Eduskunnan Uniper-vääntö karkasi puheisiin soijalateista ja pettuleivistä – ministeri Lintilän voimat loppuivat kesken
Eduskunnassa kajahteli keskiviikkona syytöksiä, joiden jyrkkyys sai ministeriaitiossa istuneen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) hautaamaan kasvot käsiensä taakse. Voimien päälle näytti käyvän erityisesti kansanedustaja Rami Lehdon (ps) lohduton visio.
– Hyvä hallitus, samaan aikaan kuin te syötte ministerilounaita ja juotte soijalattejanne, niin köyhin osa suomalaisista joutuu kohta kylmissä torpissaan turvautumaan pettuleipään ja kahvin korvikkeisiin. Rahat eivät muuhun riitä, Lehto julisti.
Käynnissä oli perussuomalaisten välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Pääministeri Sanna Marin (sd) painotti ongelmatriangelin juurena Vladimir Putinin hyökkäyssotaa Ukrainassa sekä Euroopan riippuvuutta venäläisestä maakaasusta.
– Tämän haavoittuvuuden hyväksikäyttämisen seurauksia ovat niin energian kuin muiden hyödykkeiden hintojen nousu. Heijastevaikutuksiin lukeutuvat myös Suomen valtion enemmistöomistaman Fortumin tytäryhtiön Uniperin tänä vuonna kohtaamat vakavat vaikeudet, Marin sanoi.
– Ainoa keino taata suomalaisten ihmisten ja yritysten kohtuuhintaisen energian saatavuus sekä toimitusvarmuus tulevaisuudessa on irtautua riippuvuussuhteista investoimalla päästöttömään energiaan. Työtä siirtymän edistämiseksi on jo tehty kattavasti muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelmalla ja vihreän siirtymän investointipaketilla.
Pääministeri Sanna Marin puhumassa eduskunnan täysistunnossa.
Vaikka energiakriisi on seurausta Ukrainan sodasta, on hallitus perussuomalaisten mukaan kurjistanut tilannetta kunnianhimoisella ilmastopolitiikallaan. Puheenjohtaja Riikka Purra viittasi viime viikon perjantaihin, jolloin sähkön hinta maksoi Suomessa enemmän kuin Saksassa Olkiluoto-3:n täydestä tuotantotehosta huolimatta.
Syynä tyyriyteen oli tyyni sää, joka ei mahdollistanut tuotantoa tuulivoimalla.
– Samalla Saksan sähköntuotannon päästöt ovat lähes 13-kertaiset Suomen päästöihin nähden. Kun suomalainen katsoo sähkölaskuaan, hän oikeutetusti ihmettelee, miksi mainostettu vähäpäästöisyys ei lainkaan näy hinnassa, Purra sanoi.
– Hallituksen energiapoliittinen katastrofi nojaa paikoillaan jököttäviin tuulimyllyihin. Liekö visio se, että työväki katselee iltaisin tulevan aamun sääennusteesta tuulen määrää tietääkseen, onko työpaikalla aamulla sähköt käytössä vai ei?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Välikysymykseen osallistuivat perussuomalaisten lisäksi kristillisdemokraatit ja Liike nyt. Kokoomus ei virallisesti ollut mukana vierastaessaan välikysymyksen EU-vastaisia sävyjä. Puolueen edustajat painottivat omissa puheenvuoroissaan hallituksen kyvyttömyyttä taata Suomelle suopeampi tulos neuvotteluissa Saksan kanssa.
– Saksa antoi poliittisilla päätöksillä Uniperin arvon sulaa, jolloin se saattoi neuvotella sen itselleen halvalla, lähes ilmaiseksi. Olisiko toisen tyyppisellä neuvottelutaktiikalla voitu pelastaa arvokkaat osat Uniperista, eli vesi- ja ydinvoima, jonka takia Fortum ensisijaisesti tähän Uniper-kauppaan lähti? kysyi Sanni Grahn-Laasonen (kok).
Heinäkuun lopulla Saksan valtio sitoutui ostamaan 30 prosentin omistusosuuden Uniperista ja myöntämään miljardien hätärahoituksen. Syksyn neuvottelujen tuloksena Saksa sopi kansallistavansa Uniperin ja ostavansa osakkeet Fortumilta takaisin.
Fortum on investoinut Uniperiin noin seitsemän miljardia euroa. Osana uutta ”periaatesopimusta” Saksan valtio hankkii kaikki Fortumin Uniper-osakkeet yhteensä noin 0,5 miljardilla eurolla. Fortum on saanut Uniperista 900 miljoonaa osinkotuottoja. Näin laskettuna Fortumin tappiot Uniperista ovat siis 5,6 miljardia euroa.
– Miksi pääministeri tyytyi hoitamaan asioita tekstiviesteillä, eikä hyödyntänyt arvovaltaansa matkustamalla Berliiniin puolustamaan suomalaisten veronmaksajien ja sijoittajien etua? Pääministeri ei keskeyttänyt kesälomaansa, vaikka Uniperin tilanteen ratkaisussa oli kyse miljardien kansallisesta intressistä, syytti Pia Kauma (kok)
Marin painotti keskustelleensa kesällä Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa tekstiviestitse ja valmistelleensa viestit yhdessä omistajaohjausosaston kanssa. Hän lisäsi, että kesän neuvotteluihin osallistuivat Saksan hallitus, Fortum ja Uniper, ei Suomen hallitus. Marinin mukaan syksyllä hän keskusteli Scholzin kanssa puhelimitse.
Eurooppa- ja omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoi vastaavansa mielellään kysymyksiin Suomen neuvottelutaktiikasta, mutta toivoi keskustelijoiden suhtautuvan tapahtumien kulkuun realistisesti. Kesällä Tuppurainen vei Berliiniin Suomen valtion viestiä Marinin valtuuttamana. Hänellä oli matkassaan neljän hengen tiimi.
– Uniper oli käytännössä ajautumassa maksukyvyttömyyteen, käytännössä välittömästi, käytännössä konkurssiin. Ja tämä konkurssi oli seurausta siitä, että se oli tehnyt sitovia voimassa olevia sopimuksia asiakkaidensa kanssa maakaasutoimituksesta alempaan hintaan kuin mitä se markkinoilta joutui hankkimaan Putinin sodan seurauksena.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (vas.), ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (takana) ja opetusministeri Li Andersson eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 5. lokakuuta 2022.
Kokoomuksen kritiikkiin puuttui myöhemmin Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Hän huomautti, ettei puoluejohtaja Petteri Orpo ollut salissa läsnä. Syyksi hän epäili sitä, että Fortumin Uniper-kauppojen aikana vuonna 2017 Orpo työskenteli Juha Sipilän (kesk) hallituksen valtiovarainministerinä.
– Missä on puheenjohtaja Orpo? Häntä ei ole näkynyt tässä keskustelussa, oletteko muuten huomanneet?
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina kello 13.00 pidettävässä täysistunnossa.