Banner Before Header

Australiasta löydettiin maailman suurin kasvi – itseään kloonaava heinä kasvanut jopa 4 500 vuotta

Noin kahdeksansataa kilometriä Perthin miljoonakaupungista pohjoiseen on maisema käynyt jo aavikkoisemmaksi, eivätkä oranssista maasta ponnistavat kasvit ole juuri käkkäräisiä puskia kummempia.

Australian länsirannikolta löytyy kuitenkin vehreämpi, laguunimainen Shark Bayn lahti. Sen pohja vasta vihertävä onkin: Läntisen Australian yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt Shark Bayn pohjalta maailman suurimman kasvin. Asiasta on kertonut muun muassa BBC.

Geneettisen testauksen avulla tutkimusryhmä on kyennyt todentamaan, että noin 200 neliökilometrin kokoinen merenalainen heinikko on versonnut yhdestä ainoasta siemenestä. Alue on pinta-alaltaan lähes Helsingin kokoluokkaa (noin 214 neliökilometriä).

Niitty on todennäköisesti saanut levittäytyä alueelle kaikessa rauhassa jopa 4 500 vuoden ajan.

Kyseinen meriheinälaji kulkee latinankielisellä nimellä Posidonia australis. Sitä tavataan muualtakin Australian edustalta.

Tutkimusryhmä oli lähtenyt Shark Bayn alueelle kartoittamaan lahden merikasvustoa ja sen geneettistä moninaisuutta yleisesti. Tarkoituksena oli laskea, montako eri meriheinäyksilöä lahdelta löytyy.

– Se, että niitä olikin vain yksi, löi meidät ällikällä, tutkimusjohtaja Jane Edgeloe kertoo BBC:n haastattelussa.

Heinä todettiin tutkimuksissa hyvin sitkeäksi. Se näyttäisi kestävän monenlaisia valon ja lämpötilan vaihteluja. Tutkijat laskivat myös, että heinä kasvaa noin 35 neliösenttiä vuodessa.

Heinä lisääntyy luomalla juurakkonsa avulla itsestään identtisen jälkeläisen. Tämä tekee siitä tiedeuutissivusto Live Sciencen mukaan ei vain maailman suurimman kasvin, vaan myös maailman suurimman luonnollisesti leviävän kloonin.

Vuosituhansien kuluessa yhdestä siemenestä on siis hitaasti mutta varmasti kasvanut silmänkantamattomiin riittävä nurmikenttä.

– Jos sen antaa jatkossakin kasvaa rauhassa, voi se teoriassa jatkaa leviämistään loputtomasti, tutkija Elizabeth Sinclair sanoo Live Sciencelle.

Source Link is.fi