Analyysi: Ydinvoima ja kaasu ovat saamassa EU:lta ilmastomerkin vain määräajaksi – tammikuussa on odotettavissa isoa vääntöä
Suomen ydinvoimayhtiöt ja sähkönkuluttajat voivat huokaista helpotuksesta tällä erää. Bryssel aikoo nimittäin määritellä ydinvoiman ja maakaasun energiamuotoina ”vihreiksi” – ainakin pariksikymmeneksi vuodeksi.
Komissio katsoo, että ydinvoima ja maakaasu voivat tasoittaa tietä kohti päästöttömillä, uusiutuvilla energialähteillä käyvää Eurooppaa. Se pitää niitä siirtymävaiheen ratkaisuina.
Aiheesta lisää: EU antamassa ”vihreän leiman” ydinvoimalle ja osalle maakaasusta – aiemmin ne puuttuivat komission listalta
EU:n kestävän rahoituksen luokittelu eli taksonomia on maailmassa ensimmäinen yritys määritellä, mikä on ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää taloudellista toimintaa. Samalla sillä on määrä torjua viherpesua.
Luokittelu toimii ohjenuorana rahoittajille, kun nämä pohtivat tukemansa toiminnan ilmastovaikutuksia. Se ei siis velvoita ketään mihinkään.
Moni pankki ja sijoittaja on jo asettanut itselleen ilmastotavoitteet. Saavuttaakseen tavoitteensa rahoittajat joutuvat selvittelemään asiakkaidensa hiilijalanjälkeä. Siinä EU:n luokittelu toimii pohjana.
Käytännössä luokittelusta seuraisi, että hiiltä ja öljyä käyttävien yritysten lainankulut nousisivat, kun nämä energiamuodot eivät saisi ilmastomerkkiä. Sen sijaan tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaan ohjautuisi lisää investointeja.
Ranska tappeli Suomen puolesta
Ydinvoima- ja kaasumaissa on odotettu esitystä jo viime kesästä asti. Tuolloin komissio jätti nämä energiamuodot alkuperäisen esityksensä ulkopuolelle, koska aihe on jäsenmaissa niin arka.
Ydinvoimariippuvainen Ranska sekä maakaasuriippuvainen Saksa Itä-Euroopan tukemana väittelivät, kumpi on vihreämpää tai voisiko molemmat energiamuodot luokitella ilmastoystävällisiksi. Nyt näin näyttää käyvän.
Suomi keskitti tarmonsa ekomerkin saamiseen metsätaloudelleen, mutta antoi Ranskan pyrkimyksille sivusta tukea.
Taustalla energian hinta
Taistelu ydinvoiman ja maakaasun tunnustamisesta vihreiksi on koventunut viime kuukausina, kun energian ja sähkön hinnat ovat nousseet ennätyksellisiksi.
Käytännössä ydinvoimasta ja fossiilisesta energiasta on mahdotonta luopua yhtä aikaa, tai muuten siirtymä käy liian kalliiksi.
Nyt komissio tasoittaa säädösluonnoksessaan tietä investoinneille uusiin ydinvoimaloihin vuoteen 2045 asti ja maakaasuun vähintään vuoteen 2030. Investoinnit vanhoihin ydinvoimaloihin laskettaisiin kestäviksi vuoteen 2040 saakka.
On vielä epäselvää, miten tämä vaikuttaisi esimerkiksi miljardiluokan investointeihin Loviisan ydinvoimalaan.
Erävoitto, ei lottovoitto ydinvoimalle
Luonnoksen mukaan ydinvoimala saisi ekomerkin, jos maa, jossa se sijaitsee, pystyy osoittamaan jätteen turvallisen loppusijoituksen.
Kyseessä on suomalaisen ydinvoiman kannalta erävoitto, mutta ei mikään lottovoitto. Energiateollisuus ry:n mielestä esitys on vasta askel oikeaan suuntaan.
Ydinvoiman lähitulevaisuus on kyllä turvattu, mutta Energiateollisuus haluaisi varmistaa sen tuotannon, investoinnit ja teknisen kehityksen vielä pidemmälle tulevaisuuteen, asiantuntija Annina Alasaari kommentoi Brysselistä.
Ympäristöjärjestöt ja Saksa vastustavat
Ydinvoima ei tuota kasvihuonekaasuja vaan myrkyllistä jätettä, joka voi aiheuttaa säteilyriskejä ja vaatii turvallista hävittämistä.
Maakaasu taas tuottaa hiilidioksidia. Sen kannattajat perustelevat, että se saastuttaa kuitenkin vähemmän kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet.
Ympäristöjärjestöjen mielestä komissio on nyt luopunut alkuperäisestä ideastaan eli siitä, että investointeja ohjattaisiin luokittelun avulla vain aidosti uusiutuvaan, päästöttömään energiaan.
Myös EU:n suurin jäsenmaa Saksa älähti (siirryt toiseen palveluun) tuoreeltaan viikonloppuna. Se ei aio tukea komission esitystä.
Itävalta taas on uhannut viedä luokituksen EU-tuomioistuimeen, jos ydinvoima pidetään siinä mukana. Luxemburg kolmantena tukee.
Tammikuussa lobbaus jatkuu
Nämä maat eivät kolmestaan kuitenkaan onnistu kaatamaan esitystä, koska siihen tarvitaan jäsenmaiden selvä enemmistö.
Todennäköistä onkin, että Saksa, Itävalta ja Luxemburg pyrkivät lähiviikot vaikuttamaan vielä esityksen sisällön muuttamiseksi. Ydinvoiman siirtymäajan tarkat vuosiluvut voivat vielä muuttua yllä kerrotusta, samoin esimerkiksi kaasuvoimaloiden päästöille asetetut rajat.
Jäsenmailla on mahdollisuus kommentoida luonnosta ensi viikon keskiviikkoon asti. Tämän jälkeen komissio julkaisee kriteeristön lopullisen version tammikuun lopussa.
Aikataulu on erittäin kireä. Komissio kuitenkin valmisteli esitystä puoli vuotta lisäajalla, joten todennäköisesti vaikeimmat asiat on jo sovittu kulisseissa.
Kun komissio julkaisee lopullisen esityksensä, EU-parlamentilla ja jäsenmailla on neljä kuukautta aikaa torjua se määräenemmistöllä. Jos ne eivät sitä torju, se astuu voimaan.
Mitä sanovat sijoittajat?
Vaikka ydinvoima saa ekomerkin määräajaksi, se ei tarkoita, etteivätkö sijoittajat silti valitsisi mieluummin uusiutuvaa energiaa tulevaisuudessa.
Saksassa ydinvoima on poliittisessa pannassa, sillä käytännössä kaikki puolueet oikealta vasemmalle vastustavat sitä. Maa panostaa tulevina vuosina (siirryt toiseen palveluun) valtavia summia uusiutuvaan energiaan – lähinnä tuuleen ja aurinkoon – saavuttaakseen päästötavoitteensa.
Myös esimerkiksi sikäläisten autotehtaiden omistama akkutehdas kertoi Talouselämä-lehdelle (siirryt toiseen palveluun) investoivansa alueille, joilla on tarjolla mieluummin uusiutuvaa energiaa ja erityisesti vesivoimaa kuin ydinvoimaa.
Suomen sähköstä 85 prosenttia on hiilipäästötöntä, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimala pian yhdistetään verkkoon. Suomi kilpailee kuitenkin tulevaisuudessa niiden maiden kanssa, joissa on saatavilla uusiutuvaa sähköä.
Siinä Suomea auttaa etenkin tuulivoima, jonka määrä on lähtenyt reippaaseen kasvuun.
Voit keskustella aiheesta 4. tammikuuta klo 23:een saakka.
Aiheesta lisää: