Bussit eivät enää välttämättä kulje isojen kaupunkien välillä – kaukoliikenteessä on käynnissä ennennäkemätön murrosvaihe

Jyväskylästä saapuva pikavuorobussi pysähtyy Varkauden matkakeskukseen poimiakseen ainoan kyytiin nousevan matkustajan. Matkustajat ovat niin harvassa, että toinen päivittäisistä vuoroista jää talven ajaksi tauolle.

– Tällä hetkellä ei oikeastaan kannattaisi ajaa mitään vuoroja. Hiihtolomia odottelemme, jos väki olisi silloin liikkeellä ja koronatilanne vähän helpompi kuin nyt, pohtii reittiä liikennöivän Soisalon Liikenteen toimitusjohtaja Ilkka Nissinen.

Linja-autoyrityksissä seurataan huolissaan matkustajamäärien hiipumista kaukoliikenteessä.

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä kertoo kaukoliikenteen tilanteen olevan tällä hetkellä todella huono. Vuorotarjonta on heikentynyt, kun matkustajia on vähän.

– Maakuntakeskusten välillä on erittäin paha tilanne. Meillä on useita maakuntakeskuksia, joiden välillä ei ole enää linja-autotarjontaa. Etelä-Suomessa sitä on, mutta esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa maakuntakeskusten välillä vuorotarjonta on olematonta, tai on painottunut vain perjantaille ja sunnuntaille, Mäkilä sanoo.

Esimerkiksi Joensuun ja Helsingin välinen suora kaukobussiliikenne on loppunut kokonaan.

– Ainoastaan Etelä-Suomessa on hyvä vuorotarjonta, jos kohta on sitäkään, ja samaan aikaan on yhteysvälejä, jossa vuorotarjontaa ei ole käytännössä ollenkaan.

Vaikeudet näkyvät kaukoliikenteen liikevaihdossa.

– Viisi vuotta sitten liikevaihtotaso kaukoliikenteessä oli noin 100 miljoonaa euroa, nyt puhutaan 20–30 miljoonasta, voi olla jopa alle sen, eli puhutaan todella isosta romahduksesta, Mäkilä kertoo.

Kaukoliikenne keskittyy harvoille

Kaukoliikenteessä on käynnissä ennennäkemätön murrosvaihe. Ilmiön taustalla on koronan lisäksi muuttoliike, väen vähentyminen maakunnissa ja kilpailu junavuorojen kanssa matkustajista.

Useat perinteisistä linja-autoyrityksistä ovat viime vuosina vetäytyneet lähes kokonaan markkinaehtoisesta kaukoliikenteestä. Samalla linja-autoilla ajetut kilometrit ovat kääntyneet laskuun 2010-luvun puolivälissä.

Matkahuollon mukaan tällä hetkellä ajetaan päivittäin noin 2500 pika- ja express-vuoroa. Viime syksystä päivittäisten lähtöjen määrä on vähentynyt noin kolmella sadalla. Vähiten kaukoliikenteen tarjontaa oli heti koronan alettua keväällä 2020, jolloin vuorojen määrä putosi alle tuhanteen.

Muutos on tarkoittanut alan keskittymistä, ja 2010-luvulla kaukoliikenteen halpabussikonseptin Suomeen tuoneen Onnibussin laajentumista markkinajohtajaksi.

Onnibussin toimitusjohtaja Lauri Helke sanoo, että nykyistä kaukoliikenteen tarjontaa ei ole enää juuri varaa supistaa. Yksittäisiä vuoroja yhtiö joutuu kuitenkin peruuttamaan hiihtolomien alkuun asti. Sen jälkeen liikennettä on tarkoitus asteittain lisätä.

– Ajamme normaalisti kuukaudessa 1,5 miljoonaa kilometriä. Nyt jää ajamatta 650 000 kilometriä kuukaudessa, laskee toimitusjohtaja Lauri Helke.

Mutta alalle tulee myös uusia yrityksiä.

Suurten linja-autoyritysten vetäytyminen on tuonut kaukoliikenteeseen yrityksiä, jotka tähän asti olleet lähinnä paikallisia toimijoita. Esimerkiksi varkautelainen Soisalon Liikenne on laajentanut reittitarjontaa pääkaupunkiseudun lisäksi Kuopioon, Lappeenrantaan, Jyväskylään ja Joensuuhun.

– Markkinarako on pieni ja haasteellinen, mutta olemme lisänneet vuoroja nyt korona-aikaan. Todella nopeita reagointeja joutuu kuitenkin tekemään, välillä lisätään ja välillä vähennetään vuoroja, toimitusjohtaja Ilkka Nissinen kuvaa laajentumista.

Polttoaineen hinnankorotukset veivät kannattavuuden

Soisalon Liikenteen toimitusjohtaja Ilkka Nissinen laskee, että vuoden aikana tapahtunut dieselin kallistuminen on nostanut yhtiön polttoainelaskua yli puolella miljoonalla eurolla.

Pelkästään vuodenvaihteessa voimaan tullut biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen kasvu nosti dieselin hintaa 11 sentillä litralta. Jyväskylän ja Joensuun väliä kulkevan yhden linja-autovuoron tuotantokustannukset nousivat samalla sadoilla eurolla. Lipputuloilla kasvaneita kuluja ei peitetä.

– Jos rahtia kulkisi linja-autoissa normaalisti ja asiakkaita olisi autossa koko ajan vähintään kymmenen, menisimme kipurajoilla, laskee toimitusjohtaja Ilkka Nissinen.

Kilpailu junien kanssa aiempaa tiukempaa koronan jälkeen

Onnibussin Lauri Helke arvioi, että vapaa-ajan matkustus tulee elpymään Suomessa ensimmäisenä koronan hellittäessä, ja se tuo matkustajia takaisin linja-autoihin. Kaukoliikenteen asiakkaista suurin osa on vapaa-ajan matkustajia, esimerkiksi opiskelijoita.

Kilpailutilanne junien kanssa tulee Helken arvion mukaan kuitenkin muuttumaan pysyvästi. Koronan jälkeen on todennäköistä, että monet tekevät etätöitä parina päivänä viikossa, jolloin juniin houkutellaan työmatkalaisten puuttuessa enemmän vapaa-ajan matkustajia.

– Se näkyy nyt jo hinnoittelussa, kun junissa on paljon edullisia paikkoja, ja he vastaavat omilla edullisilla hinnoilla kilpailuun, pohtii Lauri Helke.

Myös Linja-autoliitossa odotetaan kysynnän elpymistä koronan hellittäessä.

– Odotamme tietysti kysynnän palautumista. Toinen kysymys on, ottaako yhteiskunta enemmän vastuuta peruspalvelutasosta ja yhteyksien turvaamisesta, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä kommentoi.

Kaukoliikenne on saanut yleistä kustannustukea, mutta erillistä rahoitusta ei ole koronatilanteen takia kaukoliikenteen vuorotarjonnan säilyttämiseen ohjattu.

– Käytännössä lainsäädäntö ohjaa siihen että liikenne kilpailutetaan, valtio hankkii vuoroja, joita ei kysynnän ja markkinaehtoisuuden kautta synny, Mäkilä sanoo.

Voit keskustella aiheesta 11.1. klo 23 saakka.