Banner Before Header

Arttu Wiskari antoi äänensä historialliselle ohjelmalle – Disneyn ensimmäinen suomalaistuotanto leviää maailmalla

Uusi koko perheen animaatiosarja Keltainen lumimies tekee suomalaista tv-historiaa: se on kaikkien aikojen ensimmäinen Disneyn suomalaistuotanto.

Pääosissa seikkailee iso keltainen lumimies nimeltä Gustav (äänenä Arttu Wiskari) ja hänen uudet ystävänsä, 12-vuotias rennon elämänasenteen omaava surffaripoika Osmo (Henri Piispanen) ja hänen serkkunsa Rita (Jenny Pitkänen).

50-osainen sarja kertoo näiden kolmen varsin erilaisen tyypin ystävyydestä napapiirin pohjoispuolella sijaitsevassa Tuiskulan kylässä.

– Gustav on hirviöksi poikkeuksellisen lämminhenkinen hahmo, josta on mahdoton olla pitämättä, toteaa ohjelman tuottaja, Gigglebug Entertainmentin toimitusjohtaja Anttu Harlin.

Pääosissa ovat ystävykset Osmo (vas.), lumimies Gustav ja pormestarin tytär Rita. Kylän pormestari (oik.) sen sijaan ei voi sietää hirviöitä.

Harlin on ideoinut ja tuottanut sarjan yhdessä kollegansa, yrityksen luovan johtajan Joonas Utin kanssa, joka keksi alunperin koko keltaisen lumimiehen.

– Idea lähti niinkin hassusta jutusta kuin keltaisesta lumesta, joka nauratti meitä. Kun hahmoa alettiin kehitellä ja tuoda siihen henkilökohtaisia tarinoita, aloin rakentaa hahmoa oman lapsuudenystäväni Kiken pohjalta, Utti kertoo.

Lappeenrannassa asunut introvertti Utti sai 14-vuotiaana kotiinsa Kike-nimisen vaihto-oppilaan Costa Ricasta, ja heidän ystävyytensä näkyy nyt suoraan animaatiosarjassa.

– Se oli todella iso juttu elämässäni, sillä Kike oli sellainen latinoverellä varustettu energiapallo, joka näytti tällaiselle introvertille henkilölle täysin erilaisen elämänasenteen. Hän näytti esimerkillään, miten päästä omasta kuoresta ulos ja miten katsoa maailmaa uudella tavalla, Utti kertoo.

– Tämä ainutlaatuinen ystävyys yli 20 vuoden takaa poiki nyt Keltaisen lumimiehen. Sarjan sydän löytyy ystävyyden merkityksestä.

Rita, Gustav ja Osmo ajautuvat mitä uskomattomampiin seikkailuihin.

Gustavin hahmon kautta on tarkoitus tuoda ennen kaikkea iloa lasten ja aikuistenkin elämään.

– Usein ajattelin Kikestä, että eihän noin voi käyttäytyä, kun hän vaikkapa taputti kovaan ääneen leffateatterissa. Myös Gustav murtaa tiettyjä käyttäytymistabuja, Utti sanoo.

Siinä onkin tuiskulalaisille sulattelemista, sillä tapahtumapaikkana oleva kylä on tunnettu tiukoista säännöistään.

Tuiskulassa sataa ympäri vuoden lunta, ja hirviöt ovat ehdottomasti kiellettyjä.

Gustav onkin pidettävä piilossa Ritan hirviöitä vihaavalta isältä, pormestari Kromilta (Antti Pääkkönen). Niinpä Gustav pukeutuu milloin mihin rooliasuihin.

Sarjan päähahmot Gustav, Rita ja Osmo kapinoivat meille suomalaisille tuttuja sääntöjä vastaan.

– Sääntö-Suomi on parhaimmillaan aivan pönttö, ja kotimaiset perinteet puolestaan ovat ulkopuolisen silmin katsottuna tosi kummallisia. Sarja ammentaa hauskuutensa näistä suomalaisjuurista. Tarkoituksena on ennen kaikkea levittää iloa ja saada ihmiset nauramaan, Anttu Harlin sanoo.

Haastaviakaan aiheita ei karteta. Se tekee Harlinin mielestä sarjasta poikkeuksellisen lastensarjagenressä.

– Yhdessä jaksossa vietetään esimerkiksi hautajaisia, ja vaikeita ja syvällisiäkin asioita käsitellään huumorin avulla.

Sarjan vastaanotto etenkin lasten suunnasta on ollut ilahduttavaa, ja tekijät toivovat tarinalle jatkoa.

– Päähahmot ovat todella samaistuttavia, ja olemme ylpeitä siitä, mitä olemme tehneet, Utti sanoo.

Ensimmäinen suomalainen Disney-tuotanto on syntynyt siten, että Utti ja Harlin ovat tutustuneet Disneyn tuottajiin alunperin aivan muissa yhteyksissä.

He ovat aiemmin luoneet suomalaislasten rakastaman Kikattavan kakkiaisen, joka herätti kiinnostusta myös maailmalla.

Myöhemmin he suunnittelivat Disneyn päättäjien pyynnöstä uuden maailman vanhalle Disney-tarinalle, ja niin syntyi sarja Dalmatialaiskatu 101 (101 Dalmatian Street), joka sai alkunsa animaatioelokuvasta 101 dalmatialaista.

Ensimmäiset hahmotelmat Keltaisesta lumimiehestä syntyivät jo vuonna 2013, mutta varsinaista animaatiotuotantoa tehtiin pari vuotta. Sarjaa tehtiin Suomen lisäksi myös Kanadassa, Ranskassa ja Lontoossa.

Tuoreimman Keltainen lumimies -sarjan synnystä on kiittäminen myös Yleä, joka toimii isona rahoittajana.

– On hienoa, että Yle tukee suomalaista animaatiotyötä. Yrityksemme onkin nyt kasvamassa kovaa vauhtia. Olemme palkkaamassa sata uutta työntekijää tänä vuonna, sillä teemme jo uutta tuotantoa Yhdysvaltoihin, Harlin kertoo.

Englanninkieliseltä nimeltään The Unstoppable Yellow Yeti – sarja on Ylen, Gigglebug Entertainmentin, Zodiak Kids Studio Ranskan ja Disneyn yhteistuotanto.

Se nähdään lukuisten Euroopan maiden lisäksi myös Afrikassa ja Lähi-idässä Disneyn kanavilla, ensimmäisenä Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa. Suomen ensiesitys on Yle Areenassa 1. heinäkuuta.

Arttu Wiskari kertoo olevansa todella otettu siitä, että sai avainroolin Keltaisen lumimiehen äänenä.

– Olen tehnyt aiemminkin paljon ääninäyttelijän töitä, mutta on tosi hienoa ja jännää, että pääsin mukaan ensimmäiseen Suomessa tehtyyn kansainväliseen animaatiosarjaan. Toivottavasti tästä tulee iso juttu maailmalla, sillä nyt ollaan suurten juttujen äärellä.

Gustavin hahmoa on kuulemma helppoa imitoida, sillä Gustav usein vain sekoilee ja huutaa.

– Päästin itseni studiossa vain irti ja hahmo syntyi tosi helposti, Arttu sanoo.

– Hauska yksityiskohta koko tarinassa on se, että hirviöidenhän pitäisi syödä lapsia, mutta tässä tarinassa hirviöllä on suuri sydän ja se on lasten paras kaveri, Arttu nauraa.

Sarjan muita keskeisiä rooleja suomalaisversiossa näyttelevät Minttu Mustakallio (Rufus), Sauli Suonpää (Niilo), Heljä Heikkinen (Lydia) ja Joonatan Kettunen (Anders).

Keltaisessa lumimiehessä herkutellaan suomalaisilla erikoisuuksilla: sarjassa syödään esimerkiksi lappeenrantalaisten suosikkia atomi-lihapiirakkaa, käydään avantouimassa ja vietetään mitä erikoisimpia juhlapyhiä, suomalaisten vappu- ja rapujuhlaperinteiden innoittamana.

Keltainen lumimies on Yle Areenassa 1.7. alkaen.

Ohjelma nähdään myös Yle TV2:ssa Galaxissa 7.8. alkaen sunnuntaiaamuisin noin klo 9.20.

Source Link is.fi