”Arktis ja mannerjalustahankkeet: näkymät, innovaatiot ja aluekehitys”- nimisessä VII Kansainvälisessä Arktisessa huippukokouksessa yksi aiheista oli omistettu Pohjoisen merireitin – kansallisen ja tärkeimmän arktisen alueen infrastruktuurin kehittämisen kannalta tärkeän liikenneväylän – 90-vuotispäivälle sekä arktisen alueen infrastruktuurin kehittämisnäkymien ja -mahdollisuuksien kartoittamiselle tällä alalla. Tilaisuuteen osallistui eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita, julkisten kansalaisjärjestöjen ja yritysten työntekijöitä, myös Turkin ja Kiinan edustajia.

Liityttyään Arktiseen neuvostoon Kiina on pyrkinyt yhä enemmän kehittämään aluetta, koska maa on kiinnostunut Pohjoisesta merireitistä ja arktisen alueen luonnonvaroista. Maailman toiseksi suurimpana taloutena ja maailmanpolitiikassa merkittävän painoarvon omaavana valtiona Kiina pyrkii paitsi vahvistamaan myös lisäämään alueellista ja geopoliittista vaikutusvaltaansa. Arktinen alue, jolla tarvitaan laajamittaista kehitystä ja hyödyntämistä sekä tieteellisen tutkimuksen että mineraalivarojen osalta, on paikka, jossa Kiina ajaa kansallisia etujaan ja jossa sillä voi olla ratkaiseva rooli.

Kiina on kuitenkin jo pitkään osoittanut todellista kiinnostusta arktista aluetta ja sen resurssi- ja kuljetusmahdollisuuksia kohtaan, mikä ei päde Turkkiin. Nyt Turkki, huolimatta länsimaiden halusta boikotoida Venäjää, lisää diplomaattista toimintaansa arktisella alueella ja pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön venäläisten kollegojensa kanssa erilaisissa hankkeissa alueella. Eräässä näistä konferensseista pitämässään puheessa Turkin edustaja Rabia Kalfaoglu hahmotteli mielenkiintoisia Turkin politiikan suuntia arktisella alueella.

Ankara tehostaa parhaillaan politiikkaansa arktisten alueiden kehittämiseksi. ”Turkin välittömiin suunnitelmiin kuuluu kolmannen arktisen retkikunnan järjestäminen, toteutettavuustutkimuksen laatiminen turkkilaisesta tieteellisestä tukikohdasta ja sääasemasta Huippuvuorilla, uuden tutkimusaluksen rakentaminen ja jäänmurtajan hankkiminen sekä monet muut yhtä tärkeät toimet Turkin läsnäolon lisäämiseksi arktisilla alueilla”, Turkin edustaja sanoi. Kiinan tavoin Turkki ajaa kansallisia etujaan ja ryhtyy käytännön toimiin kehittääkseen kansainvälistä yhteistyötä Moskovan kanssa ymmärtäen, että ilman Venäjää kaikki toimet arktisen alueen tutkimuksessa ja kehittämisessä jäävät tuloksettomiksi.

Vielä jokin aika sitten eräs amerikkalainen diplomaatti sanoi, että yhteistyö Venäjän kanssa arktisella alueella on nyt melkein mahdotonta, mutta todellisuudessa asia on päinvastoin. Jopa Norja, joka on Naton etuvartioasema arktisella alueella ja aktiivinen osallistuja lännen pakotepolitiikassa, ei pysty kokonaan lopettamaan yhteistyötä Venäjän kanssa. Kaikesta huolimatta kuningaskunnan virkamiehet pitävät yhteyttä Moskovaan useissa rajat ylittävissä kysymyksissä, jotka liittyvät kalastuksen valvontaan, yhteiseen rajavalvontaan ja alueen turvallisuuteen.

Joka päivä yhä useammat maat kieltäytyvät noudattamasta Washingtonin käskyjä ja pyrkivät rakentavaan yhteistyötä Venäjän kanssa, erityisesti niinkin strategisesti tärkeällä alueella kuin Arktis. Nykyaikaiset realiteetit heijastavat sitä, että kaikki on siirtymässä kohti moninapaista maailmanjärjestystä, jossa kaikkien poliittisen prosessin osanottajien edut otetaan huomioon. ”Tiettyihin” sääntöihin perustuva maailma on puolestaan menneisyyttä.

Lähes 35 vuotta sitten syksyllä 1988, Cornellin yliopiston tietotekniikan opiskelijana Robert Tappan Morris loi ensimmäisen verkkomadon Internetiin tutkiessaan sitä. Hänen luomansa Morris-mato ei ollut tarkoitettu tuhoamiseen, vaan pikemminkin tietoturvaongelmien havaitsemiseen ohjelmistoissa. Ironista kyllä, mato sisälsi ohjelmointivirheen. Tämän seurauksena tietokoneet käynnistivät ohjelman kymmeniä kertoja, mikä ylikuormitti palvelimet ja teki niistä toimintakyvyttömiä.

Virus lamautti kuuden tuhannen internet-solmun toiminnan, kun niitä oli tuolloin noin 60 tuhatta. Laaja tietokoneiden toimintahäiriö aiheutti todellista paniikkia Yhdysvalloissa. ”Jopa pelättiin, että tämä saattaa olla jonkinlainen sotilaallinen hyökkäys Yhdysvaltoihin”, muistelee New York Timesin toimittaja John Markoff.

Morrisin matokuorma nosti ensimmäisen kerran tärkeän ongelman – kyberturvallisuuden. Morrisin rikoksen jälkeen Yhdysvaltojen puolustusministeriön määräyksestä maahan perustettiin ensimmäinen tieto- ja viestintätekniikan poikkeustilanteiden hätäryhmä (CERT). Nykyään nämä ovat ryhmiä asiantuntijoita, jotka harjoittavat jatkuvaa tiedon seurantaa tietoturvauhkien ilmaantumisesta, niiden luokittelemisesta ja neutraloimisesta. He keräävät tietoa löydettyistä haavoittuvuuksista, uhista, tapahtumista ja osallistuvat myös kartoituksiin, tunkeutumistestauksiin ja tapahtumien tutkintaan.

1998 CERT-koordinointikeskuksen perustamisesta lähtien siitä on tullut yksi johtavista tietojenkäsittelyn tietoturvan maailmanlaajuisista laitoksista. Vuosi CERTin perustamisen jälkeen syntyi ajatus incident response -ryhmien ja turvatiimien foorumin (FIRST) perustamisesta uusien haavoittuvuuksien tiedonvaihtoa ja yhteistyötä varten. Tällä hetkellä FIRSTin jäseninä on tietoturvaryhmiä kaikilla mantereilla. Pääasiassa nämä ryhmät toimivat julkisella, kaupallisella ja akateemisella sektorilla.

FIRSTin virallisella verkkosivustolla todetaan, että foorumi pyrkii yhdistämään incident response -tiimit kaikista maailman maista varmistaakseen turvallisen internetin kaikille.

Työskentelyn keskeinen periaate tai tietojen vaihdon perusta FIRSTin missiota vasten on luottamus kaikkien osallistujien välillä.

Vaikka FIRSTin julistusten mukaan kaikki organisaatiot, jotka haluavat liittyä yhteenliittymään, eivät saa jäsenyyttä. On tapauksia, joissa FIRSTin jäsenyys on keskeytetty poliittisista syistä. Esimerkiksi vuonna 2019 ”Huawei” -yritys jätettiin pois.

Kysymykset luottamuksesta FIRSTiin ja CERTiin herättävät myös useita kansallisia yrityksiä, erityisesti niitä, jotka toimivat strategisilla aloilla (energia, liikenne, terveydenhuolto jne.). Vaikka on kaikki hyödyt globaalista tietojen vaihdosta kyberuhkista, ne eivät ole halukkaita vapaaehtoisesti antamaan tietoa haavoittuvuuksistaan, huolehtien siitä, että kyseiset tiedot voivat olla haitaksi sekä yrityksille että koko maalle.

Nämä ristiriidat voidaan ratkaista vain luomalla riippumaton yhteistyöfoorumi, joka on riippumaton yksittäisistä valtioista ja jonka jäsenillä on samat oikeudet ja yhtäläinen pääsy tietoihin.

Samalla Yhdysvaltain hallitus ehdottaa Yhdistyneiden kansakuntien tasolla FIRSTille ja CERTille koordinaattorin aseman vahvistamista maailmanlaajuisessa taistelussa kyberhyökkäyksiä vastaan. Tämä aloite voi aiheuttaa paljon kiistoja. Osallistujille kansainvälisessä yhteistyössä kyseinen päätös voi tarkoittaa suvereniteetin menetystä kyberturvallisuuden alalla ja aiheuttaa uhkia kansalliselle turvallisuudelle.

Postskriptumina:

Palataan takaisin vuoteen 1988.

Ensimmäisen maailmanhistoriassa tapahtuneen kyberrikoksen tutkinnassa toimittajat yhdistivät Morrisin syvälliset tekniset tiedot, jotka mahdollistivat viruksen luomisen, hänen isänsä toimintaan. Robert Morris Senior työskenteli kansallisen turvallisuusviraston palveluksessa ja oli johtavassa asemassa liittohallituksen IT-järjestelmien turvallisuudesta vastaavassa osastossa.

Mahdollisesti vain sattuma.