Andersson: Kaikkien oppilaiden siirtäminen etä­opetukseen erottaisi Suomen muista Pohjois­maista

Ehdotettu aikataulu etäopetukseen siirtymisestä on kohtuuton opetusalan ammattilaisille ja perheille, arvioi opetusministeri Li Andersson (vas) STT:lle.

Ministeri keskusteli perjantaina kouluvuoden alkamisesta suurten kaupunkien sivistyspalveluiden johtajien kanssa Teams-kokouksessa. Heidän mukaansa etäopetukseen siirtyminen maanantaiaamusta lähtien ei ole mahdollista tällä aikataululla.

–  Ihan puhtaasti siitäkin syystä, että oppilailla pitää olla mahdollisuus tulla kouluun hakemaan tarvittavat laitteet, Andersson sanoi perjantaina aamupäivällä.

Tämän lisäksi etäopetukseen pitää ehtiä antamaan tarvittavat ohjeistukset. Peruskoulujen puolella on nyt myös oppilaita, jotka eivät ole olleet aikaisemmin etäopiskelemassa.

–  Niitähän ovat siis esimerkiksi kaikki neljäsluokkalaiset tällä hetkellä. Yksi ikäluokka kokonaan, tähdentää Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas STT:lle.

Järvenkallas kertoo, että käytännön järjestelyissä on kaksi olennaista asiaa, joiden järjestämiseen menee aikaa. Ensimmäinen näistä on oppivälineiden ja laitteiden sekä nettiyhteyksien saaminen oppilaille. Tässä voi mennä muutama päivä.

Toinen on taas kouluruokailu, jonka laajamittaiseen järjestämiseen Järvenkallas arvioi menevän luultavasti ainakin viisi arkipäivää.

–  Kun koulusta pitää ruoka joka päivä tarjota niin siinä, että se lähtee rullaamaan menee noin viikko isossa kaupungissa.

Järvenkallas: Ehdotus aiheutti viestinnällisen ongelman

Hallituksen koronaministeriryhmä kokoontui iltapäivällä pohtimaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ehdotusta siirtyä kouluissa lukukauden aluksi etäopetukseen.

Andersson painotti hallituksen antaneen tähänkin asti paljon painoa terveydenhuollon ja tartuntatautien asiantuntijoiden suosituksille ja näkemyksille.

–  Paikalliset tartuntatautilääkäritkin tekivät äskettäin kannanoton ja he eivät ole olleet ainakaan lasten osalta tämän laajan etäopetussuosituksen kannalla, Andersson lisäsi.

Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden johtajan Lauri Savisaaren mukaan ei ole realistista ajatella, että laaja etäopetus olisi toimeenpantavissa maanantaina, jos siitä tulee tänään jonkinlainen suositus. Hänen mukaansa tarvitaan vähintään muutaman päivän siirtymäaika.

–  Tällä hetkellä toivotaan, ettei tämä olisi se johtopäätös ainakaan nyt tällä lyhyellä aikataululla, että lähdettäisiin tähän etäopetukseen, Savisaari sanoi ministerikokouksen edellä.

–  Mutta jos se (laaja etäopetussuositus) tulee, niin kyllä me tarvitsemme joitakin päiviä sen toimeenpanoon ja kaikkien asianomaisten tavoittamiseen..

Savisaari painottaa, että kaikissa kaupungeissa on valmistauduttu aloittamaan lukukausi lähiopetuksessa. Tällä aikataululla hän uskoo näin tehtävän, oli perjantainen päätös mikä hyvänsä.

Myös Järvenkallas kertoo uuteen lukukauteen lähdettävän lähiopetuksessa ja poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä on tarkoitus tehdä paikallisesti tarpeen mukaan. Hänen mukaansa STM:n ehdotus sen sijaan aiheutti kouluille viestinnällisen ongelman.

–  Tämä pitää perheille viestiä, että olemme lähiopetuksessa alkamassa, ja myös henkilöstölle, hän lisää.

Etäopetuksen paikallinen käyttö on jo osa työkalupakkia

Vaikka laaja etäopetussuositus ei ole saanut kannatusta, on etäopetuksen paikallinen käyttö jo osa nykyistäkin työkalupakkia.

–  Kyllä valmiutta on. Kaikkien kuntien edustajat sanoivat, että tähän astikin on tehty näitä paikallisia etäopetuspäätöksiä, Andersson sanoi.

Päätökset ovat voineet tähän mennessä koskettaa tiettyjä ryhmiä, luokkia tai kouluja ja etäopetusta on voitu käyttää kohdennetusti työkaluna silloin, kun siihen on ollut tarvetta.

–  Heidän suunnallaan ei ole epäselvyyttä tämän työkalun toimivaltakysymyksistä tai, että olisi joku kynnys sitä käyttää. Todettiin, että se on työkalupakissa ja siitä onkin jo kokemuksia, ministeri lisäsi.

Anderssonin mukaan hyöty etäopetuksen paikallisella käytöllä on se, että sitä voidaan käyttää kohdennetusti niissä kouluissa tai luokissa, joissa on paljon tartuntoja.

–  Eikä niin, että tehdään valtakunnallinen suositus, joka sitten vaikuttaa koulunkäyntiin kaikkialla ja kaikkien oppilaiden kohdalla myös sellaisilla alueilla, missä ei ole sitten niin paljon tartuntoja ollut.

Suomi olisi pohjoismainen poikkeus, jos kaikki oppilaat lähetettäisiin kotiin

Ministerillä itsellään ei ollut vielä aamupäivästä tietoa siitä, mitä STM:n ehdotus pitää sisällään.

–  En ole nähnyt sitä esitystä vielä, eli olen pelkästään näiden julkisten mediatietojen varassa, hän kertoi.

Nykytietojen pohjalta opetusministeri ei kuitenkaan asetu ehdotuksen puolelle.

–  Kuten olen julkisuudessa todennut, niin itse kyllä suhtaudun siihen sikäli kriittisesti, että tämä aikataulu on ensinnäkin kohtuuton opetusalan ammattilaisten ja perheiden näkökulmasta, hän sanoi.

Andersson itse pitäisi tärkeänä, että hallitus pitää kiinni periaatteesta, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset ovat viimesijaisia toimenpiteitä ja panostettaisiin terveysturvallisuustoimiin kouluissa.

Ministeri on käynyt läpi tilannetta myös monissa muissa maissa ja jos Suomi päätyisi lähettämään kaikenikäiset oppilaat kotiin, maa olisi hänen mukaansa poikkeus muihin Pohjoismaihin verrattuna. Myös muissa maissa on ajateltu, että lähiopetusperiaatteesta on syytä pitää kiinni ja panostetaan ennemmin rokotuksiin ja terveysturvallisuuden edistämiseen.

Maskisuosituksia on laajennettu jo aiemmasta

Aamuisessa Teams-kokouksessa oli keskustelua muun muassa siitä, miten eri kunnissa on mahdollistettu varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisten kolmas rokote ja minkälaisia suunnitelmia on 5–11-vuotiaiden rokotusten osalta.

Lisäksi puheena olivat valmiudet muihin paikallisiin terveysturvallisuustoimiin. Monissa kunnissa on muun muassa laajennettu kasvomaskisuositusta aiempaa nuorempiin oppilaisiin. Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla maskia käytetään kolmasluokkalaisista.

–  Turussa käytetään jo ekaluokkalaisista lähtien ja Turun sivistystoimenjohtaja sanoi, että heillä oli ollut hyvin vähän koulutartuntoja joulukuun aikana, eli he ovat saaneet hyviä kokemuksia tästä, Andersson sanoi.

Lauri Savisaaren mukaan Tampereellakin kasvomaskivaatimuksen ikärajaa pitäisi pystyä tarvittaessa tuomaan aiempaakin alemmas myös varsin nopealla aikataululla.

–  Tämä on jossain määrin resurssikysymys ja saatavuuskysymys, mutta tällä hetkellä ilmeisesti maskeja kyllä saadaan ja se on varmaan yksi keskeinen toimenpide, jota meidän pitää pyrkiä ottamaan käyttöön.

Uuden lukukauden alkaessa Tampereen kouluissa käytetään kasvomaskia neljännestä luokasta lähtien.

Henkilöstön riittävyys huolettaa

Kaikissa kunnissa on aiheuttanut keskustelua myös huoli henkilöstön riittävyydestä. Puhetta on ollut Anderssonin mukaan muun muassa koronkaranteenien pituudesta. Varsinkin pääkaupunkiseudun kunnissa on noussut voimakkaasti esille huoli varhaiskasvatuksen tilanteesta, sillä varhaiskasvatuksessa ei etäopetusmahdollisuutta ole.

Suomessa on keskusteltu opetusministerin mukaan myös mahdollisuudesta hyödyntää pikatestejä. Jos vaikka koulussa tai luokassa on ollut tartuntoja, voitaisiin pikatestejä kotona tehtynä hyödyntää kohdennetusti koulun tai luokan oppilaiden kohdalla.

Pikatestejä on kuitenkin ollut kuluttajille aika ajoin heikosti saatavilla. Myös tämä asia pitää Anderssonin mukaan huomioida selvitystyössä, joka on STM:n vastuulla.

–  Ymmärtääkseni niitä on ollut siinä määrin markkinoilla saatavilla, että tällaisena kohdennettuna työkaluna voisi olla mahdollinen, hän sanoi.

–  Mutta se toki edellyttää sitä, että päätöksiä tehdään hyvissä ajoin, että myös hankintapäätöksiä voidaan tehdä ajoissa.