Hallitus päätti sopeuttaa taloutta 3 miljardilla eurolla, mutta joihinkin asioihin myönnettiin myös lisärahoitusta.
Hallitus päätti tänään kehysriihessään noin 3 miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista, joilla hillitään julkisen talouden velkaantumista.
Hallitus päätti kuitenkin myös joistain menolisäyksistä. Kokosimme asioita, joiden rahoitusta hallitus kasvattaa.
Näihin asioihin panostetaan lisärahalla
Päästöjä vähentävistä hankkeista saa verohyvityksiä.
Hallitus tukee verohyvityksillä päästöjä vähentävien investointien sijoittamista Suomeen. Kyse on esimerkiksi akku- ja vetyhankkeista sekä fossiilivapaasta teollisuudesta.
Hyvitys voi olla enintään 150 miljoonaa euroa per hanke.
Rahoituksella hallitus pyrkii vauhdittamaan Suomeen tehtäviä investointeja.
Raskaan liikenteen polttoaineiden verotus kevenee.
Suomessa otetaan käyttöön raskaan liikenteen ammattidiesel vuonna 2027. Sitä verotetaan kevyemmin kuin muita polttoaineita.
Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta lisätään.
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen panostuksia lisätään nyt tehdyillä päätöksillä 194 miljoonalla eurolla. Vuonna 2028 pysyvät rahoituksen lisäykset ovat yhteensä 504 miljoonaa euroa.
Kunnat saavat lisää rahoitusta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään pysyvästi 277 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lähtien.
Lisärahoituksen tarkoitus on turvata kuntien peruspalvelujen rahoitus.
Lapsiin ja nuoriin panostetaan lisärahalla.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin lisätään 5 miljoonaa euroa.
Rahoitusta lisätään lastensuojeluun, ensi- ja turvakodeille, nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn, oppilaitosten nuorisotyöhön sekä mielenterveyden chat-palveluihin.
Lisäksi koulukiusaamisen ehkäisyyn lisätään kertaluontoisesti 5 miljoonaa euroa.
Huoltovarmuuteen myönnetään lisärahaa.
Hallitus osoittaa 10 miljoonaa euroa maatalous-, elintarvike- ja biotaloussektorin huoltovarmuuden tukemiseen, vienninedistämiseen ja arvonlisän kehittämiseen. Huoltovarmuuden tukemiseen kuuluu muun muassa turvetuotanto.
Työllisyyttä kohennetaan lisärahoituksella.
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan, mutta sen korvaamiseksi hallitus aikoo rakentaa järjestelmän, jolla on tarkoitus kouluttaa erityisesti erityisopettajia sekä sairaanhoitajia. Siihen käytetään 10 miljoonaa euroa.
Summa on pieni verrattuna aikuiskoulutustuen lakkauttamisen tuomiin säästöihin. Hallitus on arvioinut lakkautuksen vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa.
Maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edellytyksiä parannetaan 5 miljoonalla eurolla.
Hallitus laajentaa niin sanottua lahjoitusvähennystä.
Tällä hetkellä verotettavista tuloista voi vähentää rahalahjoituksia, jotka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen.
Jatkossa lahjoituksia voi vähentää myös nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöille tehdyistä lahjoituksista.
Hallitus arvioi, että lahjoitusvähennyksen laajentaminen vähentää valtion verotuloja 15 miljoonalla eurolla.
Muokattu 16.4. kello 19.59: Lisätty tieto, että raskaan liikenteen ammattidiesel otetaan käyttöön vuonna 2027.
Hallitus päätti kehysriihessään korottaa yleistä arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksikköä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, miten veronkorotukset näkyvät erituloisten arjessa.
Kuten oheisesta taulukosta näkyy, alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4 000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa.
Hyväpalkkaisen 7 000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaisen 2 500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa.
Ruuan alv on yleistä verokantaa alempi, 14 prosenttia. Se pysyy ennallaan makeisia lukuun ottamatta. Niiden alv nousee 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi tiedotustilaisuudessa, että korotus koskee karkkeja ja suklaata.
Purran mukaan arvonlisäveroa on tarkoitus korottaa jo tänä vuonna.
Jo aiemmin hallitusohjelmassa linjattu, että alennetut 10 prosentin arvonlisäkannat nostetaan 14 prosenttiin. Korotus ei koske sanoma- ja aikakauslehtiä.
Lue lisää: Hallitus korottaa makeisveroa rajusti – myös tupakan verotus kiristyy
Lue lisää: Hallitus nostaa arvonlisäveroa – katso, miten käy sohvan, älypuhelimen ja t-paidan hinnan
Eläkeläisten verotusta hallitus kiristää yli 1 875 euroa kuussa tienaavien eläkeläisten osalta. Takuueläke on jo ennestään veroton, eikä muutos koske sitä.
Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin.
Alla olevasta taulukosta ilmenee, että 2 000 euroa eläkettä saavan verotus kiristyy 18 euroa vuodessa päätöksen vuoksi. 3 000 euron eläkkeessä korotus on 231 euroa ja 4 000 euron eläkkeessä 510 euroa.
Yli 57 000 euron vuosieläkettä saavat maksavat raippaveroa.
– Eläkeläisten raippavero eli eläketulon lisävero on jo ennestään ylimääräinen kiristys hyvää eläkettä saavien verotuksessa, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttaa tiedotteessa.
Hänestä hallituksen nyt lanseeraama uusi tuplaraippavero eli verotuksen lisäkiristys keskieläkettä suuremmilla eläketuloilla on täysin perusteeton.
Lue lisää: Hallituksen päätökset iskevät eläkeläisiin – näillä tuloilla verotus kiristyy
Hyvätuloisten ansiotulojen progressio kiristyy, kun hallitus jättää kahdessa ylimmässä asteikkoluokassa indeksitarkistukset tekemättä ensi vuonna. Tämä koskee vähintään 88 000 euroa vuodessa ansaitsevia palkansaajia.
Tupakka- ja virvoitusjuomaverot nousevat ja väkevät alkoholijuomat sidotaan indeksiin eli alkoholiverotus kiristyy.
Polttoaineiden hinnat nousevat alv-korotuksen vuoksi. Käytännössä se syö aiemman bensiinin valmisteveron alennuksen. Polttoaineiden hinnat koostuvat verottomasta hinnasta, valmisteverosta ja arvonlisäverosta. Arvonlisävero kannetaan valmisteverollisesta hinnasta.
Lue lisää: Hallitus kiristää arvonlisäverotusta – näin se vaikuttaa bensan pumppuhintoihin
Veronkiristysten osuus on Lehtisen mielestä kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suuri.
– Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, hän arvioi.
– On kuitenkin hyvä, että ruoka, lääkkeet ja muut alennetun alvin piirissä olevat tuotteet ja palvelut jätetään tällä kertaa rauhaan, hän jatkaa.
Hallituksen toimet sopeuttavat Suomen taloutta noin kolmella miljardilla eurolla. Siitä suunnilleen puolet on veronkorotuksia ja puolet menoleikkauksia.
Kehysriihi järjestetään joka kevät. Siinä hallitus tarkastelee julkista taloutta lähivuosina. Tällä kertaa sen tarkastelu koski vuosia 2025–2028.
Hallitus kiristää hyvätuloisten ja korkeaa eläkettä saavien verotusta.
Palkansaajien ja eläkeläisten veronkiristykset osuvat selvästi eniten tienaaviin.
Hallitus kertoi tänään uusista säästötoimista, joilla tavoitellaan kolmen miljardin euron sopeutuksia julkiseen talouteen.
Hyvin tienaavien verotus kiristyy
Ansiotuloverotukseen jätetään tekemättä indeksitarkistuksia ylimpien tuloluokkien osalta vuonna 2025. Tällä hallitus hakee noin 60 miljoonan euron säästöjä.
Muutoksen myötä verotus kiristyy niillä palkansaajilla, jotka tienaavat yli 88 200 euroa vuodessa. Se vastaa reilun 7 000 euron kuukausittaisia verotettavia ansiotuloja.
Ansiotuloiksi lasketaan muun muassa palkka, eläketulo ja sosiaalietuuksia.
Verotus kohdistuu niihin, jotka saavat ansiotuloja selvästi keskimääräistä enemmän. Vertailun vuoksi: Helmikuussa 2024 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli noin 3 200 euroa.
Eläkkeiden verotus kiristyy joka toisella
Hallitus kiristää myös eläkkeiden verotusta. Verot nousevat niillä, jotka saavat eläkettä vähintään 23 000 euroa vuodessa. Kuukausieläkkeenä se tarkoittaa noin 1 900 euron eläkettä.
Hallituksen mukaan veronkorotuksen rajan alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
Hallitus hakee tällä noin 200 miljoonan euron säästöjä.
Hallituksen kehysriihessä esittelemät veroratkaisut heikentävät kuluttajien ostovoimaa.
Tärkein näistä on yleisen arvonlisäverokannan nosto 25,5 prosenttiin, jonka valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ennakoi tulevan voimaan jo tämän vuoden puolella.
Veronmaksajat on laskenut arvonlisäveron korotuksen vaikutuksia palkansaajan ostovoimaan.
Laskelman mukaan keskituloisen eli 2 500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevan ostovoima laskisi 150 euroa vuodessa.
Suuremmalla 4 000 euron palkalla ostovoima supistuu 210 euroa vuodessa. Suurituloisen 7 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan ostovoima heikkenee 320 euroa vuodessa.
Lisäksi Veronmaksajat laskee, että arvonlisäveron korotus nostaa kuluttajahintainflaatiota 0,6 prosenttia, jos korotus menee täysimääräisesti hintoihin.
Veronmaksajien laskelman pohjana ovat keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, vain viran puolesta tehtävät vähennykset ja alle 53-vuotiaan palkansaajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut. Vuosipalkkaan on laskettu mukaan myös lomarahat.
Hallituksen kehysriihessä esittelemät veroratkaisut heikentävät kuluttajien ostovoimaa.
Tärkein näistä on yleisen arvonlisäverokannan nosto 25,5 prosenttiin, jonka valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ennakoi tulevan voimaan jo tämän vuoden puolella.
Veronmaksajat on laskenut arvonlisäveron korotuksen vaikutuksia palkansaajan ostovoimaan.
Laskelman mukaan keskituloisen eli 2 500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevan ostovoima laskisi 150 euroa vuodessa.
Suuremmalla 4 000 euron palkalla ostovoima supistuu 210 euroa vuodessa. Suurituloisen 7 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan ostovoima heikkenee 320 euroa vuodessa.
Lisäksi Veronmaksajat laskee, että arvonlisäveron korotus nostaa kuluttajahintainflaatiota 0,6 prosenttia, jos korotus menee täysimääräisesti hintoihin.
Veronmaksajien laskelman pohjana ovat keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, vain viran puolesta tehtävät vähennykset ja alle 53-vuotiaan palkansaajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut. Vuosipalkkaan on laskettu mukaan myös lomarahat.
Hallitus on kehysriihessään päättänyt korottaa haitta- ja terveysveroja. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi tiistain tiedotustilaisuudessa, että makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta nousee tuntuvasti 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Tällä tavoitellaan 85 miljoonan euron lisätuloja.
Myös tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa korotetaan aiemmin päätettyä enemmän. Tarkempia yksityiskohtia korotuksen suuruudesta ei vielä kerrottu. Mittaluokasta kertoo kuitenkin se, että tupakkaveron lisäkorotuksesta tavoitellaan 44 miljoonan euron ja virvoitusjuomaveron lisäkorotuksesta 27 miljoonan euron pottia. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero puolestaan sidotaan kuluttajahintaindeksiin, mikä tuottaa hallituksen mukaan 16 miljoonan euron tuotot.
Hallitus on päättänyt kehysriihessään mittavista lisäsäästöistä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perustelee kehysriihen päätöksiä A-studiossa klo 21 alkaen.
Hallitus on päättänyt miljardiluokan leikkauksista ja veronkorotuksista kaksipäiväisessä kehysriihessään.
Hallitus muun muassa nostaa yleistä arvonlisäveroa (ALV) ja makeisten verotusta, korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, kiristää eläkeläisten verotusta ja keventää hyvinvointialueiden velvotteita.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perustelee hallituksen kolmen miljardin euron lisäsäästöjä ja veronkiristyksiä tiistai-illan A-studiossa.
Koko vaalikauden aikana hallitus sopeuttaa taloutta yhteensä noin yhdeksällä miljardilla eurolla.
Orpo kuvaili aiemmin tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa päätöksiä raskaiksi mutta välttämättömiksi.
Mitä haluaisit kysyä pääministeriltä kehysriihessä tehdyistä päätöksistä?
Voit lähettää kysymyksesi meille alla olevalla lomakkeella klo 21.00 asti.
Poimimme saatuja kysymyksiä Orpon haastatteluun A-studiossa.
Lähetyksen juontaa Annika Damström.
Katso koko tiistain A-studio Yle Areenasta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus sopi maanantain ja tiistain kehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista. Sopeutustarve on suuri ja hallituksen riveistä on korostettu, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin.
Voimakkaimmin eläkeläisiin kohdistuva muutos on isompien eläkkeiden verotuksen kiristyminen. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia. Myöskään pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy.
Orpo vahvisti heti tiedotustilaisuuden aluksi, hallitus kiristää eläkeläisten verotusta yli 1 875 euroa kuussa tienaavien eläkeläisten osalta.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
Myös eläkeläisten asumistukea uudistetaan. Tässäkin säästöt kohdistetaan varakkaimpiin asumistukea saaviin. Säästöjä on tulossa myös lääkekorvauksiin ja henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään. Kiristyksiä on tulossa myös kotitalousvähennykseen yhteensä 100 miljoonan euron edestä.
Hallitus päätti myös, että kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville lopetetaan. Lisäksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien.
IS uutisoi jo aiemmin iltapäivällä, että hallitus on päättänyt kiristää eläkeläisten verotusta eläketulovähennyksen kautta. Myös hyvätuloisten palkansaajien verotusta ollaan kiristämässä.
Aiemmin julkisuudessa esillä ollut työeläkkeiden indeksikorotuksen jäädytys on eri asia kuin nyt verotuksen puolella tehtävä kiristys. Eläkkeiden vuosittaisia indeksikorotuksia ei siis leikata.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus sopi maanantain ja tiistain kehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista. Sopeutustarve on suuri ja hallituksen riveistä on korostettu, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin.
Voimakkaimmin eläkeläisiin kohdistuva muutos on isompien eläkkeiden verotuksen kiristyminen. Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia. Myöskään pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy.
Orpo vahvisti heti tiedotustilaisuuden aluksi, hallitus kiristää eläkeläisten verotusta yli 1 875 euroa kuussa tienaavien eläkeläisten osalta.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
Myös eläkeläisten asumistukea uudistetaan. Tässäkin säästöt kohdistetaan varakkaimpiin asumistukea saaviin. Säästöjä on tulossa myös lääkekorvauksiin ja henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään. Kiristyksiä on tulossa myös kotitalousvähennykseen yhteensä 100 miljoonan euron edestä.
Hallitus päätti myös, että kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville lopetetaan. Lisäksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien.
IS uutisoi jo aiemmin iltapäivällä, että hallitus on päättänyt kiristää eläkeläisten verotusta eläketulovähennyksen kautta. Myös hyvätuloisten palkansaajien verotusta ollaan kiristämässä.
Aiemmin julkisuudessa esillä ollut työeläkkeiden indeksikorotuksen jäädytys on eri asia kuin nyt verotuksen puolella tehtävä kiristys. Eläkkeiden vuosittaisia indeksikorotuksia ei siis leikata.
Hallituksen päätös nostaa yleinen arvonlisävero 25,5 prosenttiin tarkoittaa, että Suomi nousee Euroopan unionin toiseksi kovimmaksi yleisen arvonlisäveron perijäksi. Korkein alv-aste on Unkarissa.
Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat vielä nykyisin Suomen edellä, molemmissa yleinen arvonlisäverokanta on 25 prosenttia. Tanskassa ei ole lainkaan alennettuja alv-kantoja. Ruotsissa ruuan ja taiteen arvonlisävero on alennettu 12 prosenttiin ja esimerkiksi kirjojen ja lehtien arvonlisävero 6 prosenttiin.
Unkarissa yleinen arvonlisäverokanta on peräti 27 prosenttia. Alennettu 18 prosentin arvonlisäverokanta koskee maitoa ja maitotuotteita sekä viljoja ja viljatuotteita. 6 prosenttiin alennettu arvonlisäverokanta koskee suurta määrää hyödykkeitä kuten lääkkeet, kirjat ja lehdet sekä tuoreen lihan ja kalan.
Alimmillaan yleinen arvonlisäverokanta on Luxemburgissa, jossa se on 17 prosenttia. Maltalla se on 18 prosenttia ja Saksassa, Kyproksella sekä Romaniassa 19 prosenttia.