Dramaattisen synnytyksen läpikäynyt Eevi Teittinen avoimena elämästään keskoslapsen kanssa: ”Uusi arki on valuttanut kyyneleitä enemmän kuin mikään ikinä”
FITNESSURHEILIJA Eevi Teittinen ja vapaaottelija Teemu Packalén saivat esikoisensa marraskuun alussa.
Teittisen synnytys oli pitkä ja haastava ja hän vietti sairaalassa viikon jo ennen vauvan syntymää.
Teittinen joutui sairaalaan mentyään rutiinitarkastukseen, jossa todettiin, että hänen lapsivetensä oli mennyt. Vauvan oli määrä syntyä vasta joulukuussa, mutta nopeasti kävi selväksi, että lapsi syntyisi hetkenä minä hyvänsä.
Nyt Teittinen kertoo Instagramissa, kuinka vauva-arki on alkanut.
– Vaikka ollaankin mielettömän kiitollisia siitä, että meillä on kaikki hyvin ja päästiin viikon jälkeen Keskolasta kotiin, on uuteen arkeen hyppääminen ollut raskasta, Teittinen kertoo.
– Kaikki on päässyt yllättämään. Uusi arki on valuttanut kyyneleitä enemmän mitä mikään ikinä, mutta silti jokaisessa päivässä on kiitollisuuden ja ihmeen hetkiä. Suurimmat kysymykseni oman pään sisällä ovat olleet: Kuka minä olen nyt? Äitiys on lyönyt uusiksi uuden arjen lisäksi myös oman identiteetin. Koska tämä helpottaa? Keskoslapsen kanssa on omanlaisensa rumba ja haasteet, mutta joka viikko mennään sisupussin kanssa eteenpäin. Se on kyllä todella palkitsevaa.
Yksinäisyys ja selviytyminen syövät tuoreen äidin voimavaroja.
– Suurin ja vaikein tunne on ollut yksinäisyys ja selviytyminen kaikesta. Myös omien tunteiden käsittely on ollut haastavaa näiden seinien sisällä. Vaikka toki Teemu on aina kotona kun ehtii, mutta keskosen kanssa yksin kotiin jääminen oli pelottavaa ja toki myös raskasta. Eristäytyminen on ollut mulle kaikkein ahdistavinta ja voimavaroja ei tunnu saavan mistään lisää.
Äitiys ja vauva-arki ovat olleet kaikkea muuta kuin sitä, millaiseksi Teittinen ne kuvitteli.
– Muistakaa siis ihanat ihmiset, että sosiaalisessa mediassa harvoin näkee tämänkään asian totuutta, saatikka kuule sanoja todellisuudesta. Mun mielestä niitä olisi hyvä tuoda esiin, koska vanhemmuus itsessään tuo jo riittävästi paineita, haasteita ja riittämättömyyttä. Parhaiten tätä kaikkea voisi keventää avoimuudella ja puhumalla asioista aidon rehellisesti. Me voidaan olla myös toistemme tukena, kuten teistä moni on ollut mulle tän matkan varrella. Se helpottaa kun tietää, että ei oo yksin ja tämäkin hulluus on jollekin normaalia.
– Raskaasta startista huolimatta, me selvitään. Säkin selviit. Toi tyyppi on rakas.