Iran aloitti kostoiskunsa jo ennen viime viikonloppuna toteuttamaansa laajaa ohjus- ja lennokkihyökkäystä Israeliin, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell.

Toimenpide oli vastatoimi huhtikuun alussa tehtyyn Israelin ilmaiskuun Syyrian Damaskoksessa sijaitsevan konsulirakennukseen, jonka yhteydessä useita Iranin vallankumouskaartin upseereita sai surmansa. Iranin hyökkäys torjuttiin lähes kokonaan Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan ja Jordanian tuella.

– Näyttää siltä, että Iranin erilaiset kyberhyökkäykset Israeliin ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet viimeisten viikkojen aikana ennen lauantaista fyysistä iskua, Limnell sanoo Verkkouutisille viitaten omasta verkostostaan ja medioista kantautuviin tietoihin.

– Tämä ehkä kuvastaa sitä, että Iran on aloittanut Syyrian konsulaattiinsa kohdistuneen hyökkäyksen takia voimakkaammat kostoiskut ensin kybermaailmassa, mutta ei ole ilmeisesti onnistunut tässä kunnolla.

Hän korostaa, että fyysisen maailman tapahtumat heijastuvat kybermaailman puolelle ja huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen suuntaan.

– Nyt Lähi-idässä on jännitteinen tilanne, ja isoin kysymys on se, milloin ja miten Israel kostaa Iranin hyökkäyksen.

Taustalla on vuosikymmeniä kestänyt jännitteinen tilanne kybermaailmassa Iranin sekä Yhdysvaltojen ja Israelin välillä.

– Yhdysvaltain kyberuhkia ja niiden tuottajia pohtivissa virallisissa arvioissa Iran on hyvin keskeisellä sijalla. Iranilla on kyberkyvykkyyksiä ja halua käyttää niitä, Limnell toteaa.

Israelin on puolestaan arvioitu olevan yksi maailman kyberkyvykkäimmistä valtioista sekä hyökkäyksen että puolustuksen suhteen.

– Vaikka Iran iski sotilaallisesti ensimmäistä kertaa suoraan Israelin maaperälle, on hyvä muistaa se, että näiden kahden valtion välillä on käyty kybersodankäyntiä jo vuosikymmenien ajan, Limnell sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kyberoperaation, joka tähtäsi Iranin ydinaseohjelman hidastamiseen Stuxnet-haittaohjelmalla. Yhdysvaltain ja Israelin arvioidaan olleen Natanzin maanalaisen ydinvoimalan tietokonejärjestelmiin levinneen haittaohjelman takana. Virus käytännössä pysäytti Iranin ydinohjelman pitkäksi aikaa tuhottuaan uraanin rikastamiseen käytettyjä sentrifugeja.

Suurvaltapolitiikka

Jarno Limnellin mielestä kybertoimista ja -vaikuttamisesta puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että se liittyy suurvaltapolitiikkaan.

Jo vuosien ajan on arvioitu, että Venäjä ja Kiina tukevat Irania hyökkäyksellisten ja puolustuksellisten kyberkyvykkyyksien rakentamisessa. Yhdysvallat ja Israel ovat puolestaan samalla puolella.

– Eli kyse ei ole pelkästään Israelista ja Iranista, vaan suuremmasta kehityskulusta. Tässä kokonaisasetelmassa ovat mukana maailman kyvykkäimmät kybertoimijat.

Limnell tähdentää kybermaailman oleva maantieteellisesti rajaton, joten erilaisten kyberhyökkäysten seurannaisvaikutukset saattavat levitä laajemmalle fyysiseen maailmaan.

Valtiot myös usein ulkoistavat erilaisia kyberoperaatioitaan ei-valtiollisille hakkeriryhmille, jotka tekevät likaisen työn. Jos nämä ei-valtiolliset toimijat jäävät kiinni, valtiot luonnollisesti kiistävät yhteytensä niihin.

– Minun mielestäni kannattaa seurata sitä, missä määrin Israel käyttää todennäköisessä vastatoimessaan kybertoimia, Limnell sanoo.

– Se voi tapahtua kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Vaikutukset sitten näkyvät Iranissa, ja Israel pystyy tämän kiistämään. Tai sitten Israel tekee näyttävämmän iskun Stuxnetin tapaan, jos poliittista halua ja kykyä löytyy.

Limnell muistuttaa, että kyberkamppailuihin eri puolilla maailmaa liittyy vahvasti informaatioulottuvuus.

– Kyse on jatkuvasti käynnissä olevasta informaatiosodankäynnistä ja -vaikuttamisesta, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin, kasvattamaan pelotetta ja vaikuttamaan vastustajan päätöksentekoon.

– Kaikkeen tähän liittyvään uutisointiin ja kuvamateriaaliin kannattaa suhtautua varsin suurella kriittisyydellä.

Kehysriihessä tehtiin jokaiselle hallituspuolueelle vaikeita päätöksiä.

Avaa kuvien katselu

Päivi Lakka

Mitä todella tapahtui Venäjän ja Ukrainan välisissä rauhanneuvotteluissa keväällä 2022? Helmikuun viimeisenä päivänä alkaneissa neuvotteluissa osapuolten valtuuskunnat luonnostelivat sopimusta rauhan ehdoista, mutta toukokuussa keskusteluyhteys katkesi ja sota on jatkunut tuhoisana.

Foreign Affairs -lehden artikkelissaan arvostetut Venäjä-tutkijat Sergei Radtshenko ja Samuel Charap arvioivat osin ennen julkaisemattoman tiedon pohjalta, kuinka lähellä sodan päättyminen oli ja miksi sopimukseen ei lopulta päästy. Tulokset voivat heidän mukaansa olla merkittäviä, kun sotaa tulevaisuudessa yritetään päättää diplomatian keinoin.

Tutkijoiden mukaan kyseessä oli sodan kannalta kriittinen ajanjakso, joka kuitenkin on usein sivuutettu. Radtshenko ja Charap kirjoittavat, että osapuolet tosiasiassa olivat lähellä neuvotteluratkaisua, vaikka se poikkeukselliselta vaikuttaakin Venäjän juuri aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä. Ukraina olisi saanut monenväliset turvatakuut, pysynyt neutraalina ja sota olisi päättynyt.

Se, miksi lopullinen yksimielisyys osoittautui vaikeaksi saavuttaa, johtui kuitenkin monesta tekijästä. Ukrainan länsikumppanit eivät halunneet tulla vedetyksi neuvotteluihin Venäjän kanssa, etenkään sellaisiin, jotka olisivat asettaneet heille uusia velvoitteita Ukrainan turvallisuudesta. Ukrainassa kansan mielipide synkkeni venäläisten Butshassa ja Irpinissä tekemien raakuuksien seurauksena.

Kiovan valtauksen epäonnistuttua presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan sai luottoa siihen, että sota olisi voitettavissa riittävällä läntisellä tuella.

– Tavoite oli liian korkealla, liian aikaisin. Aikaan yritettiin saada kaiken kattava ratkaisu, vaikka tulitauko oli saavuttamatta, analysoivat Radtshenko ja Charap, joiden mukaan neuvotteluissa pyrittiin ratkaisemaan vuosikymmeniä kestäneitä ja perustavanlaatuisia geopoliittisia kiistoja.

Delegaatiot tapasivat aluksi Valko-Venäjällä ja sen jälkeen keskustelut jatkuivat Zoomissa, mutta todellinen läpimurto oli tutkijoiden mukaan kuitenkin lähellä maaliskuun loppupuolella Turkin Istanbulissa käydyissä neuvotteluissa, kun Venäjä oli epäonnistunut näyttävästi sotapyrkimyksissään.

Tuolloin osapuolet ilmoittivat päättäneet yhteisestä tiedonannosta.

– Haastattelemiemme osallistujien mukaan ukrainalaiset olivat laatineet tiedonannon suurelta osin ja venäläiset hyväksyivät alustavasti, että sitä voidaan käyttää rauhansopimuksen kehyksenä, tutkijat kertovat.

Ukraina olisi julistautunut pysyvästi neutraaliksi ydinaseettomaksi valtioksi ja sen turvallisuuden olisivat taanneet YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat, mukaan lukien Venäjä, joiden vastuut mahdollisessa hyökkäystilanteessa Ukrainaan olisi kirjattu jopa tarkemmin kuin Naton viidennessä artiklassa.

Huomionarvoista tutkijoiden mukaan on, että tiedonannon mukaan Venäjä ja Ukraina olisivat seuraavan 15 vuoden aikana hakeneet rauhanomaisen ratkaisun Krimin tilanteeseen, vaikka sitä ennen Moskova ei ollut suostunut keskustelemaan niemimaasta lainkaan.

Hämmästyttävää on heidän mukaansa myös se, että tiedonannossa viitataan siihen, että Ukraina voisi edetä kohti EU:n jäsenyyttä ja Venäjä hyväksyä tämän – samoin kuin Yhdysvallat yhtenä Ukrainan turvallisuuden takaajana.

– Syitä voidaan vain arvailla. [Vladimir] Putinin salamasota oli tyssännyt, se oli selvää maaliskuun alussa. Ehkä hän oli halukas kuittaamaan tappionsa, jos saisi läpi pitkäaikaisimman vaatimuksensa, eli sen, että Ukraina luopuu Nato-haaveistaan. Vaikka hän ei pystyisikään hallitsemaan koko maata, ainakin hän voisi turvata perustavanlaatuisimmat etunsa [Ukrainassa], pysäyttää Venäjän talouden verenvuodon ja palauttaa maan kansainvälisen maineen, Radtshenko ja Charap arvioivat.

Tiedonannon jälkeen rauhansopimuksesta laadittiin useita luonnoksia, ja lopullinen sopimus oli tarkoitus sinetöidä myöhemmin pidettävässä Putinin ja Zelenskyin huippukokouksessa.

Yllättävän kovaa vastarintaa kohdannut Venäjä joutui vetäytymään useilta miehittämiltään alueilta, minkä se yritti naamioida diplomaattiseksi eleeksi rauhanneuvotteluiden edistämiseksi.

Vetäytyminen paljasti venäläisjoukkojen tekemät järkyttävät sotarikokset Butshassa ja Irpinissä huhtikuun alussa. Se raivostutti tutkijoiden mukaan Zelenskyitä, mutta ei katkaissut neuvotteluita. Osapuolet jatkoivat sopimuksen työstämistä liki kellon ympäri huhtikuussa 2022.

Radtshenko ja Charap kertovat perehtyneensä kahteen rauhansopimusluonnokseen. Ne on päivätty 12. sekä 15. huhtikuuta, joka oli viimeisin, minkä osapuolet vaihtoivat.

Viimeisimpään sopimusluonnokseen Venäjä oli tehnyt oman lisäyksensä. Sen mukaan Ukrainan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi turvallisuuden takaajamaiden täytyisi tehdä väliintulosta yhteinen päätös – mikä olisi jättänyt Venäjälle, todennäköisimmälle hyökkääjälle, veto-oikeuden. Ukrainalaiset eivät tällaista muokkausta kelpuuttaneet.

Sopimusluonnoksiin oli lisäilty myös muita Venäjän haluamia kohtia, muun muassa siitä, että Ukrainan pitäisi jatkossa suhtautua neuvostoajan historiaansa Venäjän määrittelemällä tavalla.

Tutkijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että venäläiset halusivat tehdä sopimuksen hyväksymisen ukrainalaisille vaikeammaksi tai siitä, että täydennyksillä haluttiin suojella Putinia kasvojen menetykseltä niin, että Kreml voisi väittää saavuttaneensa Ukrainan ”de-natsifikaation”, vaikka termin alkuperäinen tavoite lieneekin ollut Zelenskyin hallinnon syrjäyttäminen.

– Ei ole selvää, olisivatko nämä lisäykset olleet lopulta ylitsepääsemätön este, artikkelissa todetaan.

Ukrainan valtuuskuntaa johtanut kansanedustaja David Arakhamia vähätteli myöhemmin niiden merkitystä. Hänen mukaansa Venäjälle tärkein asia oli saada Ukraina antamaan vakuutus puoluettomuudestaan.

– He olivat valmiita lopettamaan sodan, jos me olisimme kuin Suomi, hyväksyisimme puolueettomuuden ja sitoutuisimme olematta liittymään Natoon, Arakhamia vertasi viime marraskuussa.

Ukrainan asevoimien koosta käytiin myös tiukkaa vääntöä. Huhtikuun 15. päivänä osapuolet olivat edelleen varsin kaukana toisistaan niin asevoimien henkilöstön kuin aseistuksenkin osalta. Esimerkiksi venäläisten mielestä Ukrainan rauhan ajan armeija olisi voinut koostua maksimissaan 85000 sotilaasta, kun ukrainalaisten mielestä oikea koko olisi ollut 250000.

Neuvotteluissa ei puhuttu Ukrainan rajoista ja alueista, vaan niistä sopiminen mitä ilmeisimmin oli tarkoitus jättää Putinin ja Zelenskyin väliseen huippukokoukseen. Putin olisi luultavasti halunnut pitää kiinni miehitetyistä alueista ja epävarmaa on, olisiko Zelenskyi ollut puhuttavissa myöntymään alueluovutuksiin, tutkijat toteavat.

Merkittävistä erimielisyyksistä huolimatta 15. huhtikuuta päivätty luonnos viittaa siihen, että sopimus olisi voitu allekirjoittaa nopeimmillaan jopa parin viikon päästä.

– Huhtikuun puolessa välissä olimme hyvin lähellä sodan loppumista rauhansopimuksella, Ukrainan neuvottelijoihin kuulunut Oleksandr Tshalyi totesi joulukuussa 2023.

Miksi keskustelut sitten kaatuivat? Putin on väittänyt, että länsi vesitti sopimuksen, koska halusi heikentää Venäjää. Tutkijoiden mukaan Putinin kärjistys on kaukana totuudesta, mutta lännen suhtautuminen prosessiin kuitenkin oli varsin haaleaa. Neuvotteluiden ei uskottu tuottavan tulosta, koska ratkaisevissa kysymyksissä osapuolet olivat eri linjoilla.

Sen sijaan länsi tehosti sotilaallista tukeaan Ukrainalle ja lisäsi painetta Venäjälle muun muassa kiristämällä pakotteita. Kiovassa huhtikuussa 2022 vieraillut Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson tiettävästi sanoi Zelenskyille, että mikä hyvänsä sopimus Putinin kanssa tulee olemaan surkea, eikä sellaiseen kannata suostua.

Todellinen ongelma tutkijoiden mukaan oli se, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset olisivat sopimuskehikon mukaan joutuneet aidosti vastaamaan Ukrainan turvallisuudesta ja tekemään diplomaattista yhteistyötä Venäjän kanssa, mitä kumpaakaan ei haluttu priorisoida – lisäksi Washingtonille oli yllätys, että sille oli merkitty sellainen rooli annettuun tiedonantoon, sillä Ukraina ei ollut konsultoinut Yhdysvaltoja asiassa ennakkoon.

Läntinen tuki ja Venäjän vetäytyminen joiltain valtaamiltaan alueilta antoi puolestaan Zelenskyille lisää päättäväisyyttä ja työnsi diplomaattista tietä taka-alalle.

Venäjän puolta tarinasta on tutkijoiden mukaan vaikea arvioida: olivatko neuvottelut heille vain orkestroitua näytelmää vai kiinnostiko Moskovaa oikeasti sopiminen.

Lopullinen syy neuvotteluiden kariutumiseen oli kuitenkin se, että kumpikin osapuoli jätti suunnitelmassaan väliin tärkeimmät toimet konfliktin liennyttämiseen, kuten humanitaaristen käytävien luomisen pois sota-alueelta, tulitauon sekä joukkojen poisvetämisen, ja sen sijaan yritti saada aikaan pitkän ajan rauhansopimusta.

– Tavoite oli ihailtavan kunnianhimoinen – liiaksikin, tutkijat arvioivat, vaikka toisaalta heidän mukaansa on syytä muistaa, ettei yksityiskohtaisempi Minskin sopimuskaan toiminut ja siitä taas puuttui laajempi kehys.

Historian esimerkkien pohjalta tulevaisuuden neuvotteluiden tulisikin edetä samaan aikaan kaksilla raiteilla, sekä käytännön osalta sodan lopettamiseksi että laajempien turvallisuuskysymysten osalta.

Vaikka Venäjä ja Ukraina eivät koskaan saaneet lopullista sopimusta paperille, Radtshenko ja Charap sanovat, että neuvotteluissa edettiin pidemmälle kuin tähän asti on ymmärretty.

– Voi ajatella, että kahden vuoden verilöylyn jälkeen tämä on ollutta ja mennyttä, tutkijat kommentoivat selvitystään.

He päättävät artikkelinsa kuitenkin toiveikkaalla vireellä:

– Mutta tämä on samalla muistutus siitä, että Putin ja Zelenskyi olivat valmiita harkitsemaan poikkeuksellisia kompromisseja lopettaakseen sodan. Joten jos ja kun Kiova ja Moskova palaavat neuvottelupöytään, siellä on jo valmiiksi olemassa lukuisia ideoita, joista voisi olla hyötyä kestävän rauhan rakentamisessa.

Talouskasvun kannalta tässä tehdään oikeita asioita. Taloustieteilijöitä on selvästi kuunneltu, hallituksen kehysriihen päätöksiä kommentoi Verkkouutisille Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Kokonaisuus on oikeansuuntainen. Suomen kaltaisessa maassa, jossa talouskasvua ei ole, mutta tuloerot ovat pienet, menoleikkausten täytyy olla pääosissa, kuten nyt on. Veronkorotukset puolestaan saisivat olla pienessä osassa ja nyt näin on. Verotuksen painopisteen muutokset ovat taloustieteen suositusten mukaisia, Kangasharju arvioi.

Osana kasvupakettia suurille teollisille investoinneille on tulossa verokannustin. Tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen.

Kangasharju pitää tätä tervetulleena päätöksenä.

– Tällaiseen pakettiin oli rahkeet ja katsotaan mihin se riittää, hän toteaa.

Kangasharju nostaa myös esiin, että hallitusohjelmassa mainitusta neljän miljardin euron investointipaketin kohtalosta hallitus ei tiistaina viestinyt mitään.

– Mitä tälle investointipaketille tapahtuu, esimerkiksi Tunnin junan osalta. Se olisi mielenkiintoista kuulla, hän pohtii.

Veropäätösten osalta merkittävin toimi oli arvonlisäveron yleisen kannan korottaminen 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin.

Miten arvonlisäverotuksen korotus tulee kohdentumaan ja joutuuko maksajaksi kuluttaja vai yritys?

– Se onkin mielenkiintoien kysymys, koska nosto koskee niin laajasti eri aloja. Mahdoton sanoa, kuka on lopulta maksaja. Se riippuu lopulta kilpailutilanteesta eri toimialojen kesken, että pystytäänkö ja halutaanko veronkorotusta viedä hintoihin markkinaosuuksien voittamisen mielessä, Kangasharju arvioi.

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään ensi vuonna tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Kangasharju pohtii tämän vaikutuksia.

– Nyt pitäisi laskea tarkemmin, onko se vaikutus plus miinus nolla. Solidaarisuusveron alaraja nousee edelleen 150000 euroon, mikä lieventää progressiota. Kun indeksiä jäädytetään jo 88000 eurosta ylöspäin, niin se taas jyrkentää sitä, joten kun laskelmat valmistuvat, niin on mielenkiintoista nähdä, mikä on nettovaikutus.

Kangasharju nostaa esiin sopeutuspaketista myös norminpurkuihin liittyvän konkretian.

– Juha Sipilän (kesk.) hallitus halusi aikanaan purkaa normeja kolmella miljardilla eurolla, mutta tulos oli nolla. Kiinnitti huomiota, että nyt hallituksella on konkreettisia kohtia, mistä normeja puretaan säästömielessä: valtiolle 150 miljoonaa euroa, kunnille 100 miljoonaa ja sote-alueille 150 miljoonaa euroa. Ei tämä nyt miljardiluokassa vielä ole, mutta puuha on nyt astetta konkreettisempaa.

Työurien pidentäminen on VATT:n ja Tampereen yliopiston tutkija Terhi Ravaskan mukaan mahdollista, mutta helpot keinot on jo käytetty.

Artikkeli Miten purkaa eläkepommia? Tämä voisi tuoda miljardiluokan säästöt julkaistiin ensimmäisen kerran Verkkouutiset.

Hallitus päätti kehysriihessään yleisen arvonlisäveron korottamisesta 24:stä 25,5 prosenttiin, minkä lisäksi haitta- ja terveysveroja korotetaan muun muassa makeisten osalta.

Makeisten ja suklaan arvonlisäverokantaa korotetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos karkkipussin hinta on nykyisellään vaikkapa 3,40 euroa, veronkorotus nostaa sen hintaa yli 3,70 euroon.

Makeisten lisäksi myös tupakan ja virvoitusjuomien veroa korotetaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) perusteli hallituksen tiedotustilaisuudessa päätöstä sillä, että veronkorotuksilla saadaan paitsi lisätuloja myös säästöjä, kun ihmisten hyvinvointi kohentuu.

Hallitus odottaa valtion saavan makeisverosta lisätuloja ensi vuonna 40 miljoonaa euroa.

Hallitus ei vielä tiistaina kertonut, milloin veronkorotukset astuvat käyttöön. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi tiedotustilaisuudessa, että korotukset olisi saatava voimaan jo tänä vuonna.

– Tarvittaessa arvonlisäveroa nostetaan jo tänä vuonna, mutta se täsmentyy myöhemmin.

Hallitus on päättänyt kehysriihessä kasvupaketista, jonka osana on tarkoitus toteuttaa verohyvitys suurten teollisten investointien vauhdittamiseksi.

Hyvityksenä voitaisiin myöntää 20 prosenttia investoinnin kokonaismäärästä, kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen.

Hallituksen mukaan verohyvityksen tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja, pääekonomisti Penna Urrila pitää päätöstä verohyvityksestä tervetulleena.

– Erinomainen päätös, joka vastaa pitkälti niitä ratkaisuja, joita eräissä Euroopan maissa on käytössä. Tämä on kilpailukyinen päätös ja toivon, että meillä löytyy hyviä hankkeita, jotka tällaista tukea voisivat saada, Urrila kommentoi Verkkouutisille.

EK:n mukaan Suomessa on noin 500 vihreän siirtymän investointihanketta, joiden yhteisarvo on noin 260 miljardia euroa.

– Ensi vaikutelma on, että se osuu suureen määrään näistä hankkeista. Painopiste näyttäisi olevan vihreän sähkön investoinneissa. Sähkön käyttäjiä tarvitaan, joten tämä vaikuttaisi osuvan siihen teolliseen osaan varsin hyvin.

Hallituksen mukaan verohyvitysmalli toteutetaan julkisen talouden kestävyys turvaten.

Verohyvitys myönnettäisiin 31.12.2025 loppuun mennessä uusille ja toteutettavaksi päätetyille investointihankkeille. Verohyvitysmallissa yritys saisi vähentää osan investointikustannuksistaan yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta. Siten hyvitysmalli kohdistuu vain kannattavaan liiketoimintaan.

Jatkovalmistelussa ratkaistaan muun muassa hyvityksen hankekohtainen enimmäismäärä ja ajanjakso, jonka kuluessa hyvitys on käytettävissä. Hyvityksen voisi hankkeen valmistuttua vähentää maksettavasta yhteisöverosta aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen.

Lisäksi hallituksen tiistaina julkaisemassa kasvupaketissa on mainittu myös kantaverkkoyhtiöiden Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä huolehtiminen, valtion tulevan uuden yhdistetyn pääomasijoitusyhtiön – Teollisuussijoitus Oy:n – toimintakyvyn vahvistaminen sekä talous- ja tuottavuuskasvun tukeminen t&k-panostuksilla.

Hallituksen päätösten mukaisesti valtion t&k-panostukset kasvavat kehyskauden loppuun mennessä 3,75 miljardiin euroon vuodessa.

T&k-menoista on parlamentaarinen sopu, jonka tavoitteena on kasvattaa menoja neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

– Kasvupaketti on hyvin positiivinen kokonaisuus. Toki aika näyttää, kuinka paljon uusia hankkeita lähtee tulemaan, ja kuinka nopeasti investointipäätöksiä pystytään tämän avulla viemään eteenpäin. Toivon, että jatkovalmistelu menee sujuvasti ja verohyvitysmalli saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön ja päästään siihen, että investointeja lähtisi mahdollisimman nopealla aikataululla liikkeelle. Se on sitä, mitä Suomi tarvitse, Urrila tiivistää.

Opiskelijat siirretään pois yleisen asumistuen piiristä. Hyvätuloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotus kiristyy. Eniten rahaa valtion kirstuun kertyy arvonlisäveron korotuksesta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt tänään tiistaina lisäleikkauksista ja veronkorotuksista, joilla julkisen talouden rahareikiä paikataan.

Koko paketti on yhteensä kolme miljardia euroa. Leikkauksia ja veronkorotuksia tehdään, koska verotuloja ei ole kertynyt tarpeeksi ja Suomen talous on joutumassa EU-komission tarkkailuluokalle.

Valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa 14,4 miljardia. Suomen velkaantumisaste on EU:n keskitasoa, mutta huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Kokosimme listan tärkeimmistä tavallista kansalaista koskevista päätöksistä, jotka hallitus teki kaksipäiväisissä säästöneuvotteluissa.

1. Arvonlisäveron korotus nostaa tavaroiden ja palvelujen hintoja

• Hallitus päätti nostaa yleistä 24 prosentin arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin. Korotus astuu voimaan jo tämän vuoden aikana.
• Puolentoista prosenttiyksikön veronkorotus nostaa esimerkiksi bensiinin, kampaajan ja vaatteiden hintoja, jos myyjä päättää siirtää korotuksen suoraan hintoihin.
• Ylen alvipelistä löydät esimerkkejä korotuksen vaikutuksista eri tuotteisiin.
• Korotuksesta kilahtaa valtion kassaan hallituksen arvioiden mukaan yli miljardi euroa vuodessa. Korotus ei koske esimerkiksi ruokaa, jonka arvonlisävero säilyy karkkeja ja suklaata lukuun ottamatta 14 prosentissa tai bussilippuja (ALV 10 prosenttia).

Avaa kuvien katselu

2. Hyvätuloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotus kiristyy

• Hyvätuloisten eläkeläisten verotus kiristyy. Korotukset kohdistuvat 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin.
• Ansiotulojen indeksitarkistukset jätetään tekemättä kahdessa ylimmässä tuloluokassa. Alaraja on 88 200 vuodessa. Tämä koskee sekä palkansaajia että eläkeläisiä.
• Kotitalousvähennystä leikataan sadalla miljoonalla eurolla.
• Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään.

3. Terveydenhuollossa säästetään

• Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta lasketaan 0,6:een. Tämä tarkoittaa, että kymmentä vanhusta kohti tarvitaan kuusi hoitajaa. Mitoitusta perustellaan henkilöstöpulalla.
• Hoitotakuu pitenee: perusterveydenhoidossa hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhuollossa kuudessa kuukaudessa.
• Terveydenhoidon asiakasmaksut nousevat 100 miljoonalla eurolla. Korotukset koskevat etenkin erikoissairaanhoitoa.
• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysyksiköitä keskitetään ja karsitaan. Jokaisella hyvinvointialueella säilyy kuitenkin keskussairaala, jossa voi hoitaa synnytyksiä tai vaativia leikkauksia.

Avaa kuvien katselu

4. Opiskelijoiden etuuksia karsitaan

• Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan 100 miljoonalla eurolla. Vähennykset kohdistuvat niihin, jotka ovat jo opiskelleet yhden tutkinnon, ei vasta peruskoulunsa päättäviin tai vaille koulutusta jääneisiin.
• Oikeus maksuttomiin oppikirjoihin päättyy sinä vuonna, kun opiskelija täyttää 18 vuotta.
• Opiskelijat palautetaan takaisin opintotuen asumistuelle. Vuonna 2017 opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.

5. Makeisten ja väkevän viinan hinnat nousevat

• Makeisten ja suklaan arvonlisäveroa nostetaan. Nykyisin niiden ALV on 14 prosenttia, mutta nyt se nostetaan 25,5 prosenttiin.
• Tupakkavero nousee.
• Virvoitusjuomien verotus nousee.
• Väkevien alkoholijuomien hinnat nousevat, kun ne sidotaan indeksiin. Aiemmin hallitus on jo laskenut oluen verotusta.

Korjattu kello 17.47. ALV:n korotus voi nostaa tuotteiden hintoja, jos korotukset menevät täysimääräisesti hintoihin. Korjattu myös yhdestä kohtaa prosentti prosenttiyksiköksi. Oikeus maksuttomiin oppimateriaaleihin päättyy sinä vuonna, kun opiskelija täyttää 18 vuotta, ei silloin, kun opiskelija täyttää 18 vuotta.

Suomeen virtaa kuluvalla viikolla vuodenaikaan nähden kylmää ilmaa pohjoisen ja koillisen suunnalta. Sää kylmenee rajusti viime viikon lämpimistä lukemista.

– Päivälämpötilat laskevat viikon edetessä niin, että loppuviikosta päivisinkin on suurimmassa osassa maata pakkasta. Viikon puolivälistä eteenpäin on öisin pakkasta koko maassa. Loppuviikolla kaakosta voi saapua osaan maata kunnon lumipyry, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela ennusteessa.

Tiistain kuluessa sää on pilvinen, monin paikoin tulee hajanaisia sateita. Maan etelä- ja keskiosassa sade tulee vetenä, Lapissa sataa lunta. Lapissa lämpötila on jo jäänyt päivälläkin laajalti pakkasen puolelle.

Keskiviikon vastaisena yönä pakkasta on jo yleisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lännessä ja etelässä lämpötila pysyy vielä nollan yläpuolella.

– Yöllä voi etelässäkin sadella paikoin heikosti räntää. Keskiviikkopäivä on enimmäkseen poutainen. Pilvisyys on runsasta, mutta Pohjanmaan seudulta Lappiin ulottuvalla alueella voi olla osin aurinkoisempaa. Lounais-Suomessa tulee paikoin sadekuuroja, Joonas Koskela sanoo.

Lämpötila on keskiviikkona päivällä etelässä ja lännessä ylimmillään vähän viiden asteen yläpuolella, idässä ja pohjoisessa on enimmäkseen 0–5 pakkasastetta.

Pakkaset leviävät

Torstain vastaisena yönä pakkaset leviävät edellistä yötä laajemmalle alueelle ja kiristyvät.

– Torstaiyönä lämpötila painuu pakkaselle etelää myöten. Pilvisyys vähenee koko maassa ja varsinkin pohjoisessa yöstä tulee kylmä korkeapaineen vahvistuessa koillisesta. Lapissa pakkasta on yleisesti 10–20 astetta, paikoin 20–25 astetta. Maan keskivaiheilla pakkasta on 5–10 astetta ja etelässä alle viisi astetta, Joonas Koskela ennustaa.

Torstaipäivä on vaihtelevan pilvinen ja poutainen maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Lapissa. Pohjoisessa on monin paikoin aurinkoista. Lämpötila kohoaa etelässä ja lännessä 1–6 plusasteeseen, muualla on päivälläkin vähän pakkasta.

Perjantaiyönä pakkaslukemat ovat enimmäkseen samaa luokkaa kuin torstain vastaisena yönä. Etelässä pakkanen kiristyy viiden asteen tuntumaan.

Perjantaina päivällä maan etelä- ja keskiosassa on vaihtelevaa pilvisyyttä, Lapissa sää on selkeää. Kaakosta lähestyy Suomea perjantain kuluessa voimakas matalapaine.

– Tämän matalapaineen ennuste on vielä varsin epävarma, mutta siihen liittyvä lumisadealue levinnee maan itäosaan perjantain kuluessa. Samalla koillistuuli voimistuu maan etelä- ja keskiosassa ja on puuskaista sekä koleaa, Joonas Koskela kertoo.

Päivälämpötila on perjantaina suuressa osassa maata hieman pakkasella, etelässä ja lännessä vähän plussan puolella.

– Perjantai-illan ja lauantain vastaisen yön aikana lumipyry voi levitä suureen osaan maan keski- ja itäosia. Tiistaina tehdyn ennusteen mukaan lumisade jatkuu lauantain aikana maan itä- ja keskiosassa sekä paikoin etelässä. Kohtalaisen ja puuskaisen pohjoistuulen kera lunta voi kertyä lauantain kuluessa monin paikoin 5–10 senttimetriä, mikäli tämä ennuste toteutuu, Joonas Koskela sanoo.

Lännessä ja pohjoisessa sää on lauantaina pääosin poutaista. Pilvisyys vaihtelee. Lämpötiloissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia edellispäiviin verrattuna.
Sunnuntain vastaisen yön aikana lumisateet hälvenevät maan itäosasta. Sää poutaantuu.

Sunnuntaina päivällä pilvisyys vaihtelee, aurinko näyttäytyy monin paikoin ja tuuli heikkenee. Lämpötila kohoaa maan etelä- ja keskiosassa jo laajemmin plussan puolelle.

Näyttää siltä, että viileä jakso jatkuu Suomessa ensi viikon puolelle. Myös lumisateet ovat mahdollisia.