Aukeaako Ukrainan umpisolmu? Nato-maat ja Venäjä kokoustavat Brysselissä – tästä tapaamisessa on kysymys
BRYSSEL Sotilasliitto Naton jäsenmaiden ja Venäjän tapaamiselta ei odoteta suuria läpimurtoja, sanovat asiantuntijat. Positiivisena pidetään sitä, että osapuolten väliset neuvottelut ylipäätään käydään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijatarviovat Ylelle kokouksen ennakkoasetelmia.
Mistä tänään keskustellaan?
Genevessä käytyjen Yhdysvaltain ja Venäjän välisten neuvottelujen jälkeen keskustelut jatkuvat Brysselissä Nato-Venäjä-neuvoston puitteissa. Mukana ovat Venäjän lisäksi Naton kaikki 30 jäsenmaata.
Varsinaisia neuvotteluja ei laajalla kokoonpanolla käydä. Osallistuvilla mailla on kuitenkin mahdollisuus ilmaista keskinäisiin suhteisiin liittyviä toivomuksia ja huolenaiheita.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli maanantaina Venäjän halukkuutta käydä dialogia Naton kanssa.
– Olemme valmiita jatkamaan työtä Venäjän kanssa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi, Stoltenberg totesi maanantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
– Samalla meidän pitää varautua siihen, että Venäjä taas kerran turvautuu aseelliseen voimaan ja vastakkainasetteluun yhteistyön sijaan, Stoltenberg jatkoi.
Mitkä ovat kokouksen lähtökohdat?
Naton ja Venäjän suhteet ovat olleet jäissä Krimin miehityksestä lähtien. Venäjän päätös keskittää joukkoja Ukrainan rajalle on huonontanut suhteita entisestään.
Nato on vaatinut Venäjää vetämään joukkonsa rajalta ja varoittanut vakavasta seurauksista, jos Venäjä päättäisi hyökätä Ukrainaan.
Venäjä vaatii puolestaan takeita siitä, että Nato ei laajene entisestään ja että Naton toimintaa Venäjän lähialueilla rajoitetaan.
– Ukraina on oire laajemmasta kysymyksestä, joka liittyy Venäjän rooliin Euroopassa, toteaa professori Sven Biscop Belgian ulkopoliittisesta Egmont-instituutista.
– On sinällään positiivista, että voimme käydä keskustelua aiheesta. Mutta nähtäväksi jää, haluaako Venäjä todella hakea rakentavaa ratkaisua, vai hyötyykö maa pikemmin epävakauden ylläpitämisestä.
Mitä Nato-maat hakevat neuvotteluilta?
Tapaamisen ei odoteta avaavan Ukrainan umpisolmua. Nato-maiden vaatimukset joukkojen vetäytymisestä ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa Venäjän harrastamaan etupiiriajatteluun.
Yhdysvaltain ja Venäjän alkuviikosta käymät neuvottelut eivät myöskään ole johtaneet konkreettisiin lopputuloksiin. Venäjän vakuutuksia siitä, että maa ei ole hyökkäämässä Ukrainaan on kuitenkin pidetty hyvänä lähtökohtana jatkoneuvotteluille.
Neuvotteluyhteyksien ylläpitäminen on jo itsessään tärkeää, toteaa brysseliläisen EPC-ajatuspajan ohjelmajohtaja Ricardo Borges de Castro.
– Sen hyväksyminen, että neuvottelut jatkuvat, vaikka olisimme eri mieltä olisi tärkeä lopputulos.
Entä Venäjä?
Venäjän tavoitteita on analysoitu laajasti viime päivien aikana. Yhteneväistä näkemystä siitä, mitä Venäjä tavoittelee ei ole.
Professori Biscopin mukaan Venäjä hakee keskusteluista maksimaalista hyötyä itselleen. Tavoitteet riippuvat siis siitä, mitä milläkin hetkellä on saavutettavissa.
Meneillään olevat keskustelut ovat merkki lännen halukkuudesta dialogiin, Borges de Castro toteaa.
– Jotta keskustelut voivat jatkua on Venäjän myös oltava valmis laukaisemaan jännitteitä. Heidän on oltava valmiita vetämään pois osa Ukrainassa tai sen rajalla olevista joukoista, Borges de Castro sanoo.
Mitä tämän jälkeen?
Turvallisuuspolitiikan “superviikko” jatkuu Ranskan Brestissä, missä EU-maiden puolustusministerit ja ulkoministerit ovat koolla. Naton pääsihteeri Stoltenberg osallistuu myös keskusteluihin.
EU on uhannut Venäjää pakotteilla, jos maa hyökkää Ukrainaan. Päätös mahdollisista sanktioista on jäsenmailla.
Venäjän ja lännen väliset jännitteet puhuttavat myös Europaan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön Etyj:n kokouksessa torstaina. Konfliktiin löytyy tuskin nopeaa ratkaisua.
– Tulevat kuukaudet tulevat olemaan jännitteisiä, arvioi EPC:n Borges de Castro.
Mitä odotat Nato-maiden ja Venäjän tapaamiselta? Voit keskustella aiheesta torstaihin 13. tammikuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: