Banner Before Header

Asiantuntijat: Näin Putin ajattelee Suomesta nyt

Viron ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Kristi Raik ei usko, että turismi voisi muuttaa venäläisten asenteita.

Torstaiyönä turistiliikenne Venäjältä Suomeen lopetettiin. Suomi seurasi epäröinnin jälkeen Baltian maiden ja Puolan kovaa linjaa asiassa.

Vuosikymmeniä Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa tasapainoillut Suomi on siirtynyt yhä selvemmin läntiseen leiriin. Tähän on syynä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Päätös ei ole ollut kevyt. IS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan se ei tullut yllätyksenä Venäjän johtajalle Vladimir Putinille. Sitä ei ollut myöskään suurempi päätös, Suomen anomus Natoon pääsystä.

– Putin näkee Suomen osana länttä, hän on ollut jo vuosia sitä mieltä, että Suomi kuuluu länteen ja Natoon liittyminen ikään kuin sinetöi ja vahvistaa sen, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mielestä Venäjän julistama osittainen liikekannallepano todisti, että oli todellakin syytä kiristää rajakäytäntöjä. Kuva: Marko Mumm

Aiemmin Suomessa pitkään työskennellyt ja asunut Raik on tuttu vieras televisioruudussa. Hän on ottanut kipakasti kantaa myös Suomen ulkopoliittiseen keskusteluun. Hän pohti kriittisesti myös keskustelua venäläisten turistiviisumien kiellosta, kun se Suomessa takelteli.

– Prosessi oli Suomen osalta hämmentävä monestakin syystä. Keskityttiin siihen, että ei ole juridisia perusteita estää viisumeita Venäjälle ja vedottiin oikeusvaltioperiaatteeseen, Raik sanoo.

– Itse olen koko ajan ollut sitä mieltä, että on juridisesti mahdollista tehdä päätös ja löytää siihen juridiset perusteet, mutta se vaatii poliittista tahtoa.

Torstain ja perjantain välisenä yönä puomien taakse jäi vielä autoja Vaalimaan raja-asemalla. Nekin kuitenkin pääsivät vielä Suomeen, koska ehtivät raja-alueelle ennen puoltayötä. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Sama päätös tehtiin sitten Suomessakin.

– Nyt näyttää siltä, että oikeusvaltioon vetoaminen oli vain syy välttää poliittisesti hankalien päätösten tekemistä.

Twitterissä julkaisemassaan mielipiteessä Raik kiitteli sitä, että Suomen kansa oli asiassa viisaampi kuin menneisyyteen juuttunut osa poliittisesta eliitistä.

IS julkaisi ennen päätöstä mielipidekyselyn, jossa 70 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa viisumikieltoa.

Tähänkö viittasitte?

– Kyllä, mielipidekyselyyn, Raik sanoo.

Hänellä on kuitenkin asiasta omakohtaisiakin havaintoja.

– Sen jälkeen kun olin itse ensimmäistä kertaa puhumassa asiasta A-studiossa, oli hämmentävää kuinka paljon palautetta sain. Ihmisillä oli valtava tarve ottaa kantaa asiaan. Tuli viestiä ja sähköpostia. 99 prosenttia oli kiellon kannalla, Raik kertoo.

Hän uskoo kansalaisten taholta tulleen paineen ratkaisseen asian.

– Ehkä pikkaisen yllätti, että se kanta oli niin selkeä ja voimakas. Mutta toisaalta se vastaa käsitystä, joka suomalaisilla on. Venäjä tunnetaan uhkana ja siihen liittyy riskejä, joihin pitää suhtautua vakavasti. Siitä suomalaiset ovat tietoisia.

Lue lisää: IS-kysely: Suomalaiset haluavat lopettaa viisumien myöntämisen venäläisille – ”Harvinaisen selvät luvut”

Kansainvälisessä oikeudessa ei ole perustetta, että pitäisi ottaa vastaan miehet, jotka saattavat joutua sotaan, mutta eivät ole erikseen vastustaneet Putinin hallintoa.

Raikin mukaan on sivuseikka, että Suomi teki päätöksen vedoten suhteisiinsa ulkomaihin eikä turvallisuuskysymyksiin kuten Viro.

– Lopputulos on pääasia, Raik sanoo.

– EU-keskusteluissa Suomi on ollut sillä linjalla, että turismi Venäjältä pitää keskeyttää. Näin myös pääministeri Sanna Marin sanoi puhuessaan EU-parlamentissa. Siinä mielessä Suomi on ollut vähän samoilla linjoilla Baltian maiden kanssa.

Suomessa kuitenkin haluttiin aluksi odottaa EU:n yhteistä päätöstä. Tässä sen linja erkani Baltian maista ja Puolasta.

– Sinänsä ymmärrettävää. Sellainen yhteinen linja olisi parempi, mutta kun sellaista ei syntynyt, Baltian maat tekivät ratkaisun omista kansallisista rajoituksistaan. Sekin oli komission linjausten mukainen päätös.

Mies venäläispassin kanssa Vaalimaan raja-asemalla 25. syyskuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Monet EU-maat kuitenkin edelleen hyväksyvät venäläisille myönnetyt viisumit Schengen-alueelle.

– Tätä käsiteltiin EU-tasolla muistaakseni elo–syyskuun vaihteissa. Silloin Saksa, Ranska ja muitakin maita oli sitä mieltä, että turismia ei pidä pysäyttää.

Kieltojen vastustajat uskoivat, että matkustamisella ja kanssakäymisellä voisi olla yhä vaikutusta siihen, mitä venäläiset ajattelevat sodasta ja omasta hallinnostaan.

– Ei ole mitään empiiristä näyttöä, että näin kävisi. Sitä kanssakäymistä on ollut vuosien ajan, eikä se ole venäläisten mielipiteisiin vaikuttanut.

Ortodoksipappi siunasi rintamalle lähteviä venäläisreserviläisiä Batyskissa, Rostovin aluella 26. syyskuuta. Kuva: SERGEY PIVOVAROV / Reuters

Raikin mielestä Venäjän julistama osittainen liikekannallepano todisti, että oli todellakin syytä kiristää rajakäytäntöjä.

Hän torjuu kritiikin, että turistiviisumien lopettaminen estäisi liikekannallepanoa pakenevia venäläismiehiä pääsemästä turvaan.

– On nähty, että on paljon venäläisiä, jotka eivät halua osallistua sotaa, vaikka ovat sitä ehkä passiivisesti kannattaneet. Erityisesti rajavaltioissa joudutaan tarkkaan miettimään, millaisia turvallisuusriskejä otetaan.

Raikin mukaan eurooppalaisessa keskustelussa vedotaan paljon ihmisoikeusargumentteihin.

– Mutta kansainvälisessä oikeudessa ei ole perustetta, että pitäisi ottaa vastaan miehet, jotka saattavat joutua sotaan, mutta eivät ole erikseen vastustaneet Putinin hallintoa.

Suomen rajat ovat nyt kiinni venäläisturisteilta. Kuva: Antti Hämäläinen/IS

Hänen mukaansa on ihmisiä, jotka ovat todella vastustaneet Putinin politiikkaa ja siksi uhattuina. Baltian maat ovat ottaneet heitä vastaan.

– He voivat edelleen hakea Baltiasta turvapaikkaa.

Raikin mukaan Venäjällä nähdään vaihtoehtoina vain ”rintama tai vankila”.

– Miksi ei lähdetä isommalla joukolla mielenosoituksiin ja koeteta muuttaa linjaa? Kuinka monia satojatuhansia kansalaisiaan Venäjä olisi valmis pistämään vankilaan?

Mellakkapoliisit ottivat kovaotteisesti kiinni liikekannallepanoa vastustaneen mielenosoittajan Pietarissa 24. syyskuuta. Kuva: AFP / Lehtikuva

Venäjän liikekannallepanoa vastustanut nainen otettiin kiinni Moskovassa 24. syyskuuta. Kuva: AFP / Lehtikuva

On myös esitetty argumentti, että ilman turvapaikkaa jäävät venäläiset miehet joutuvat rintamalle, jossa he voivat tappaa ukrainalaisia.

– Sitä kyllä käytetään. Mutta Suomen ja Baltian on rajanaapureina ajateltava ensi sijassa omia turvallisuusintressejään.

Raik muistuttaa, että tilanne on Virolle hankalampi kuin Suomelle. Maassa on yli 40 000 Ukrainan pakolaista ja 80 000 pysyvästi asuvaa Venäjän kansalaista. Heidän välillään on jo jännitteitä. Yhteensä maassa on vain 1,3 miljoonaa asukasta.

– Jos tähän otettaisiin kymmeniätuhansia venäläisiä miehiä, se aiheuttaisi ilman muuta turvallisuusongelmia. Ei kuulosta ollenkaan järkevältä.

Raik kokee, että Baltian maita on syyllistetty niiden kovan linjan vuoksi. Hän muistuttaa, että rajan yli pääsee yhä useasta syystä.

– Venäjä yrittää käyttää ulkomailla olevia venäläisvähemmistöjä vaikuttamiseen. Sotatilanteesta riippumatta siihen liittyy pitkän aikavälin riskejä, Raik sanoo.

– Yksilötasolla ei tietenkään voi väittää, että kaikki pakenevat miehet olisivat uhka.

Vladimir Putin piti videokokousta turvallisuusviranomaisten kanssa 29. syyskuuta. Kuva: Kremlin Pool / Zumapress / MVPhotos

Raik ei näe mahdollisuutta tilanteen normaalistumiseen niin kauan kuin Vladimir Putin on Venäjällä vallassa. Sitä ennen Ukrainaan ei saada rauhaa.

– Sitä, kuinka kauan hän siinä pysyy, on hyvin vaikea ennustaa. Hänellä ei mene hirveän hyvin nykyään.

Hän ei kuitenkaan usko, että Putinin jälkeenkään Venäjällä yritettäisiin 1990-luvun kaltaista demokratiaprosessi.

– Demokratian kannatus Venäjällä on hyvin ohutta. Näkisin, että uusi johtaja löytyy vanhan järjestelmän riveistä, Raik ennustaa.

– Siinä mielessä Venäjän näkemys ulkopoliittisista pyrkimyksistään ja etupiireistään ei muutu. Se on ajattelua, joka on ollut Venäjällä vallalla vuosisatoja.

Suomi teki keväällä historiallisen päätöksen hakea puolustusliitto Natoon. Ilta-Sanomien lööpit 13. toukokuuta 2022 ja 16. toukokuuta 2022.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Tomas Riesin mukaan Venäjän ja Suomen tulevat suhteet riippuvan siitä kuinka Venäjä muuttuu. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

”Putinilla on muuta ajateltavaa kuin Suomi”

– En usko, että Putinilla on aikaa ajatella Suomella. Hänellä on niin paljon muita ongelmia, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Tomas Ries.

Hänen mielestään Suomi on ollut hyvin selkä suhteistaan Venäjän kanssa.

– Suomi on ilmaissut mielipiteensä selvästi. Suomi ilmoitti selkeästi syynsä hakea Naton jäsenyyttä, Ries sanoo.

– Se on hyvin ymmärrettävää Venäjän hyökättyä kauheasti ja brutaalisti Ukrainaan.

Riesin mukaan Venäjän ja Suomen tulevat suhteet riippuvan siitä kuinka Venäjä muuttuu.

– Suomi on aina yrittänyt olla korrekti suhteissaan Venäjän kanssa.

Minusta näyttäisi viisaalta olla päästämättä paljon nuoria venäläisiä miehiä Suomeen nyt. Se voisi aiheuttaa ongelmia.

Ries uskoo, että Vladimir Putinilla ei ole jäljellä montaa kuukautta Venäjän johdossa.

– Hänen päätöksensä ovat vahingoittaneet Venäjän kansaa hyvin pahoin.

Myös Venäjän johtajaa ympäröivä eliitti on huolissaan. Venäjä tarvitsee huipputeknologiaa, jota se voi nyt saada vain Kiinasta. Se ei ole hyvä tilanne.

Suomen venäläisille myöntämien viisumien muutoksia Ries ei halua tarkemmin kommentoida, koska ei tunne asiaa tarpeeksi hyvin.

– Voin sanoa, että voitte luottaa Suomen päättäjiin sataprosenttisesti, hän sanoo.

– Minusta näyttäisi viisaalta olla päästämättä paljon nuoria venäläisiä miehiä Suomeen nyt. Se voisi aiheuttaa ongelmia.

Yhdysvaltalainen Ries työskenteli ennen Ruotsiin siirtymistään Suomen maanpuolustuskorkeakoulussa.

Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan Venäjän hyökkäyksen suomalaisissa herättämä suuttumus on hyvin ymmärrettävää. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

”Volgassa saa virrata paljon vettä”

Ennen tilanteen helpottumista Suomen ja Venäjän raja oli pitkään käytännössä lähes kiinni pandemiarajoitusten vuoksi. Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan tilannetta ei voi kuitenkaan verrata nyt kyseessä oleviin matkustusrajoituksiin.

– Onhan tilanne todella poikkeuksellinen Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Kangaspuro sanoo.

Matkustusrajoitusten suhteen EU-maat ovat yhä eri linjoilla. Useihin niistä venäläisten on yhä mahdollista matkustaa Schengen-alueelle myönnetyillä ”turistiviisumeilla”.

– Aiemmin Suomi on seurannut Saksan kaltaisia isoja maita. Tässä on siitä jännä tilanne, että Suomi on asettumassa Baltian maiden ja Puolan rinnalle.

Kangaspuro näkee asiassa yhtymäkohtia jopa sadan vuoden taakse. 1920-luvulla Neuvosto-Venäjän eurooppalaiset naapurit pyrkivät ”reunavaltiopolitiikalla” sen vallankumousinnon patoamiseen. Suomikin oli tässä mukana.

Kangaspuron mukaan Venäjän hyökkäyksen suomalaisissa herättämä suuttumus on hyvin ymmärrettävää.

– Aika kiihkeää. Ymmärrän, että venäläisten turistien näkeminen nyt voi suututtaa, Kangaspuro sanoo.

– Ulkopolitiikassa voi kuitenkin käydä niin, että tunteella tehdyt päätökset ovat huonoja.

Kangaspuro epäilee, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on viisumipäätöksestä salaa tyytyväinen.

– Hänen ei tarvitse sulkea rajaa. Näin vähän hidastuu paluu Neuvostoliiton ajan matkustusrajoituksiin.

Putin voi käyttää rajoituksia hyväkseen myös propagandassa. Siinä on korostettu, että Venäjä ei oikeastaan ole taistelussa vain Ukrainan vaan koko lännen kanssa. Sen syynä taas on propagandan mukaan russofobia, venäläiskammo.

– Nyt sitten voi väittää, että viimeinenkin lännessä, johon heillä on ollut asialliset välit, lähtee tähän mukaan.

Aiemmin Suomi on seurannut Saksan kaltaisia isoja maita. Tässä on siitä jännä tilanne, että Suomi on asettumassa Baltian maiden ja Puolan rinnalle.

Suomi on siirtynyt päätöksillään yhä selvemmin lännen leiriin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Mitä Putin ajattelee Suomesta nyt?

– Reaktiossa Nato-jäsenyyteen heijastui tieto, että Venäjällä ei nyt ole mahdollisuutta lähteä kärhämöimään tällä ilmansuunnalla. On ilmeisesti ajateltu, että Suomi on joka tapauksessa ollut pitkään ”töpseliä vaille valmis” Nato-maa.

Kangaspuron mukaan geopoliittisesti Venäjälle on paljon tärkeämpi Ukrainan ja Mustanmeren suunta kuin ”Suomen suunta”.

Kangaspuro arvelee, että sekä Suomen että koko Euroopan suhteen Venäjällä on päädytty käsitykseen, että suhteet ovat pitkään huonot tai olemattomat.

– Venäjä on jossain määrin tehnyt jopa historiallisen käännöksen Aasian ja idän suuntaan.

Se kuitenkin johtaa ”ajautumiseen Kiinan syliin”, mitä Venäjällä on tarve välttää.

– Pidemmällä tähtäimellä he tarvitsivat yhteistyötä myös Euroopan kanssa. Mutta Volgassa virtaa paljon vettä, ennen kuin siihen palataan.

Source Link is.fi