Euroopan talous on stagflaatiossa, joka voi olla vaikeasti hallittava, arvioi Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen työelämäprofessori Vesa Vihriälä, joka on aiemmin toiminut pitkään myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana.
Yleensä talouden taantumassa hinnat kääntyvät laskuun. Stagflaatiolla tarkoitetaan poikkeuksellista tilannetta, jossa talous on lamassa samalla kun hinnat nousevat.
– Euroopan talous on stagflaatiotilanteessa, jossa inflaatio on nopeasti kiihtynyt samalla kun tuotannon kasvu on hiipunut ja luultavasti kääntymässä ainakin jonkinasteiseksi supistumiseksi, taantumaksi, Vihriälä kirjoittaa blogissaan.
Lue lisää: Talousasiantuntija jakoi karun kuvan – pelottava riski koholla
Tilanteen välittömänä syynä on Vihriälän mukaan Venäjän aiheuttama energian tarjonnan supistuminen ja hintojen nousu. Lisäksi taustalla ovat koronapandemian seurauksena syntyneet tarjonnan pullonkaulat sekä aiempi voimakas finanssi- ja rahapolitiikan elvytys.
Vihriälä korostaa, että stagflaatio on vaikeasti hallittava tilanne.
– Kokonaiskysynnän säätelyllä – tehtiinpä sitä rahapolitiikalla tai finanssipolitiikalla – ei yhtä aikaa voida sekä hillitä inflaatiota että tukea kasvua, Vihriälä kirjoittaa.
Rahapolitiikalla tarkoitetaan keskuspankkien toimia, kuten esimerkiksi koronnostoja. Finanssipolitiikalla tarkoitetaan taas valtion tuloja ja menoja koskevia päätöksiä, esimerkiksi verojen nostoja ja laskuja tai talouden tukemista lisäämällä julkisia hankkeita.
Vihriälän mukaan inflaation nousu vaatii rahapolitiikan kiristämistä, eli esimerkiksi EKP:n viimeaikaiset koronnostot ovat oikean suuntaisia toimia.
– Paras tapa toimia olisi helpottaa juurisyitä, energian hinnan nousua ja yleensä tarjonnan pullonkauloja. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty ja parhaimmillaankin toimii hitaasti, Vihriälä toteaa.