Elinkeinoelämän päättäjien sitoutuneisuus demokratiaan horjuu – iso osa pitää autoritäärisiä järjestelmiä yhtä tehokkaina
47 prosenttia tuoreeseen kyselyyn vastanneista elinkeinoelämän päättäjistä katsoi asioiden hoituvan paremmin, mikäli politiikasta päättäisivät menestyksekkäät yritysjohtajat.
Suuri osa elinkeinoelämän päättäjistä on osin turhautuneita tehottomaksi kokemaansa politiikkaan ja he suhtautuvat kriittisesti kansalaisten nykyistä suurempaan rooliin päätöksenteossa. Autoritäärisyyden kaipuuta on merkittävästi, kertoo monitieteellinen BIBU-konsortio uudessa selvityksessään Päättäjät politiikan pyörteissä .
BIBU on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke, joka tutkii, kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa.
Uusimmassa tutkimuksessa selvitettiin päättäjien ja kansalaisten asenteita ilmastopolitiikasta sekä eri päättäjäryhmien asenteita politiikkaan yleensä.
Tulokset ovat osin hätkähdyttäviä. Elinkeinoelämän päättäjien asenteet ovat erkaantuneet kauas politiikan ja julkisen sektorin päättäjien asenteista.
Yksi väite kuului, että demokratiassa on siinä määrin ongelmia, että autoritääriset järjestelmät ovat vähintään yhtä tehokkaita.
Täysin eri mieltä väitteestä oli politiikan päättäjistä 76 prosenttia ja julkisen sektorin päättäjistä 64 prosenttia, mutta elinkeinoelämän päättäjistä vain 33 prosenttia.
Kun mukaan otetaan myös jokseenkin eri mieltä olevat, tasan puolet elinkeinoelämän päättäjistä ei suhtautunut torjuvasti autoritääriseen järjestelmään demokratian vaihtoehtona ja täysin samaa mieltä oli 13 prosenttia vastaajista.
Toinen väite kuului, että Suomen asiat hoituisivat paremmin, jos politiikasta päättäisivät menestyksekkäät yritysjohtajat.
Vain politiikan päättäjistä enemmistö oli täysin eri mieltä, mutta heistäkin vain 60 prosenttia. Elinkeinoelämän päättäjistä ajatuksen torjui vain seitsemän prosenttia ja 47 prosenttia oli vähintään jokseenkin samaa mieltä.
Elinkeinoelämässä epäillään ilmastotoimia
Toinen keskeinen jakolinja koskee ilmastotoimia ja Suomen edelläkävijäroolia vahvasti kannattavien politiikan ja julkisen sektorin päättäjien ja siihen varauksellisemmin suhtautuvien elinkeinoelämän päättäjien välillä.
Varauksellisimmin ilmastotoimiin suhtautuvat elinkeinoelämän päättäjät, joihin kuuluu pörssiyhtiöiden sekä muiden suurimpien suomalaisyritysten toimitusjohtajia ja hallitusten puheenjohtajia sekä elinkeinoelämän etujärjestöjen edustajia.
Kansalaisten näkemykset ilmastotoimista ovat erilaisia eri tuloluokissa. Suurituloisimmat ovat kriittisimpiä, pienituloiset myötämielisiä. Tutkimuksessa kuitenkin huomautetaan, tähän voivan vaikuttaa se, että pienituloissa on paljon opiskelijoita, jotka ovat ilmastotoimien vahvoja kannattajia.
Pienituloisissa on myös huomattava määrä ihmisiä, jotka suhtautuvat ilmastotoimiin kriittisesti, mutta kaikkiaan pienituloisimmat kansalaiset näyttäisivät olevan kaikista valmiimpia hyväksymään kunnianhimoisia ilmastotoimia silloinkin kun ne lisäävät elinkustannuksia.