Venäjän 24. helmikuuta aloittama laajamittainen hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa valtavaa inhimillistä ja aineellista tuhoa 44 miljoonan asukkaan maassa keskellä Eurooppaa.
Lisäksi hyökkäyssota on tehnyt Euroopan turvallisuusympäristön aiempaa radikaalisti epävakaammaksi, saanut Suomen ja Ruotsin hakemaan Naton jäsenyyttä, eristänyt Venäjän läntisestä maailmasta ja nostanut hintoja tavalla, joka alkaa jo hirvittää.
Sodalle ei ole näköpiirissä loppua. Siitä on tullut kulutussotaa, jossa Venäjä käyttää materiaalista ylivoimaansa jauhaakseen Ukrainan sitkeän puolustuksen rikki. Länsiyhteisö lähettää yhä enemmän ja yhä raskaampaa aseapua Ukrainaan, jotta voimasuhteet tasapainottuisivat. Jos Ukraina kestää paineen, voi Venäjän aloittama oikeudeton sota jatkua vielä vuosia.
IS selvitti asiantuntijoiden ja eri lähteiden avulla sodan pitkittymisen seurauksia Suomelle. Arviointi on vaikeaa, sillä näkymät tulevaisuuteen ovat sumeita. Suomi ja Eurooppa ovat taitekohdassa, mutta vielä ei tiedetä, kuinka jyrkkä taite on.
”Epävarmuus tulevaisuuksien suhteen lisääntyy entisestään.
– Epävarmuus tulevaisuuksien suhteen lisääntyy entisestään. Tulevaisuus on ikään kuin enemmän auki, ja hyvin erilaiset tulevaisuudet voivat olla mahdollisia, riippuen paljon konfliktin luonteesta ja intensiteetistä, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva kommentoi IS:lle.
Dufva kehottaa suomalaisia ottamaan kriisin mahdollisuutena ja pohtimaan elämää eteenpäin.
– Vaikka juuri nyt tuntuu toivottamalta ja vaikealta nähdä, miten asioihin voi vaikuttaa, pitkän tähtäimen ottaminen vahvistaa toimijuutta ja avaa näkymiä valinnan paikkoihin. Mitä on tärkeä säilyttää myös tulevaisuudessa, mistä vanhasta olisi nyt mahdollisuus luopua? Moni aiemmin mahdottomalta tuntunut asia tuntuu mahdolliselta. Voimme edelleen vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.
Severodonetskin kaupunki Itä-Ukrainassa on joutunut Venäjän kovan tulituksen kohteeksi.
Kuinka kauan sota vielä jatkuu?
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen pitää mahdollisena, että Venäjä jatkaa sotapolitiikkaansa vielä pitkään.
– Tämä sota on vain yksi episodi huomattavasti suuremmassa kuviossa. Nyt on hahmottumassa globaali kilpailu, jossa kamppaillaan taloudellisesta, poliittisesta, sotilaallisesta ja kulttuurisesta vallasta. Vastakkain ovat Kiinan talouskasvun potentiaaliin nojaavat autoritääriset hallinnot ja niin sanotut länsimaiset demokraattiset oikeusvaltiot, Savolainen kuvailee IS:lle.
Venäjän johdolla täytyy Savolaisen mukaan olla jo vaikeuksia selittää kansalleen kasvavia tappioita ja pakotteiden aiheuttamia puutteita hyvinvoinnissa. Siitä aiheutuu pysyvä mullistusten riski.
– Opposition saa pidettyä hiljaisena kovalla kurilla ja propagandalla, joiden motivoimiseen ulkoinen uhka on paras keino. Tässä mielessä Venäjän johdolla saattaa olla syytä jatkaa sotapolitiikkaa. Tämä voi tarkoittaa Ukrainan sodan pitkittämistä tai jopa sotimisen laajentamista muille suunnille. Asevoimien ja yhteiskunnan kyky sodan jatkamiseen tai laajentamiseen ovat sitten taas toinen näkökulma, joka näyttäisi puoltavan hengähdystaukoa.
”Veikkaan sodan jatkumisen olevan todennäköisin vaihtoehto niissä kehityskuluissa, joissa Venäjän hallintomalli ja demokratian torjumiseen liittyvät tavoitteet säilyvät ennallaan.
Venäjän tavoitteena oli alistaa suurin osa Ukrainasta, ja venäläisessä propagandassa on jauhettu maan alistamisen ja ’puhdistamisen’ välttämättömyyttä.
– Sen lisäksi demokraattinen Kiova olisi ’huono’ esimerkki venäläisille ja valkovenäläisille. Veikkaan sodan jatkumisen olevan todennäköisin vaihtoehto niissä kehityskuluissa, joissa Venäjän hallintomalli ja demokratian torjumiseen liittyvät tavoitteet säilyvät ennallaan.
Suomella on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Siitä on tulossa myös Naton ja Venäjän välinen raja.
Miten pitkittynyt sota vaikuttaa Suomen asemaan?
Hyökkäyssota sai Suomen ja Ruotsin hakeutumaan mahdollisimman nopeasti puolustusliitto Naton jäseniksi. Se vaikuttaa Suomen ja Venäjän suhteisiin ja voi aiheuttaa vastatoimia.
– Nämä eivät ole mitään tunneseikkoja, vaan laskelmia, joissa Suomen Natoon liittyminen ei oikeastaan muuta Venäjän sotilaallista uhka-arviota näillä kulmilla. Sotatilanteessa Venäjä luonnollisesti haluaisi minkä tahansa läntisen naapurinsa alueen sotilaallisesti käytettäväkseen, Jukka Savolainen arvioi.
– Natoon kuuluva Suomi joutuu pienemmällä todennäköisyydellä sotilaallisten vaikutusten kohteeksi kuin jos se olisi jäänyt yksin. Uskon käytännön yhteistyön olevan palautettavissa heti yleistilanteen salliessa.
Savolaisen mukaan Venäjällä todennäköisesti punnitaan nyt sitä, onko realistista yrittää joitain sellaisia vastatoimia, joilla Suomen Nato-jäsenyys saataisiin ensin viivästymään ja sitten vesitetyksi.
– Mahdolliset keinot vaikuttavat mielestäni nyt sellaisilta, ettei niiden onnistumisesta ja kustannuksista olisi suurta varmuutta.
Mitä vaikutuksia kiristyvillä Venäjä-pakotteilla on?
– Kahdenvälinen kauppahan on jumissa, mutta se on tämän sodan välttämätöntä hintaa, joka meidän tulee sietää. Suomen ei kannata olla yhteistä sodan tuomitsevaa rintamaa eturivissä purkamassa, Savolainen kommentoi.
– Pakotteiden vaikutus saattaa olla aikamoinen. Venäjä todellakin katkaisee riippuvuutensa lännestä, kuten siellä on tavoitteeksi mainittu. Se vain tapahtuu paljon Venäjän johdon kaavailemaa karskimmin. Länsikaupan korvaaminen vie aikansa ja vaatii investointeja. Esimerkiksi öljyputkia Kiinaan lienee vain yksi ja sekin kiinalaisella lainarahalla tehty. Nyt on jo syntymässä vakuutuksiin liittyviä sanktioita Venäjän tankkereita kohtaan.
Kiinalla on nyt ostajan markkinat Venäjällä, joka ei saa jatkossa rahaa lännestä. Kiina pyrkinee pitämään nykymallisen hallinnon Venäjällä pystyssä, koska sitä tarvitaan liittolaiseksi vielä pitkään, Savolainen arvioi.
– Vaikutukset Suomeen riippuvat Venäjän kohtalosta, jossa on erilaisia vaihtoehtoja. Nykykehitys näyttäisi johtavan kohti kiinalaisten ohjailemaa kumppanuutta, jossa sulkeutuvan Venäjän rooli on hajottaa länsimaiden sotilaallista huomiota. Jos sotilaalliset konfliktit eivät lähde laajoiksi, voi tulevaisuus muistuttaa aikoja, joita koettiin Neuvostoliiton naapurissa. Toivottavasti kokemukset Ukrainan sodasta ja Naton jäsenyys pitävät kuitenkin suomettuneisuuden loitommalla.
”Jos sotilaalliset konfliktit eivät lähde laajoiksi, voi tulevaisuus muistuttaa aikoja, joita koettiin Neuvostoliiton naapurissa.
Polttonesteiden pumppuhintoja Helsingissä 1. kesäkuuta.
Pysyvätkö energian hinnat korkeina?
– Sodan pitkittyminen näkyy jo nyt energian markkinahinnoissa, ja ne ovat poikkeuksellisen korkealla tasolla, kertoo Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen IS:lle.
Raakaöljymarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa lievittää Kilposen mukaan Yhdysvaltojen ja muiden kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenmaiden strategisten varastojen vapauttaminen ja liuskeöljytuotannon lisääntyminen vähitellen.
– Samalla on kuitenkin odotettavissa, että Venäjän tuotanto laskee sanktioiden seurauksena edelleen. (Öljynviejämaiden yhteistyöjärjestö) OPEC on ilmoittanut nostavansa tuotantoaan hieman aikaisempaa nopeammin, mutta päätöksen vaikutus on kokonaiskuvassa pieni ja toteuttamiskelpoisuus epävarma, Kilponen kommentoi.
– Vaikka sota loppuisikin, sanktiot jäävät voimaan. Tämä voi merkitä sitä, että energian ja raaka-aineiden hinnat eivät välttämättä palaudu nopeasti takaisin sotaa ja pandemiaa edeltäville tasoille. Nestemäisten polttoaineiden varastot ovat poikkeuksellisen alhaalla, mikä lisää riskiä pumppuhintojen nousulle.
”Vaikka sota loppuisikin, sanktiot jäävät voimaan. Tämä voi merkitä sitä, että energian ja raaka-aineiden hinnat eivät välttämättä palaudu nopeasti takaisin sotaa ja pandemiaa edeltäville tasoille.
Pidemmällä aikavälillä voidaan Euroopan energiantarvetta kuitenkin pitkälti korvata tuonnilta muualta kuin Venäjältä, energiatehokkuutta lisäämällä ja siirtymällä asteittain pois fossiilisista polttoaineista.
– Vaikeinta näyttää olevan venäläisen kaasun korvaaminen, Kilponen arvioi.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa tuhoa Harkovassa 7. kesäkuuta.
Voiko Venäjän hallinto romahtaa?
Venäjällä voi Jukka Savolaisen mukaan tapahtua äkillinen hallinnon romahdus, kun kansalaisten luottamus on käytetty aivan loppuun.
– Tästä saattaisi seurata melkoista myllerrystä ja hajaannusta. Silloin pienen naapurin kannattaa olla varsin päättäväinen – ja mieluiten kaikin mahdollisin tavoin liittoutunut, Savolainen kommentoi.
– Jos Venäjä toimisi eurooppalaisittain ’normaalisti’, eli olisi vapaa markkinatalous, demokratia ja oikeusvaltio, se olisi valtavan rikas maa. Se on syntynyt logistisesti erinomaisen jokijärjestelmän päälle ja siellä on isosti luonnonvaroja. Väestö on myös kohtalaisen koulutettua.
Hyvässä tilanteessa Suomi toimisi Savolaisen arvion mukaan Venäjän talouden imussa vaurastuen kuten 1800-luvulla, eikä Suomen tarvitsisi pelätä sotilaallista hyökkäystä, jonka menetelmät näkyvät nyt Ukrainassa.
– Tähän olotilaan ei valitettavasti ole oikotietä. Venäläisten tulee itse rakentaa hyvinvointinsa perusta. Sitä ennen heidän täytyy kokea sellainen murroskausi, jonka perusteella ajattelutapa muuttuu.
Lue lisää: Ukrainan sota on aiheuttanut Suomeen yllättäviä puutteita – ”En olisi koskaan uskonut”
Miten Suomen talouden käy?
– Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on alkanut välittyä viimeisten kuukausien aikana laajasti kulutustavaroiden ja palveluidenkin hintoihin, Suomen Pankin osastopäällikkö Kilponen sanoo.
– Tämä syö kuluttajien reaalista ostovoimaa ja supistaa kulutusta. Inflaation kiihtyminen on näkynyt myös rahoitusmarkkinoilla rahoitusolojen kiristymisenä, joka vähentää investointihaluja. Lisäksi kun tuontihinnat ovat nousseet voimakkaasti, syö tämäkin kansantalouden tuloja ja hidastaa kasvua.
Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 1,5 prosenttiin. Ikävimmässä skenaariossa Venäjän energiantuonti Eurooppaan tyrehtyy nopeasti, ja seuraa energiakriisi. Tällöin Suomen talouskasvu olisi vain 0,5 prosenttia, ja Suomi ajautuisi taantumaan. Nousu taantumasta voisi kestää kauan.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander arvioi tuoreessa Kauppapolitiikka-lehdessä, etteivät kovimmat iskut Suomen talouteen tule suoraan vaan ne ikään kuin koukkaavat Euroopan kautta.
– Isoimmat vaikutukset Suomen talouteen tulevat siitä, miten käy Euroopassa, koska Suomen viennistä menee Eurooppaan 70 prosenttia. Jos vienti Eurooppaan vaikeutuu, sillä on meille suuri vaikutus, Spolander sanoo.
”Mitä nopeammin pääsemme säilyttämisestä uudistamiseen, sen paremmassa asemassa olemme myös tulevaisuuden suhteen.
Venäjän aggressio on kova isku kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Kun epävarmuus kasvaa, usko tulevaisuuteen heikkenee. Silloin suomalaisten kulutushalut ja yritysten investointihalukkuus laskevat.
Sitran tulevaisuusasiantuntija Dufvan mukaan luottamus on keskeistä suurten muutosten keskellä. Kriisissä korostuvat kuitenkin uhkakuvat, mutta synkissä pilvissä on myös hopeareunus.
– Samalla siinä on mahdollisuus vauhdittaa reilumman ja kestävämmän tulevaisuuden kannalta tarvittavia muutoksia, Dufva kommentoi.
Tärkeitä kysymyksiä on useita.
– Miten voisimme uudistaa taloutta kestävämmäksi ja ympäristön tilaa parantavaksi? Entä miten käytämme tämän tilaisuuden irtautua fossiilisista polttoaineista ja uudistaa energiajärjestelmää omavaraisemmaksi? Maailma ei tule säilymään ennallaan, joten mitä nopeammin pääsemme säilyttämisestä uudistamiseen, sen paremmassa asemassa olemme myös tulevaisuuden suhteen.
Kiristyvätkö Venäjän taloudelliset vastatoimet?
– Venäjä on lisännyt asteittain vastatoimia länsimaita kohtaan sitä mukaa kun sanktioruuvia on kiristetty, Suomen Pankin osastopäällikkö Kilponen kertoo.
– Viimeiset Venäjän vastatoimet ovat kohdistuneet viisumikäytäntöihin, varojen siirtoon Venäjältä ja yleisemmin venäläisten tuotteiden ja raaka-aineiden vientiin. Venäjä yrittää näillä toimilla yleisesti nostaa energian ja raaka-aineiden hintoja luomalla niukkuutta ja näin vaikeuttamalla länsimaiden tuotantoa ja maksimoidakseen tulonsa lyhyellä aikavälillä sodan rahoittamiseksi.
Itämeren kuljetusyhteydet ovat Suomen ulkomaankaupalle ja huoltovarmuudelle elintärkeitä. Kuvassa Finnkraft saapumassa Vuosaaren satamaan viime syksynä.
Yhtenä vastatoimena Venäjä voisi yrittää häiritä Suomen huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä Itämeren kuljetusreittejä. Ulkopoliittisen instituutin tuoreen arvion mukaan Nato-jäsenyyden toteutuminen kuitenkin lieventää tätä riskiä.
”Mahdollinen Nato-jäsenyys vahvistaisi huomattavasti Suomen huoltovarmuutta, Harri Mikkola kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin julkaisussa.
”Yleisesti kynnys vihamieliseen vaikuttamiseen Suomea kohtaan kohoaisi, Suomi pystyisi paremmin turvaamaan muun muassa Itämeren kuljetusreittejä yhdessä liittolaistensa kanssa ja osallistumaan lisäksi Naton siviilivarautumissuunnitteluun.”
Miten käy elintarvikkeiden hinnoille?
Ukrainasta ehti viime vuosien aikana tulla Suomelle tärkeä viljan ja öljykasvien tuottaja, kertoo ammatti- ja tiedelehti Kehittyvä elintarvike. Ukrainan viljan ja öljykasvien tuotantotappioiden merkitystä Suomen markkinoille on kuitenkin vaikea ennustaa.
Sodan jatkuminen vaikuttaa viljan, ruokaöljyn ja muiden elintarvikkeiden sekä niiden raaka-aineiden liikkumiseen maailmanmarkkinoilla. Myös tuotantopanosten, kuten polttoaineiden ja lannoitteiden, hinnat pysynevät korkealla vielä pitkään.
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tuoreen arvion mukaan suurimmat elintarvikkeiden hinnannousut nähdään tänä kesänä ja alkusyksyllä. Ruoan hinta voi nousta jopa 10–15 prosenttia.
Tästä vuodesta eteenpäin ennustaminen on vaikeaa, sillä epävarmuustekijöitä on paljon.
Ruoan hinnat ovat nousseet, ja nousun odotetaan vielä jatkuvan.
Miten Suomi voisi lievittää hinnannousun vaikutuksia?
– Investoiminen vihreämpään energiaan ja energiatehokkuuden lisäämiseen on Suomen ja koko Euroopan etu, osastopäällikkö Kilponen kommentoi.
– Kotitaloudet sopeutuvat hintojen nousuun lyhyellä aikavälillä muuttamalla kulutustottumuksia ja osittain varmasti käyttämällä vielä korona-ajan säästöjä. Etuuksiin ja eläkkeisiin tehdyt inflaatiotarkistukset osaltaan pitävät yllä alempituloisten ostovoimaa.
”Energian hinnannousun laaja-alainen subventointi sataisi lopulta Putinin ja muiden fossiilisten energiantuottajien laariin.
Suomi voisi Kilposen mukaan kompensoida hinnannousun vaikutuksia kuluttajille kohdennetuilla tuilla, tulonsiirroilla tai veromuutoksilla.
– Nämä keinot eivät laajasti ottaen ole tässä suhdannetilanteessa kansantalouden kannalta perusteltu lähestymistapa. On myös huomioitava, että energian hinnannousun laaja-alainen subventointi sataisi lopulta Putinin ja muiden fossiilisten energiantuottajien laariin. On järkevämpää sopeutua tilanteeseen ja satsata resilienssin lisäämiseen tulevaisuutta ajatellen.