Dana Anghel palasi Romaniaan kymmenen Pariisin-vuoden jälkeen – nopeasti hän huomasi, ettei enää tuntenut kotimaataan
BUKAREST Bukarestilaisen kasvisravintolan ovelle leijailee herkullinen tuoksu. Keittiössä valmistuu punaisesta riisistä ja kasviksista koostuva vegaaninen ateria.
– Romanialaisilla on epäterveelliset ruokailutottumukset. On vaikea löytää ravintoloita, jotka tekisivät hyvää ja terveellistä vegaanista ruokaa, ravintoloitsija Dana Anghel toteaa.
Anghel on pyörittänyt keskustan tuntumassa sijaitsevaa vegaaniravintolaa vuoden ajan. Iso osa asiakkaista on Romanian pääkaupungissa asuvia ulkomaalaisia. Paikalliset ovat myös alkaneet kiinnostua uudesta tulokkaasta.
– Päätin antaa ravintolaprojektille kaksi vuotta. Jatkan siis vielä vuoden ennen kuin teen arvioni tilanteesta. Toistaiseksi olemme pärjänneet, Anghel sanoo.
Ruokalistaa muokataan yhdessä asiakkaiden kanssa. Palautetta tulee Anghelin mukaan paljon.
– Jouduimme esimerkiksi poistamaan lähes kaikki mausteiset vaihtoehdot listaltamme, hän naurahtaa.
Romaniasta maailmalle ja sieltä takaisin
Romanialaiseen elämäntapaan tottumisessa on ollut haasteensa, Anghel myöntää. Yli kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden aikana Romania ja romanialaiset ovat muuttuneet.
– Luulin tuntevani romanialaiset, koska olen täältä kotoisin. Mutta olin väärässä! Paljon ehtii muuttua kymmenessä vuodessa.
Yksi keskeinen muutos liittyy romanialaisten elintasoon, joka on parantunut huomattavasti. Elintason nousu näkyy ostovoimassa ja kulutustottumuksissa.
Romanian muuttunut tilanne vaikutti myös pariisilaistuneen Anghelin päätökseen aloittaa yritystoiminta kotimaassaan.
– Päätin antaa Romanialle mahdollisuuden. Minulla ei ollut mitään hävittävää.
Taustalla oli myös halu antaa jotain takaisin romanialaiselle yhteiskunnalle.
– Asuin täällä vain lyhyen ajan ennen muuttoa ulkomaille. Ajattelin, että on jälleen aika olla osa yhteiskuntaa joka panosti minuun tarjoamalla minulle koulutuksen.
Maastamuutto on kulttuurinen ilmiö
Paluumuutto ei ole itsestäänselvyys maastamuutosta tunnetulle Romanialle. Jopa kolmasosan Romanian 20 miljoonasta kansalaisesta arvioidaan asuvan ulkomailla. Lähes kaikilla romanialaisilla on perhe- ja ystäväpiirissään ulkomaille lähteneitä henkilöitä.
– Maailmassa ei ole montakaan maata, jossa näin isolla osalla väestöstä olisi kokemusta maastamuutosta. Tämä vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Maastamuutosta on tullut kulttuurinen ilmiö, tutkija Anatolie Cosciug sanoo.
Maahanmuuttoon erikoistuneen CSCM-tutkimuslaitoksen varajohtajana toimivan Cosciugin mukaan ulkomaille lähtö on itsestään selvä vaihtoehto etenkin nuorille.
– Tämä koskee erityisesti opiskelijoita. Ulkomaan kokemusta pidetään välttämättömänä työllistymisen kannalta.
Ulkomaille lähdetään Cosciugin mukaan paremman palkan ja urakehityksen toivossa. Romanian palkkataso on merkittävästi EU:n keskiarvoa matalampi.
– Maastamuutto näkyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Ulkomailla työskentelevät ovat Romanialle merkittävä voimavara.
Monikansallinen identiteetti on voimavara
Cosciugin mukaan monia romanialaisia määrittelee monikansallinen identiteetti. Kynnys muuttaa maasta toiseen on matala.
– Romanialaiset ovat hyviä verkostoitumaan ja asumaan monessa maassa samaan aikaan.
Romanian kieli tasoittaa osaltaan lähtijöiden tietä. Sen pohjalta on helppo oppia muita eurooppalaisia kieliä. Ravintoloitsija Dana Anghel puhuu romanian ohella ranskaa, englantia ja portugalia. Lisäksi hän ymmärtää espanjaa ja italiaa.
– Minulta meni kuukausi portugalin kielen oppimiseen. Kielioppi ja sanavarasto ovat niin samanlaiset.
Ulkomailta saadut ideat ovat hyödyksi Romanialle, Anghel painottaa.
– Kun tapaan ulkomailla asuvia romanialaisia ystäviäni lomilla, jokaisella meistä on jotakin uutta kerrottavaa. On kuin istuisimme tiedon puun äärellä.
Haasteena juurettomuus ja työvoimapula
Laajalla maastamuutolla on toki myös kääntöpuolensa. Monilla aloilla on puutetta osaajista, kun nuoret aikuiset lähtevät ulkomaille.
– Romanian on vaikeaa hyödyntää koko potentiaalinsa, jos kolmasosa väestöstä lähtee ulkomaille, Dana Anghel pohtii.
Maastamuutto vaikuttaa myös perheiden elämään, Anghel jatkaa.
– Monet lapset jäävät isovanhempien hoitoon, kun vanhemmat työskentelevät ulkomailla.
Tutkija Cosciugin mukaan maastamuutto luo kuilua sukupolvien välille. Vaikutus näkyy muun muassa yliopistoissa.
– Minä ja kaikki opiskelutoverini muutimme ulkomaille. Ei siis ole olemassa siltaa meidän ja aiempien sukupolvien välillä. Tämä on yksi maastamuuton varjopuolista.
Yrittäjähengelle on kysyntää
Yrittäjäjärjestö RePatriot houkuttelee romanialaisia palaamaan kotimaahansa. Järjestön perustaja Marius Bostan on Romanian entinen liikenneministeri.
– On aika näyttää ulkomailla asuville romanialaisille, että tämä on mahdollisuuksien maa, Bostan sanoo.
Työvoimalle on tarvetta maataloudessa, palveluissa, rakennuksilla ja it-alalla. Uusille ideoille ja pääomalle on kysyntää.
Romanian kehittyvillä markkinoilla on Bostanin mukaan tilaa uusille toimijoille.
– Täällä kilpailu ei ole yhtä kovaa kuin Saksassa tai Britanniassa. Tämä avaa mahdollisuuksia yrittäjille, jotka ovat valmiit asettumaan tänne.
Bostan kannustaa ulkomailla asuvia maanmiehiään päivittämään käsitystään Romaniasta.
Vuosikymmenen aikana maan infrastruktuuria, opetusjärjestelmää ja terveydenhuoltoa on parannettu merkittävästi.
Yhteiskunnan uudistaminen vaatii kaikkien panoksen.
– Toimimalla yhdessä voimme vaikuttaa poliittisiin prosesseihin ja elämisen laatuun, Bostan sanoo.
Monet jäävät ulkomaille
Tutkija Cosciugin mukaan monet maastamuuttajat toivovat palaavansa Romaniaan jonakin päivänä. Merkkejä siitä, että muuttotappio kääntyisi muuttovoitoksi, ei kuitenkaan ole nähtävissä.
– Monet pohtivat palaamista, mutta harvemmat ovat oikeasti valmiita muuttamaan takaisin.
Yrittäjä Dana Anghelin mukaan paluu kotimaahan aiheuttaa monissa käänteisen kulttuurishokin. Menestyminen vaatii työtä ja kärsivällisyyttä.
– Ei pidä kuvitella, että tänne voi tulla tekemään rahaa tuosta vain. Menestyäkseen pitää olla valmis kehittämään suhdettaan Romaniaan ja romanialaisiin.
Anghelin mukaan siteiden vahvistaminen kotimaahan ei ole ristiriidassa monikansallisen identiteetin kanssa. Hän sanoo kotinsa olevan edelleen Pariisissa.
– Koen olevani Ranskan romanialainen. Mutta arvostan kotimaatani, ehkä jopa enemmän kuin muut, koska näen sen uusin silmin.