EK:n, Akavan ja yliopistojen johtajat arvostelevat Antti Kurvisen hajautuspuheita: ”Vaarantaa koulutuksen laadun”
Tiedeministeri Antti Kurvisen (kesk) korkeakoulujen toimintaa koskevat linjaukset vaarantavat suomalaisen koulutuksen laadun, varoittavat Suomen yliopistojen hallitusten puheenjohtajat, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kannanotossaan.
Allekirjoittajien joukossa on myös presidentti Tarja Halonen, joka toimii Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajana.
Kurvinen totesi maanantaina Helsingin Sanomien haastattelussa korkeakoulutuspolitiikan linjan muuttuneen ja koulutuksen keskittämisen isompiin yksiköihin olevan mennyttä aikaa.
– Minä en keskitä vaan haluan laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, Kurvinen toteaa haastattelussa.
Kymmenen yliopiston hallitusten puheenjohtajien allekirjoittamassa kannanotossa todetaan Kurvisen linjauksen tarkoittavan käytännössä hajauttamista ja pienempiä koulutusyksiköitä hajautetusti eri puolelle Suomea korkeakouluilta kysymättä.
– Ministerin viesti on erittäin huolestuttava. Korkeakoulupolitiikan pitkä, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen itsensä tukema vahva periaate yli hallituskausien on ollut luoda vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen yltävä korkeakoulujen verkosto. Tämä tarkoittaa autonomisia korkeakouluja ja omaan ydinosaamiseensa keskittyviä yksiköitä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti, kannanotossa sanotaan.
– Periaate on ollut hyvä, ja korkeakoulujen profiilit ovat pysyneet selkeinä. Tutkimuksen ja koulutuksen korkeasta laadusta on pystytty huolehtimaan.
Allekirjoittaneiden mukaan Kurvisen viesti on hämmentävä myös siksi, että pääministeri Sanna Marin (sd) on asettanut parlamentaarinen ryhmän turvaamaan nimenomaan hallituskausia pidemmän tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta.
– Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä laadukas koulutus ovat Suomelle elinehto. Ne luovat edellytykset kilpailukyvylle ja taloudellisesti kestävälle tulevaisuudelle, johon myös ihmisten hyvinvointi ja palvelut nojaavat.
Kannanoton allekirjoittajat huomauttavat Suomen vahvuuden olevan erityisesti digitaalisten ja hiilineutraalin talouden teollisissa ratkaisuissa sekä muutosta tukevissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa innovaatioissa.
– Korkeakoulujen rooli huippuosaajien ja tutkijoiden kouluttajana sekä ulkomailta rekrytoitavien opiskelijoiden ja tutkijoiden kotouttajana on keskeinen. Kilpailijamaissamme tämä yhteys ymmärretään ja päätökset sekä panokset ovat sen mukaisia. Me emme voi kääntää kulkuamme pois tältä tulevaisuuspolulta.