Kun hinnat nousevat peräti kuuden prosentin ja palkat vain parin prosentin tahtia sekä asuntolainojen korot ovat lähdössä nousuun, hallituspuolueilla on hankala paikka ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Laskeva elintaso ei ole kovin houkutteleva vaaliteema.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) luettelee mahdollisiksi vastauksiksi ruuan arvonlisäveron kevennyksen, bensaveron alennuksen ja ansiotuloveron kevennyksen.
– Sanon suoraan, että sellainen todellisuus ei ole mahdollista, jossa tehtäisiin nämä kaikki, Saarikko sanoo STT:n haastattelussa.
Saarikko on ennenkin väläyttänyt ansiotuloveron kevennystä, ja nyt hänen mielestään sille on alkanut ilmaantua yhä useampia perusteita. Hän ei kuitenkaan lupaa mitään.
– Totta kai on ajateltava myös sitä, mistä valtio saa tuloja, jos ansiotuloveroja kevennettäisiin. Silloin pitää myös muiden vastuullisten tahojen yhteiskunnassa huolehtia omasta osuudestaan, Saarikko sanoo.
Vastuullisuudella hän vetoaa esimerkiksi työmarkkinajärjestöihin.
Työmarkkinatilanne on hankala, sillä hoitajien palkankorotukset ovat yhä sopimatta ja syksyllä ovat alkamassa yksityisen puolen neuvottelut. Ammattiliitot ovat nokitelleet keskenään ja ilmoittaneet vuorotellen haluavansa ainakin saman kuin muut liitot.
– Tietenkin valtiovarainministeriössä varaudutaan syksyyn, ja katsomme huolestuneina keskustelua edessä olevasta palkkakierroksesta. En usko, että olen ensimmäinen valtiovarainministeri, joka vetoaa palkkamalttiin, mutta nyt vetoan siihen painokkaasti.
Saarikon mukaan historia opettaa liian karvaasti mitä tapahtuu, jos ratkaisut eivät ole maltillisia.
– Koska inflaation suurin syy on energian hinta, ei ole hyväksi kiihdyttää inflaatiota entisestään kovilla palkkaratkaisuilla. Inflaatio on kierre, ja sitä pitäisi välttää, hän sanoo.
Tiukilla on
Saarikko sanoo myös olevansa entistä vakuuttuneempi siitä, että jokaisen suomalaisen työikäisen ja työkykyisen pitää tehdä työtä. Hallituksen toimista vailla sopua on vielä työllisyyspalveluiden siirto kuntiin. Esitys lähetettiin keskeneräisenä lausuntokierrokselle, joka päättyy 27. kesäkuuta. Saarikon mielestä uudistus on saatava eduskuntaan tällä hallituskaudella.
– Se on tiukilla, mutta sen pitää ehtiä. Se on iso rakenteellinen uudistus, jolle myös valtiovarainministeriö on pystynyt laskemaan vaikutuksia työllisyyteen.
Keskusta on eri linjoilla kuin muut puolueet, jotka haluavat, että työvoimapalveluita järjestävässä kunnassa asuu vähintään 20 000 työikäistä. Keskusta haluaa joustoa asukaspohjaan niin, että kunnille syntyy luontevia yhteenliittymiä ilman kaavamaisuutta.
– Loppusuoran neuvottelut tästä ovat vielä edessä.
Yksittäisten työllisyystoimien sijaan ratkaisevaa on nyt Saarikon mielestä, että yrityksillä säilyy tulevaisuususko ja työvoimaa on saatavilla. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää, ja keskusta on valmis isoihin uudistuksiin sen äärellä.
– En usko, että nykyinen Maahanmuuttovirasto pystyy tätä ratkomaan. Viraston tarkoituksena on tutkia esteitä, ja nyt pitäisi toivottaa tervetulleiksi osaajat. Asiat ovat juosseet parempaan suuntaan, mutta tarvitaan iso ajattelun muutos.
Ei käsikirjaa hyllyssä
Saarikko uskoo, että myös ensi viikonlopun puoluekokouksessa keskustaväkeä puhututtavat ennen kaikkea perusasiat ja ihmisten pärjääminen. Hintojen nousu kohtelee rankimmin maaseudun öljylämmitysomakotiasujaa ja pitkien matkojen autoilijaa, minkä puolueen puheenjohtaja tietää hyvin.
Hän kertoo toisaalta pyrkineensä 2020 puheenjohtajaksi siksi, että tässä ajassa on keskustalle myös paljon mahdollisuuksia.
– Rohkenisin sanoa, että maailma on tullut keskustan syliin. Asiat, jotka nyt ovat kaikkien suomalaisten listan kärjessä ovat keskustan tutuimpia teemoja: suomalainen ruoka, sen saatavuus, hinta ja alkutuottajan asema sekä kotimainen energia. Arki on monella muuttunut monipaikkaiseksi, ja mökkibuumi käy kuumana.
Valtiovarainministerin arkea on ratkoa tähän liittyviä haasteita, joskaan ”valtiovarainministeriön hyllyssä ei ole sellaista käsikirjaa, että näin hoidat valtion taloutta korkean inflaation aikana yhteisvaluutassa”.
Saarikko korostaa, että ensisijaisesti vastuussa ovat keskuspankit, joiden ratkaisuja nyt odotellaan.
– Riippumatta siitä, miten keskuspankit toimivat, näköpiirissä on kuitenkin suomalaisten kannalta arki, jossa perusasiat tekevät isomman loven lompakkoon.
Vuosi vähintään vielä
Saarikko muistuttaa, että tukipaketteja on tehty jo ja niiden vaikutukset alkavat vasta nyt tuntua. Osa on vielä eduskunnan käsittelyssä, kuten määräaikainen polttoainetuki kuljetusyrityksille. Hallitus on lisäksi muun muassa aikaistanut kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusta, nostanut työmatkavähennystä ja laskenut liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta.
– Pidän todennäköisenä, että ainakin vähintään vuoden vielä hinnat ovat näin korkealla, joten en sulje mitään lisäkeinoja pois. Samalla joudun sanomaan, että verotuloja pitää myös kerätä. Vaihtoehdot pitää tutkia huolella.
Myös valtion on varauduttava kasvaviin korkomenoihin. Se tarkoittaa, että väljyyttä muihin asioihin on vähemmän.
– Vallassa on päättäjien sukupolvi, johon itse kuulun ja joka on toiminut politiikassa halvan rahan, alhaisten korkojen aikana, mutta velalla on väliä. Seison silti selkä suorana niiden ratkaisujen kanssa, joita tämä hallitus on tehnyt, vaikka ne ovat tarkoittaneet Suomen kannalta lisävelkaa.
Saarikko sanoo, ettei ole keksinyt suurempia asioita, mihin politiikassa vaikuttaa, kuin turvallisuuden ja itsenäisyyden varmistaminen ja korona-aikana ihmisten henkien säilyminen.
Saarikko saa puoluekokouksessa vastaehdokkaakseen Nato-jäsenyyttä vastustavan konkarin Paavo Väyrysen.
– Vaalit kuuluu puolue-elämään, ja johtopaikkojen tavoittelu on jokaisen oikeus. Paavolle niiden tavoittelu on tuttua puuhaa jo puolen vuosisadan ajalta, Saarikko muotoilee ja lisää keskustalaisten asettuneen Naton taakse nopeasti ja sankoin joukoin keväällä.
Haastaa kokoomuksen
Hän iloitsee siitä, että ”kokoontumisissa syttyvät keskustalaiset” saavat korona-ajan jälkeen vihdoinkin viikonloppuna olla isolla joukolla koolla ja vieläpä sattumalta Lappeenrannassa, Itä-Suomessa, jossa Venäjän sodan vaikutukset tuntuvat vielä voimakkaammin kuin muualla.
Hallituksen on määrä ratkoa itäisen Suomen tilannetta syksyn budjettiriihessä. Saimaan kanavan peruskorjaus on ollut yksi suurimmista Venäjän kanssa toteutettavista hankkeista, ja nyt siihen varattu 90 miljoonaa euroa on jäädytetty.
– Pidän perusteltuna, että rahalle etsitään uutta kohdennusta Itä-Suomesta, mutta se pitää tehdä harkiten. Tärkeintä on varmistaa, että alue saisi investointeja.
Harmia puoluekokoukseen tuo keskustan alamaissa pysyvä kannatus. Tuoreimmassa Ylen kannatuskyselyssä keskustan suosio notkahti 12,1 prosenttiin. Saarikko muistuttaa, ettei liikaa painoa kyselyille kannata vielä asettaa.
– Olen tullut puoluejohtoon aikana, jolloin keskustalla on ahdas rako, vaativat vastuuvuodet takana, seitsemän vuotta hallituksessa. Totta kai se näkyy, mutta olen varma, että me nousemme vielä.
Keskusta kamppailee hänen mukaansa samoista äänestäjistä erityisesti ykköspaikkaa pitävän kokoomuksen kanssa, jota Saarikko aikoo lähteä voimakkaasti haastamaan.
Julkisuudessa on myös jo puhuttu porvarihallituksen mahdollisuudesta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Saarikon mukaan keskustan ovella näkyy paljon kolkuttelijoita.
– Olen sanonut, että keskusta on yhteistyökykyinen ja ratkaisuhaluinen puolue, mutta tarvitsemme lisää luottamusta suomalaisilta. Se on asia, johon puolueen puheenjohtajana keskityn seuraavat kymmenen kuukautta täysillä.