mahdollisimman paljon kuljetuksia.

Yhtiössä uskotaan, että pienessä ja harvaan asutussa maassa tällainen optimointi on jopa vaikeampaa kuin isommissa metropoleissa.

Eikö tappiollisen firman pitäisi olla arvoton?

Viime vuonna Wolt yli kolminkertaisti myyntinsä 280 miljoonaan euroon. Samalla sen tappiot syvenivät reilulla kymmenellä miljoonalla noin 50 miljoonaan euroon.

Wolt on tyyppiesimerkki lupaavasta startup-yhtiöstä, joka kasvaa nopeasti ja polttaa sijoittajien rahaa. Näin sen on tarkoituskin tehdä.

Ruoan kotiinkuljetuspalveluiden markkinan arvioitiin olleen viime vuonna yli 90 miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun)ja kasvun odotetaan jatkuvan yli kymmenyksen vauhtia. Samaan aikaan alan yhtiöt laajentuvat muihin palveluihin, kuten ruokaostoksen kuljetuksiin.

Iso kakku on siis jakamatta – ja itse asiassa sen leivontakin on kesken. Kukaan ei tiedä, kuinka suuri siitä tulee.

Suomalaiset ja kansainväliset sijoittajat antoivat Woltin perustajien käyttöön yhteensä 700 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että rahat käytetään kasvuun. Woltista kerrotaan Ylelle, että yhtiö on kannattava ”useassa maassa”.

Halutessaan Kuusi olisi todennäköisesti voinut tehdä Woltista kannattavan – lopettamalla ylettömän kasvun ja vetäytymällä maista, jotka eivät kannata.

Sijoittajat olisivat tosin antaneet miehelle potkut.

Klassinen esimerkki tästä kasvustrategiasta on vuonna 1994 verkkokirjakauppana aloittanut Amazon, joka teki ensimmäisen voitollisen vuotensa vasta vuonna 2003. Nyt Amazon on maailman viidenneksi arvokkain yhtiö ja sen perustaja Jeff Bezos on Fortunen miljardöörilistan sijalla kaksi (siirryt toiseen palveluun).

Tämä ei tarkoita, että tappioiden tekeminen olisi yhtä kuin menestys. Kasvuyhtiöille se on kuitenkin täysin käyttökelpoinen työkalu.

Asian voi ajatella myös niin, että kaikki yritykset edellyttävät ”alkuinvestointeja”. Mitä suurempi tuotto on saavutettavissa, sitä enemmän tappiota sijoittajat ovat valmiita kattamaan.

Eikö startup-yrittäjyys ole hirvittävä riski?

Ei. Woltin kaltaisen startup-yhtiön liiketoimintaan liittyy tietysti valtava riski, mutta sen kantoivat rahoittajat.

Perustajat eivät sijoittaneet yhtiöönsä lainkaan omaa rahaa.

Miksi rahoittajat suostuivat tähän? Ne halusivat, että perustajat tavoittelisivat maksimaalista kasvua ja tuottoa. Äärimmäinen riskinotto olisi inhimillisesti raskasta, jos kasvuyrittäjillä olisi firmassa kiinni omat ja vanhempien asunnot.

Woltin suurin omistaja on tätä nykyä ruotsalainen rahastoyhtiö (siirryt toiseen palveluun).

Perinteisempiäkin omilla rahoilla käynnistettyjä startup-tarinoita toki on. Jos yrittäjä saa yhtiönsä itse liikkeelle, hänelle jää suurempi osuus yhtiön osakkeista.

Joskus voi kuitenkin olla parempi omistaa pieni siivu todella isosta kakusta kuin pitää kakku itse.

Oliko kaupan syy se, että Suomessa ruokalähetit tulkitaan pian työntekijöiksi?

Marraskuun alussa työsuojeluviranomainen linjasi, että ruokalähetit ovat työntekijöitä. Wolt aikoo valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Suomen oikeuslaitoksen päätös ei kuitenkaan ole Woltin tulevaisuuden kannalta oleellinen. Yhtiöllä on oman ilmoituksensa mukaan 15 miljoonaa asiakasta, joten Suomen osuus yhtiön myynnistä on todennäköisesti jo melko pieni.

Kysymys työntekijöiden oikeuksista on kuitenkin akuutti kaikissa länsimaissa – niin Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun), Britanniassa (siirryt toiseen palveluun) kuin EU-maissakin. Jonkinasteinen muutos on käynnissä, ja tämän myöntävät myös alan yhtiöt.

Woltin ostanut Doordash ilmoitti viimevuotisen pörssilistautumisensa yhteydessä, että lähettien luokittelu työntekijöiksi olisi sen liiketoiminnan kannalta riski (siirryt toiseen palveluun). Noita riskejä myös Wolt olisi joutunut erittelemään, mikäli se olisi seurannut perustajiensa alkuperäistä suunnitelmaa kohti pörssilistautumista.

Työlainsäädäntö ja internetliiketoiminta ovat törmäyskurssilla. Lähivuosina meno voi olla kuoppaista. Keikkatyötä tarjoavilla yhtiöillä on kiire kasvattaa markkinaosuuksiaan esimerkiksi yrityskaupoilla, jotta ne pärjäävät sääntelyn mahdollisesti kiristyessä.

Voit keskustella aiheesta 12.11 klo 13 asti.

Korjaus 12.11. – Wolt aloitti kotiinkuljetukset vuonna 2015, ei 2016, kuten artikkelissa aiemmin kirjoitettiin.

 

Source Link yle.fi