Eduskuntaryhmien puheenjohtajat täysin eri mieltä Natosta: Keskustalta ehdoton ei, KD:n Päivi Räsänen kannattaa jäsenyyden vakavaa harkintaa
Nato-jäsenyyden hakemista kannattavat varauksettomasti vain kokoomus ja RKP, selviää IS:n eduskuntaryhmien puheenjohtajille tekemästä kyselystä.
Keskusta ja vasemmistoliitto ovat tiukasti jäsenyyttä vastaan. Sdp tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa, jonka mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa.
Perussuomalaiset haluaa säilyttää Nato-option. Vihreät työstää uutta linjaa puolueelle toukokuun puoluekokoukseen.
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä jäsenyyttä olisi syytä harkita vakavasti. Liike Nyt puolestaan ei kannata jäsenyyttä tällä hetkellä.
IS kysyi eduskuntaryhmiltä myös, minkälainen muutos nykytilanteeseen vaikuttaisi kantaan hakea Nato-jäsenyyttä ja pitäisikö Suomen ja Ruotsin hakea Nato-jäsenyyttä samaan aikaan. Ryhmäjohtajat kertovat myös näkemyksensä Nato-optiosta.
Kysymyksiin vastasivat Sdp:n Antti Lindtman, perussuomalaisten Ville Tavio, kokoomuksen Kai Mykkänen, keskustan Juha Pylväs, vihreiden Atte Harjanne, vasemmistoliiton Jussi Saramo, Rkp:n Andres Adlercreutz, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo.
1. Kannattaako eduskuntaryhmänne Nato-jäsenyyden hakemista?
Antti Lindtman (sd): ”Ryhmämme antaa vahvan tuen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjalle. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä, mikä suojelee itsemääräämisoikeuttamme ja linjamme uskottavuutta.”
– Kun tarkoituksena ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan muuttaminen, ei ole syytä spekuloida millään yhteisellä Nato-hakemuksella, Sdp:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman sanoo.
Ville Tavio (ps): ”Perussuomalaisten kanta on, että Nato-jäsenyyttä ei ole tässä vaiheessa syytä hakea, koska sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Suomea hyvin. Perussuomalaisilla on kuitenkin valmius tätä asiaa tarkastella, eli kantamme on niin sanotun Nato-option säilyttäminen. Henkilökohtainen kantani on ei.”
Kai Mykkänen (kok): ”Kyllä.”
Juha Pylväs (kesk): ”Ei.”
Atte Harjanne (vihr): ”Vihreä eduskuntaryhmä on sitoutunut ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ja puolustuspoliittiseen selontekoon ja niissä on linjattu Nato-kumppanuuden kehittämisestä. Se on selkeä lähtökohta. Mahdollisesta jäsenhakemuksesta meillä on erilaisia kantoja. Puolueen linja on linjattu nykyisessä poliittisessa tavoiteohjelmassa vuodelta 2018: jäsenyys ei ole ajankohtainen, mutta tilannetta on seurattava jatkuvasti. Nyt jumpataan uutta ohjelmaa, joka olisi tarkoitus hyväksyä toukokuun puoluekokouksessa.”
Ryhmäjohtaja Atte Harjanne kertoo, että vihreillä on erilaisia kantoja mahdollisesta Naton jäsenhakemuksesta.
Lue lisää: Vihreiden Atte Harjanne: ”Se kuuluisa Nato-optio olisi syytä lunastaa viipymättä”
Jussi Saramo (vas): ”Ei.”
Anders Adlercreutz (r): ”RKP on puolueena todennut, että Suomen tulisi olla Naton jäsen vuoteen 2025 mennessä. Linjaus on vuodelta 2016. Ryhmä ei ole keskustellut, koska asia etenee ja miten.”
Päivi Räsänen (kd): ”Eduskuntaryhmä on puolustuspoliittisen selonteon kannalla eli kannattaa mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Omana kantana ajattelen, että Euroopan turvallisuustilanteen kriisiytyessä tulisi tehdä nyt huolellinen arvio siitä, mikä ajankohta olisi sopiva Nato-hakemuksen jättämiselle. Jos nyt kävisi niin, että Venäjä alkaisi hyökkäyksen Ukrainaan, se muuttaisi turvallisuustilannetta todella paljon. Suomen ja Ruotsin kannattaisi harkita sitä, kumpi olisi turvallisuuspoliittisen tilanteen kannalta parempi: lähteä hakemaan vai vielä odotella. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä tulisi tässä tilanteessa vakavammin harkita.”
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä tulisi tässä tilanteessa vakavammin harkita, KD:n Päivi Räsänen sanoo.
Harry Harkimo (liik): ”Emme kannata tällä hetkellä.”
2. Mikä olisi sellainen muutos nykytilanteeseen, joka vaikuttaisi kantaanne hakea Nato-jäsenyyttä?
Lindtman: ”Turvallisuudellemme on keskeistä jäsenyytemme Euroopan unionissa sekä kansainvälinen puolustusyhteistyö. Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Naton jäseneksi, jos arvioisimme tämän parhaaksi ratkaisuksi turvallisuudellemme. Tästä kaikki keskeiset puolueet ovat samaa mieltä.”
Tavio: ”Venäjän ei kannata pyrkiä Suomen linjaa määrittelemään. Suomi päättää linjansa ihan itse. Venäjältä tuleva niin sanottu painostus toimii itseään vastaan.”
Mykkänen: ”Se, että Nato ilmoittaisi, että Suomea ei hyväksytä jäseneksi.”
Pylväs: ”Ei tule tähän hetkeen mitään mieleen.”
Harjanne: ”Ei varmaankaan ole yhtä selkeää triggeriä (laukaisevaa tekijää), vaan turvallisuusympäristö kokonaisuutena on tarkasteltavana: mitä Suomen lähiympäristössä ja maailmassa tapahtuu, miten instituutiot kehittyvät ja minkälaisia yhteistyön mahdollisuuksia muiden kanssa on.”
Perussuomalaisten ryhmäjohtajan Ville Tavion mielestä Venäjän painostus toimii itseään vastaan.
Saramo: ”Olennaista on, että sellaista ei ole nyt tässä näköpiirissä.”
Adlercreutz: ”Itse olen todennut, että prosessi tulisi käynnistää. Kun puhutaan optiosta, mielestäni olennaista olisi keskustella, koska optio tulee ajankohtaiseksi. Tuntuu, että nykytilanne vie vääjäämättä epävakauteen, kun Nato-jäsenyys voisi olla pikemminkin vakauttava toimi. Ensisijaista on tietenkin se, että keskustelua käydään konkreettisella tasolla. On oleellista, että hakemiselle on laaja tuki. ”
Räsänen: ”Kyllä ajattelen, että Euroopan turvallisuustilanteen kärjistyminen olisi sellainen tilanne, jossa sitä kannattaisi ryhtyä harkitsemaan. Jos esimerkiksi Ukrainassa alkaisivat hyökkäystoimet, sotatoimet Ukrainaa vastaan, se silloin tarkoittaisi sitä, että sitä tulisi ryhtyä harkitsemaan.”
Harkimo: ”Ei tällä hetkellä ole sellaista tilannetta. Tilanteen pitää muuttua todella paljon, että me kannatamme sitä.”
3. Jos Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne heikkenisi äkillisesti, kannattaisitteko Nato-jäsenyyden hakemista välittömästi?
Lindtman: ”Suomen turvallisuuspoliittisen linjan peruselementit ovat hyvin selvät ja toimivat, eikä yhteisesti sovitun ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan äkkinäisille muutoksille ole tarvetta. Jännitteisinä aikoina oman toimintamme vakaudella ja ennustettavuudella on merkitystä. Yhdyn täysin presidentti Sauli Niinistön tiistaina esittämiin kantoihin, joissa Suomen linjan vakaus korostuu.”
Tavio: ”Se riippuu tilanteesta, koska aina on hyvä etsiä kansainvälisesti tukea, mutta ei sen tuen varaan voi heittäytyä. Suomen omat asevoimat tulee olla kunnossa.”
Mykkänen: ”Kyllä.”
Kokoomuksen ryhmäjohtajan Kai Mykkäsen mielestä Nato-jäsenyyttä pitäisi hakea välittömästi.
Pylväs: ”Mitä tarkoittaa turvallisuuspoliittisen tilanteen heikkeneminen? Ei mielestäni, jos et osaa tuon tarkemmin määritellä, niin ei.”
Harjanne: ”Se riippuu siitä, mitä se tarkoittaisi käytännössä, mikä sitä heikentäisi ja mikä tapahtumaketju olisi.”
Saramo: ”Riippuen siitä, millä tavoin se heikkenisi, Nato-jäsenyys voisi heikentää tai vahvistaa turvallisuuspoliittista asemaamme. Meidän kanta on se, että puolustuspoliittisten ratkaisujen pitää kestää kaikissa tilanteissa. Se ei voi olla kiinni siitä, mitä tapahtuu Ukrainassa tai vaikka Syyriassa. Vaikka olisimme Nato-jäseniä, meillä pitäisi olla yhtä vahvat puolustusvoimat. Kriisi ei missään skenaariossa lähde Suomesta, vaan siitä, että muualla tapahtuu jotain, joka vaikuttaa meihin. Pitää ajatella, lisääkö vai vähentääkö se meidän turvallisuutta, että olemme osa kriisiä. Näköpiirissä olevat tapahtumat esimerkiksi Ukrainassa eivät muuta tasavallan presidentin ja eduskunnan hyväksymän selonteon perustaa, jossa katsotaan vähän pidemmälle kuin lähiviikkojen tapahtumiin tai kuka on vaikka Yhdysvaltojen presidentti tällä hetkellä.”
Adlercreutz: ”Sehän riippuu, mikä heikennys on. Mutta kyllähän Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt ja Nato-jäsenyyttä kannattaisi hakea paremminkin hyvän sään kuin huonon sään aikana. Mitä huonompi tilanne on, sen vaikeammaksi prosessi menee.”
Räsänen: ”Pitäisin sitä sellaisessa tilanteessa todella vakavasti harkittavana.”
Harkimo: ”Se pitää silloin arvioida, miten se vaikuttaa. En pysty vastaamaan tuohon suoraan, että miten Nato-jäsenyyden hakeminen vaikuttaisi. Heikentyisikö se vielä enemmän? Sehän pitää arvioida silloin. Emme me Nato-jäsenyyttä vastaan ole, mutta tällä hetkellä ei ole mitenkään oikea aika hakea sitä. Luotamme siihen, mitä presidentti sanoo, koska on oikea tilanne hakea. Hän on asiantuntija tässä asiassa. Meillä on kauaskantoisesti luotto hänen ajatusmaailmaansa. Luultavasti silloin hakisimme, kun hän sanoo.”
– Emme me Nato-jäsenyyttä vastaan ole, mutta tällä hetkellä ei ole mitenkään oikea aika hakea sitä, Liike Nytin Harry Harkimo näkee.
4. Miksi Nato-option politiikka on parempi vaihtoehto kuin Nato-jäsenyyden hakeminen?
Lindtman: ”Venäjän toiminta Ukrainassa ja sen esittämät vaatimukset eivät ole hyväksyttäviä. Suomi osaltaan pitää kaikissa oloissa kiinni omasta päätösvallastaan. Vahvuutemme on, että tuotamme vakautta ja turvallisuutta, eikä tästä pidä poiketa etenkään nyt, kun konflikti on päällä. Sen sijaan kaikki voimat pitää keskittää ongelmien ratkaisuun siellä, missä ongelmat ovat. Keskeisintä Suomenkin turvallisuudelle on koko kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän toimivuus ja sen kyky estää voimapolitiikan käyttö ja vastata laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. On syytä korostaa, että kaikki ongelmat eivät ratkea sotilaallisella voimalla tai sotilaallisin toimin. Ulkopolitiikka ja aktiivinen vakauspolitiikkaa säilyttää Suomelle merkityksensä.”
Tavio: ”Minulle Nato-jäsenyyden hakeminen tarkoittaa Suomen itsemäärämisoikeuden kaventamista. Pidän tärkeänä, että Suomi voi itsenäisenä ja liittoutumattomana maana vastata omista asioistaan.”
Mykkänen: ”Ei se ole. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä toistakymmentä vuotta ja meidän mielestämme jokainen hetki on hyvä hetki edistää Natoon liittymistä. Jos olisimme yksin päättämässä asioista, niin Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä.”
Pylväs: ”Viesti on selvä eri puolille, eri yhteistyökumppaneille, eri maille siitä, että me emme ole suuntautuneet mihinkään suuntaan, vaan varjelemme oman maan rajoja. Siitähän se lähtee. Jos jäsenyys olisi, niin kylmä raja olisi silloin Suomen ja Venäjän välillä. Me olisimme jatkuvasti itäisen suunnan hybridivaikuttamisen kohteena kaikin mahdollisin keinoin. Huomattavasti parempi tämä tilanne, jolla meillä on kuitenkin kohtuu rauhallinen tilanne hybridivaikuttamisen suhteen.”
Keskustan ryhmäjohtaja Juha Pylväs uskoo, että jos Suomi olisi Naton jäsen, maa olisi jatkuvan hybridivaikuttamisen kohteena itäiseltä suunnalta.
Harjanne: ”Selontekolinjoissa lähtökohtana on pitää yllä mahdollisuutta hakea. Siitä olemme parlamentaarisesti laajasti samaa mieltä, että valinta on Suomen omissa käsissä ja Naton kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä.”
Saramo: ”Nato-option ajatus on nimenomaan se, että Suomi itse päättää. Kun katsomme, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuutta, niin silloin on parempi se vaihtoehto, jossa me pidämme itsellämme mahdollisimman suuren pelivaran.”
Adlercreutz: ”Mielestäni Nato-option käsite on aikalailla epämääräinen, enkä oikein tiedä, mitä se palvelee. Tietenkin millä tahansa maalla on Nato-optio lähtökohtaisesti. Hyvä on kuitenkin, ettei se sulje ovia. RKP:n kanta on se, että Suomelle luonteva tilanne olisi Naton jäsenyys.”
Räsänen: ”Tässä varmasti vaikuttaa harkinta, onko meidän turvallisuustilanteemme kannalta parempi pitäytyä Nato-yhteistyössä ja Nato-optiossa vai ryhtyä sitä hakemaan. Molemmissa on puolensa. Täytyy muistaa, että meidän turvallisuustilanteemme kannalta voi tulla ongelmia myös hakemisesta. Se voi kärjistää tilannetta.”
Harkimo: ”Nato-optio tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus hakea jäsenyyttä.”
– Mielestäni Nato-option käsite on aikalailla epämääräinen, enkä oikein tiedä, mitä se palvelee, RKP:n ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz toteaa.
5. Pitäisikö Suomen ja Ruotsin hakea Nato-jäsenyyttä samaan aikaan?
Lindtman: ”Suomen ja Ruotsin on syytä toimia jatkossakin tiiviissä yhteistyössä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Kun tarkoituksena ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan muuttaminen, ei ole syytä spekuloida millään yhteisellä Nato-hakemuksella.”
Tavio: ”Sitä perussuomalaiset on pitänyt varteenotettavana skenaariona, mutta perussuomalaisten voimakas kanta on ollut, että asiasta olisi siinäkin tapauksessa järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys.”
Mykkänen: ”Mielellään kyllä.”
Pylväs: ”Eiköhän maat tee itsenäisiä päätöksiä.”
Harjanne: ”Jos tässä tapahtuisi liikehdintää, olisi luontevaa, että Suomi ja Ruotsi toimisivat yhdessä tai ainakin tiiviissä yhteistyössä.”
Saramo: ”Ruotsissa ja Suomessa ollaan oltu sitä mieltä, että Nato-jäsenyyttä ei pidä hakea, mutta Suomen ja Ruotsin on hyvä katsoa ja koordinoida kaikki puolustuspoliittiset ratkaisut yhdessä. Se ei tarkoita sitä, että toisen ratkaisu on automaattisesti myös toisen ratkaisu. Tässäkin päätämme itse omista lähtökohdistamme.”
Adlercreutz: ”Mielestäni se on luontevasti asia, jossa toimitaan koordinoidusti. Ei ole hyvä, jos tehdään päätöksiä irrallaan toisistamme. Meillähän on paljon yhteistyötä jo nyt.”
Räsänen: ”Pitäisin sitä erittäin suotavana. Mikäli tämä tilanne tulisi eteen, pitäisin tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi tekisivät yhteistyötä, mutta silti kumpikin maa tekee itsenäisesti oman ratkaisunsa.”
Vasemmistoliiton ryhmäjohtajan Jussi Saramon mielestä Suomen ja Ruotsin on hyvä katsoa ja koordinoida kaikki puolustuspoliittiset ratkaisut yhdessä.
Harkimo: ”Mahdollinen jäsenhakemus pitää tehdä yhdessä Ruotsin kanssa ja mallia pitää hakea Norjasta koskien muun muassa ydinaseita. On hyvä huomata, että Naton jäseneksi pääsy edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. Miten ja millä ehdoilla Suomi ja Ruotsi ja muut Naton jäsenmaat varmistavat esimerkiksi Turkin hyväksynnän? Heikoin skenaario on jäädä jonkinlaiseksi pelinappulaksi Yhdysvaltojen, EU:n, Venäjän ja Turkin neuvotteluissa. Siinä eivät puheet optioista auta, jos kädessä on hylätty jäsenhakemus.”
Lue lisää: Niinistön uudenvuodenpuhetta hehkutetaan ulkomailla – Nato-kohta käynnisti spekulaatiot
Lue lisää: Mikä on Sauli Niinistön kanta Nato-jäsenyyteen? Näin hän on puhunut aiheesta vuosien varrella
Lue lisää: Vihreät mepit muuttivat Nato-kantaansa – Ville Niinistö: Suomi voisi hakea jäsenyyttä jo lähivuosina
Lue lisää: Vasemmistoliiton Mustajärvi ihmettelee: Haluavatko vihreät kaataa hallituksen?
Lue lisää: RKP:n Adlercreutz: Prosessi Natoon liittymiseksi tulisi käynnistää