Ei ole hääppöistä olla ex-kuninkaallinen.
Näin väittää kuninkaallinen elämäkerturi Hugo Vickers, joka on seurannut hovista alkuvuodesta 2020 eronneen prinssi Harryn eli Sussexin herttuan viime aikojen vaiheita tiiviisti.
Hän on todennut, että vailla kuninkaallisia velvollisuuksia oleva prinssi on näyttänyt yksinkertaisesti ”musertuneelta”.
– Kuninkaallisesta perheestä poistuminen ei yleensä ole johtanut onnellisuuteen ainakaan pitkällä aikavälillä, Vickers analysoi Lontoon liepeillä järjestetyillä Henleyn kirjallisuusfestivaaleilla.
Harryn harmista uutisoivat muun muassa The Telegraph ja Daily Mail.
Samanlaisessa alhossa kulki aikoinaan myös Harryn iso-iso-isosetä Edvard VIII, Vickers huomauttaa. Hän hallitsi Britannian kuninkaana vain 325 päivää vuonna 1936, kunnes luopui vallastaan solmiessaan avioliiton amerikkalaisnäyttelijä Wallis Simpsonin kanssa. Moinen romanssi ei käynyt hovin laatuun.
– Hän päätti asettaa parisuhteensa etusijalle, mikä johti suruun, Vickers analysoi.
Hän ei kuitenkaan erittele, miten Windsorin herttuana sittemmin tunnetun Edvardin suru ilmeni. Näkemyksen perusteeksi kelpaa Daily Mailin ex-kuninkaan ulkoinen olemus:
– En ollut koskaan nähnyt ketään niin surusilmäistä ihmistä, Vickers toteaa.
Brittimedia on aiemminkin esittänyt yhtäläisyyksiä Harryn ja hänen isosetänsä välillä. Molemmat esimerkiksi naivat eronneen amerikkalaisen naisen ja joutuivat siksi poikkiteloin hovin kanssa, Express kirjoitti jo viime vuonna.
Syyskuussa edesmennyt kuningatar Elisabet II pysyi aina aurinkoisena, koska hän ”omistautui velvollisuuksilleen”, uskoo kuninkaallinen elämäkerturi Hugo Vickers.
Vickers väittää myös, että kuninkaallisen perheen menestyneimmät jäsenet ovat niitä, jotka pikemminkin tukevat monarkkia kuin kilpailevat hänen kanssaan.
– Lopulta kuninkaallinen velvollisuus tekee onnelliseksi, Vickers analysoi.
Hän ottaa esimerkiksi edesmenneen kuningatar Elisabet II:n.
– Uskon, että kuningattaren aina yhtä säihkyvä katse johtui siitä, että hän omistautui velvollisuuksilleen.
Hän myös kyseenalaistaa kuningas Charlesin aikeet ”supistaa” monarkiaa. Hän uskoo tavallisten kansalaisten kaipaavan kuninkaallisia monenlaisiin asioihin.
– En ymmärrä, miten se voitaisiin tehdä. Kuninkaallisen perheen jäsenet halutaan edustamaan esimerkiksi hyväntekeväisyyteen liittyvissä asioissa. Heillä on tällaisissa yhteyksissä hyvin, hyvin hyödyllinen rooli.