Apteekkariliitto leikkaisi rikkaimmilta apteekkareilta – tällainen on malli, joka veisi tuloista jopa yli 300 000 euroa vuodessa
Apteekkareiden kovat tulot nousevat esille vuosittain veropäivänä.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan suomalainen apteekkari tienaa keskimäärin 265 000 euroa vuodessa ja 22 000 euroa kuukaudessa.
Parhaiten tienaavat apteekkarit tienaavat lähes miljoona euroa vuodessa, yksittäistapauksessa jopa enemmän.
Apteekkareiden edunvalvoja Apteekkariliitto tuo veropäivän alla esille kantansa varakkaimpien apteekkareiden tuloista.
– Tunnistamme tulonmuodostukseen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun tässä säännellyssä järjestelmässä, ja sen takia olemme tehneet esityksen, jonka osana kiristetään apteekkiveroa suurimpien apteekkien osalta ja pyritään tasaamaan polarisaatiokehitystä, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen kommentoi IS:lle.
Hirvosen mukaan lääkkeiden hintasääntely johtaa usein siihen, että suurimmissa apteekeissa tulokset nousevat korkeammiksi.
– Progressiivisella apteekkiverolla on tasattu apteekkien välisiä tuloksia eli pyritty siihen, että suurimpia yksiköitä verotetaan ankarammin. Apteekkiverotaulukko ei ole ihan pysynyt kehityksen perässä, suurimmat apteekit ovat kasvaneet suuremmiksi kuin ne ovat olleet verotaulukkoa säädettäessä. Olemme esittäneet, että niihin kohdistettaisiin nykyistä enemmän verotusta.
Apteekkariliiton arvion mukaan heidän mallinsa leikkaisi apteekkareiden verotettavia tuloja tyypillisesti 40 000–100 000 euroa, suurimmillaan yli 300 000 euroa vuodessa.
– Kun progressiota kiristetään, suurimpia apteekkeja verotetaan ankarammin eli tulosta leikataan, Hirvonen sanoo.
Apteekkariliiton mukaan vain 13 prosenttia apteekkareista pääsee yli 400 000 euron vuosituloihin. Uransa alkuvaiheessa olevien apteekkareiden tulos ennen veroja on Apteekkariliiton esimerkkilaskelmassa 142 000 euroa. Tästä maksetaan lainat pois.
Toiminimiyrityksen tulos käsitellään verotuksessa apteekkarin henkilökohtaisena tulona, liitto tähdentää.
– Osakeyhtiössä yritystoimintaa varten nostetut lainat voidaan maksaa yhtiöstä, kun toiminimiyrittäjä maksaa lainoja nettotuloistaan. Jos lainojen maksu otettaisiin huomioon, luvut alkaisivat näyttää hyvin toisenlaisilta.
Apteekkareiden verotus on kireämpää kuin oy-yrittäjillä. Apteekkarit voivat tosin perustaa rinnalle osakeyhtiön, joissa voi myydä esimerkiksi vitamiineja. Nämä erillisyhtiöt voivat olla hyvin kannattavia.
Mikä porkkana Apteekkariliiton esityksessä piilee apteekkareiden näkökulmasta?
Apteekkariliiton viestintäjohtajan Erkki Kostiaisen mukaan pääosa apteekeista häviäisi uudistuksessa, jossa apteekkivero puolitettaisiin ja vastaavasti reseptilääkkeiden lääketaksaa leikattaisiin.
– Malli on kustannusneutraali sillä hetkellä, kun se tulisi voimaan, mutta laskisi heti reseptilääkkeiden hintoja ja alkaisi leikata etenkin suurilta apteekeilta. Poikkeuksellisen paljon erittäin kalliita lääkkeitä myyvissä apteekeissa olisi voittajiakin apteekkiveron perusteen muutoksen takia.
Kostiaisen mukaan nykyisin varsinkin suurissa apteekeissa kalliimpia lääkkeitä joudutaan myymään ostohintaa halvemmalla: ongelmana nähdään siis lääketaksan antama kate sekä apteekkivero, joka vie Apteekkariliiton mukaan nykyisessä mallissa katteen kokonaan ja ylikin.
– Mallimme korjaisi nykyiseen lääketaksaan ja apteekkiveroon sisältyvän valuvian, Kostiainen näkee.
Apteekkitoimiala on erittäin säädelty, ja yhteiskunnassa on ollut paineita avata alaa kilpailulle.
Hallituksen esitykseen lääkelain muuttamisesta sisältyy mahdollisuus alentaa itsehoitolääkkeiden hintoja. Tällä tarkoitetaan särkylääkkeiden kaltaisia lääkevalmisteita, joiden ostamiseen ei tarvita reseptiä.
Apteekkariliitto vastustaa itsehoitolääkkeiden alemyyntiä.
– Oletuksemme on, että hinnanalennusmahdollisuus vain kiihdyttää apteekkien välistä polarisaatiota. Voi kysyä, sopiiko se terveydenhuollon tavoitteista rakennettuun apteekkijärjestelmään, että luodaan kannusteita, joissa verisesti taistellaan siitä, kuka saa myydä eniten itsehoitolääkkeitä. Johtaako se tarpeettomaan lääkkeenkäyttöön? Hirvonen kysyy.
Miten perustelette nykyistä järjestelmää? Pidättekö hyvänä, että viranomainen voi päättää, kuinka monta apteekkia Suomessa on?
– Kyllä sille on varsin vahvat terveyspoliittiset perusteet. Lupasääntelyllä on saatu aikaan maan kattava lähipalveluverkosto ja apteekkareita on saatu kaikkialle maahan. Jokainen tietää, mitä taksiuudistuksessa kävi, tavoiteltiin hintojen laskua ja palveluiden saatavuuden lisääntymistä, hinnat ovat nousseet kaikkialla maassa ja saatavuus on lisääntynyt vain suurten kaupunkien ydinkeskustoissa. Tähän tuskin halutaan lääkehuollon osalta mennä.