Asiantuntija: Iranin mielenosoituksissa poikkeuksellisia piirteitä – ”Todistamme megaliikkeen syntyä”
Iranissa nuoren naisen kuolema sen jälkeen, kun siveyspoliisi oli pidättänyt hänet, on johtanut laajoihin mielenosoituksiin, jotka eivät osoita laantumisen merkkejä. Protesteja on verrattu laajuudeltaan vuoden 2019 suuriin mielenosoituksiin, jotka saivat alkunsa hallituksen nostettua polttoaineiden hintaa, ja aiheeltaan vuosien 2017–2019 protesteihin, joissa vastustettiin naisia koskevia tiukkoja pukeutumismääräyksiä.
BBC:n haastatteleman asiantuntijan mukaan nyt nähtävissä mielenosoituksissa on kuitenkin poikkeuksellisia piirteitä.
– Se tosiasia, että niin moni mies osallistuu protesteihin osoittaa, että yhteiskunta on muuttunut kohti progressiivisempia vaatimuksia, totesi Ruotsissa asuva iranilainen sosiologi Mehrdad Darvishpour.
Vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen naisten on ollut pakko käyttää päähuivia eli hijabia ja he menettivät oikeutensa matkustaa, työskennellä ja toimia yli 7-vuotiaan lapsen huoltajana. Tuolloin miehet eivät juuri protestoineet muutoksia vastaan.
Darvishpourin mukaan poikkeuksellista on myös se, kuinka mielenosoituksiin on liittynyt ihmisiä eri yhteiskuntaluokista.
Vuoden 2009 niin kutsutussa vihreässä liikkeessä lähinnä keskiluokka protestoi väitettyä vaalivilppiä vastaan. Vaikka mielenosoitukset olivat suuria, ne keskittyivät suuriin kaupunkeihin. Vuosien 2017 ja 2019 protestit puolestaan keskittyivät köyhemmille alueille.
Viikko sitten alkaneissa protesteissa on kerrottu olevan sekä työväenluokan että keskiluokan edustajia.
– Todistamme megaliikkeen syntyä.
Shima Babaei pakeni Iranista vuonna 2020, istuttuaan pahamaineisessa Evinin vankilassa hijabia koskevan lain rikkomisesta. Babaein nimi on lähes synonyymi vuosina 2017–2019 nähdyille protesteille. Babaeinkin mukaan nyt tunnelma näyttää olevan erilainen.
– Uskon, että tämä on jonkin alkua. Naiset polttavat huivejaan ja poistavat hallituksen symboleja kaduilta… ennemmin tai myöhemmin Iranin kansa saavuttaa vapauden ja me muistamme ne, jotka seisoivat rinnallamme, Babaei sanoi CNN:lle.
Mielenosoituksissa on Iranin puolivaltiollisen median mukaan kuollut 17 ihmistä. New Yorkista käsin toimiva Center for Human Rights in Iran (CHRI) -kansalaisjärjestö puolestaan on laskenut, että mielenosoituksissa olisi kuollut jo ainakin 36 ihmistä.
Iran alkoi perjantaina rajoittaa internetiin ja sosiaalisen median palveluihin pääsyä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan siitä, mitä iranilaisviranomaiset aikovat tehdä. Amnesty Internationalin mukaan marraskuun 2019 mielenosoitusten jälkeen satoja iranilaisia pidätettiin, kidutettiin, vangittiin ja jopa tuomittiin kuolemaan kansallista turvallisuutta koskevien lakien nojalla.
– Saamme raportteja, joiden mukaan nuoria ihmisiä on tarkoituksella ammuttu metallipelleteillä tai muilla ammuksilla, johtaen kuolemaan tai kauhistuttaviin vammoihin. Tämä on viranomaisten epätoivoinen yritys väkivalloin pakottaa iranilaiset alistumaan, järjestön Iranin-ryhmässä työskentelevä Mansoureh Mills sanoi.