Duodecim: Näin moneen sähköpotkulautaonnettomuuteen liittyy alkoholi – Suomessa luku erityisen suuri
Sähköpotkulautojen aiheuttamat onnettomuudet ovat lisääntyneet kuluneina vuosina merkittävästi. Tämä käy ilmi suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin, ylilääkäri Johanna Snällin ja leukakirurgian erikoislääkärin, ylilääkäri Hanna Thorénin tapausselostuksesta, joka julkaistiin tiistaina Duodecim-lehdessä.
Ruotsissa jopa 14 prosenttia kesäkuukausien liikenneonnettomuuksista liittyi sähköpotkulautailuun. Snällin ja Thorénin mukaan on oletettavaa, että sähköpotkulautaonnettomuudet ovat lisääntyneet myös Suomessa.
Merkittävä osa lautailijoista on tapaturman sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholia nauttineiden potilaiden määrä Suomessa on erityisen suuri, 71–91 prosenttia onnettomuuksista. Tapaturmat, joihin alkoholilla on osuutta, tapahtuvat usein yöaikaan.
Sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuu yleensä laudan kuljettaja ja huomattavasti harvemmin muu liikenteessä kulkija. Sivulliset vammautuvat onnettomuuksissa usein niin, että heidän päälleen ajetaan. Lisäksi jalkakäytävälle jätettyyn lautaan kompastuminen on yleinen onnettomuuden syy. Sähköpotkulautailijat itse vammautuvat usein kaatuessaan. Kehonosat, jotka tavallisimmin vammautuvat onnettomuuksissa, ovat raajat, pää ja kasvot.
Ilman kypärää ajaminen on sähköpotkulautailijoiden keskuudessa yleistä. Snällin ja Thorénin mukaan olisi suotavaa tehdä kypärän käyttämisestä sähköpotkulautaillessa pakollista.
Onnettomuuksia on pyritty keväästä lähtien hillitsemään rajoittamalla lautojen nopeuksia ja käyttöä pääkaupunkiseudulla. Helsingin poliisi kertoo, että viikonloppuöisin kello 00–05 laudat ovat kokonaan pois käytöstä. Päiväsaikaan niiden nopeusrajoitus on 20 km/h ja arkiöinä 15km/h.
Vastikään julkaistusta suomalaisaineistoon perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että vuosina 2019–2021 tapahtui 18 onnettomuutta 100 000 ajokertaa kohti.