Banner Before Header

Arton kuvaama ”mysteeriporo” kulki saman matkan kuin Päijännetunneli – maan päällä

MysteeriPoRON tai ”mysteeripeuran” arvoitus muuttuu yhä kiehtovammaksi.

Korkeasaari vahvisti tiedotteessaan keskiviikkona pitävänsä Villieläinsairaalassa hoidossa olevaa ”mysteeripeuraa” samana, jonka Arto Hyttinen kuvasi jo kaksi viikkoa sitten maanantaina 27. joulukuuta Päijänteen jäältä.

Arto Hyttinen kuvasi nämä kuvat joulukuun puolella Päijänteellä.

Korkeasaaressa oli huomattu valokuvan ikuistaman peuran oikeassa kyljessä olevan karvattoman laikun täsmäävän hoitopeuraan.

Hyttinen oli tulossa mökiltä Sysmästä kotiinsa Lahteen, kun hän huomasi noin kello 13 Pulkkilanharjua ajaessaan puiden välistä jäällä ”sorkkaeläimen”.

–Se seisoskeli ensin paikallaan, pälyili ja ravisteli turkkia, mietin jopa, oliko se käynyt siinä sillan sulassa, kun oli niin takkuinen.

Hyttinen ajoi ravintola Reimarin pihalle ja avasi ikkunan. Peura tuntui aistivan hänet, vaikka matkaa oli 100–150 metriä.

–Se alkoi lampsia pikku hiljaa pois päin. Tuli jopa mieleen, onko se jostain laumasta eksynyt, jonka sudet ovat hajottaneet, ja harhailee nyt yksin.

Vaikka Pulkkilanharju on Asikkalaa, peura oli jäällä Padasjoen puolella pitäjän rajaa, Hinttolanselällä.

Hyttisen havainnosta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Helsingin poliisin julkaisema kuva seikkailijasta Pohjois-Haagassa viime perjantaina. Eläin otettiin lopulta kiinni ja vietiin Korkeasaareen lepäämään.

Korkeasaaressa hoidossa oleva eläin kuikuili kuvaajalle maanantaina.

Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin sama nuori peura nähtiin ensin Mäntsälässä, sitten Vantaalla ja Helsingissä, missä se otettiin viime lauantaina kiinni Helsingin Talvipuutarhassa.

Sattumalta peura oli taittanut täsmälleen saman noin 120 kilometriä pitkän matkan kuin vuonna 1982 käyttöön otettu Päijännetunneli, joka tuo raakavettä Helsinkiin.

Pieni ero on siinä, että Päijännetunneli sivuuttaa Mäntsälän länsipuolelta, mutta peuralla oli tuolloin mielessä Mäntsälä.

Pulkkilanharjun tuntumasta Asikkalanselältä alkava Päijännetunneli kulkee maan alla 30–100 metrin syvyydessä.

Peura ei luonnollisestikaan käyttänyt tunnelia, vaikka ei tiedetä, missä se on sen puolentoista viikon aikana liikkunut, jolta ajalta ei ole havaintoja.

Se on ollut kuin maan alla, tai syvällä metsissä.

Korkeasaari kertoi keskiviikkona peuran lepäilevän ja kunnon kohentuneen, vaikka selviäminen ei ole vielä varmaa.

Verestä otettu dna-testi tutkitaan, jolloin selviää, onko kyseessä metsäpeura vai tunturipeurasta kesytetty poro. Kumpikin on peuran alalaji.

Peuranvasat kulkevat Korkeasaaren mukaan emänsä seurassa ensimmäisen talven. Peuranaaras eli vaadin suojelee vasaansa ja opettaa sen kaivamaan jäkälää lumen alta.

Talvisin metsäpeurat ja porot liikkuvat laumoissa.

Syys- ja kevätvaelluksillaan ne voivat kulkea kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa. Urosvasat saattavat itsenäistyä jo talven aikana, mutta silloinkin ne liikkuvat lauman mukana.

Hoitopeura on tunnistettu virtsasuihkun suunnan perusteella urokseksi.

Korkeasaari kertoi keskiviikkona peuran kunnon kohentuneen, mutta vielä jännitetään, selviääkö matkalainen.

Korkeasaaren mukaan hoitoon tullut puolivuotias urosvasa näyttää vaeltaneen yksikseen yli 120 kilometrin matkan.

Erilaisia spekulaatioita on esitetty eri foorumeilla.

Korkeasaari on mukana Metsähallituksen johtamassa MetsäpeuraLife -hankkeessa, ja siellä syntyneitä metsäpeuroja on istutettu luontoon Lauhanvuoren kansallispuistoon Etelä-Pohjanmaalla ja Seitsemisen kansallispuistoon Pirkanmaalla.

Puoli leikillään ja Disney-tarinoiden hengessä on kysytty, oliko kyseessä vaellus takaisin kotiin, vaellus, jonka aikana Korkeasaaressa syntynyt äitipeura on kuollut ja vasa on jäänyt yksin.

Yksi Korkeasaaren vaadin onkin tiettävästi menehtynyt Lauhanvuoressa.

Source Link is.fi