Banner Before Header

Elisa sai epilepsia­kohtauksen kauppa­keskuksessa – ohi­kulkijoiden reaktio sai surulliseksi

Elisa Määttä oli alakouluikäisen poikansa kanssa Vantaan kauppakeskus Jumbossa, kun lauantai-iltapäivä sai huolestuttavan käänteen.

– Olimme juhlistamassa koulujen päättymistä. Olimme käyneet syömässä ja ostoksilla, kunnes minulle tuli yhtäkkiä huono olo, hän kertoo Ilta-Sanomille.

Määtän poika oli hämmentynyt äitinsä alkavasta kohtauksesta, mutta oli neuvokkaasti lähtenyt hakemaan ohikulkijoilta apua omin päin.

Valitettavasti sitä ei heti järjestynyt.

– Poikani oli kysellyt vastaantulijoilta, voisiko joku heistä soittaa hätäkeskukseen. Ihmiset olivat kuitenkin vain kulkeneet ohi.

Lopulta Jumbon Citymarketin työntekijä oli havainnut tilanteen.

– Hän oli huomannut poikani harhailemassa ja ilmeisesti heti tiedostanut tilanteen vakavuuden. Sain jälkikäteen kuulla, että hän oli oikein juossut kassojen luota auttamaan meitä.

Jumbon Citymarketin edustaja vahvistaa tapahtuneen Ilta-Sanomille.

Määttää saapui auttamaan myös ostoskeskuksen miesasiakas.

– En ole lopulta varma, kumpi auttajista oli soittanut hätäkeskukseen, mutta tämä mies oli suojellut päätäni, etten löisi sitä kohtauksen aikana mihinkään.

Määttä kertoo olleensa hyvissä käsissä ambulanssin ensihoitajien saapumiseen asti. Tilanne selvisi lopulta paikan päällä, eikä jatkotoimenpiteitä tarvittu.

– Hoitajat tarkastivat tilanteeni ja totesivat, että olen kunnossa.

Määttä kertoo, että paikalle oli saapunut myös kauppakeskuksen infopisteen työntekijöitä.

– He pitivät minusta huolta myös kohtauksen jälkeen ja kyselivät moneen otteeseen, onhan minulla kaikki hyvin.

Ohikulkijoiden välinpitämättömyys jäi kuitenkin harmittamaan Määttää.

– Ymmärrän, että kohtaus voi olla ohikulkijalle hurjan näköinen, etenkin jos itse ei ole sellaista ennen nähnyt. Silti tuntuu ikävältä, että monet ihmiset sivuuttivat hätääntyneen poikani niin tylysti.

Tästä huolimatta hän ei halua syyttää tapahtuneesta ketään. Ennen kaikkea hän on äärimmäisen kiitollinen kaikille häntä auttaneille ihmisille.

– Kaikki olivat lopulta todella ihania. Ensimmäisenä apuun rientänyt Citymarketin työntekijä piti myös pojastani hienosti huolta.

Apuun rientäneen miesasiakkaan henkilöllisyys nimeä myöten jäi Määtälle kuitenkin hämärän peittoon.

– Olisi kiva, jos jotenkin voisin välittää kiitokseni vielä hänelle.

Kohtauksen jälkeen Määttä oli vielä asioinut Citymarketissa, mutta kertoo olleensa vielä sen verran pyörällä päästään, että hukkasi hetkellisesti puhelimensa.

– Siinä on pankkikortit ja kaikki. Huomasin asian vasta kassalla, mutta kassatyöntekijä suhtautui asiaan oikein hienosti. Hän erikseen sulki kassan ja tarjoutui auttamaan puhelimen etsinnöissä. Lopulta puhelin löytyi.

– Tämäkin oli todella hienoa ja huomaavaista toimintaa, josta olen hyvin kiitollinen!

Elisa Määttä on hyvin kiitollinen saamastaan avusta. ”Kun kuulin Citymarketin työntekijän oikein juosseen avukseni kassojen takaa, parahdin melkein itkuun!”

Määttä kertoo sairastaneensa epilepsiaa vuodesta 2017.

– Olen saanut kohtauksen myös työpaikan kevätjuhlissa ja kerran keskellä suojatietä. Pahimmassa tapauksessa olisin voinut jäädä auton alle. Onneksi kuitenkin ohikulkija pelasti minut siinäkin tilanteessa.

Hän kokee pärjäävänsä sairautensa kanssa, mutta helposta vaivasta ei ole kyse.

– Voin tietenkin puhua vain omasta puolestani, mutta tiedän, että säännöllinen elämä, riittävä uni ja vähäinen stressi lievittävät sairautta.

Aina näiden ylläpitäminen ei kuitenkaan ole helppoa.

– Lääkärit sanovat, että nuku hyvin äläkä tee vuorotöitä, mutta ainahan ihminen itse ei voi tällaisiin asioihin vaikuttaa. Onneksi työni on tällä hetkellä suhteellisen säännöllistä, mutta on tämä silti hyvin haastava sairaus.

Esimerkiksi Jumbossa kohtaus oli iskenyt täysin yllättäen.

– Aina lääkityskään ei auta.

Lopulta Määttä pääsi kuitenkin kotiinsa lepäämään.

– Poikakin pääsi mummolaan hoitoon!

Lue myös: Epilepsiakohtauksen voi mahdollisesti ennustaa ranteessa kannettavalla laitteella

Epilepsia on neurologinen sairaus, jota sairastaa Epilepsialiiton mukaan Suomessa lähes 60 000 ihmistä. Heistä 36 000:lla on säännöllinen lääkitys.

Sairauden taustasyitä voivat olla aivojen rakenteellinen poikkeavuus, tai geneettinen, infektioperäinen, elimistön puolustautumisjärjestelmään liittyvä immuunivälitteinen tai aineenvaihdunnallinen syy.

Epileptinen kohtaus johtuu aivojen sähkötoiminnan ohimenevästä häiriöstä, ja kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen. Kohtaukselle voivat altistaa muun muassa runsas valvominen, stressi, tietyt lääkeaineet tai alkoholin tai muiden päihteiden vieroitusvaihe.

– Kohtauksia voi olla monenlaisia, Elisa Määttä kertoo.

– Kohtaus voi ilmetä esimerkiksi kouristeluna tai sitten sellaisena sekavuutena, jossa todellisuudentaju hämärtyy. Omassa kohtauksessani oli tällä kertaa mukana myös kouristelua.

Määttä kaipaisi lisää julkista keskustelua sairauden luonteesta. Hän esimerkiksi arvelee, että harjaantumaton ohikulkija voi sekoittaa kohtauksen vaikkapa alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena olemiseen.

– Siksi olisikin hyvä puhua sairaudesta enemmän julkisesti ja levittää tietoutta siitä, miten epilepsiakohtauksen voi tunnistaa ja miten siinä voi auttaa, hän sanoo.

Miten epilepsiakohtauksen saanutta voi auttaa?

Epilepsia on neurologinen sairaus.

  • Epilepsiakohtaukset voi karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: tajuttomuus-kouristuskohtauksiin ja tajunnanhämärtymiskohtauksiin.

  • Tajuttomuus-kouristuskohtauksen ensiapu:

  1. Kouristusliikkeitä ei kannata estää, mutta auttajan on huolehdittava, ettei henkilö vahingoita liikkeiden aikana itseään. Pään alle kannattaa laittaa pehmuste. Kouristelu kestää yleensä vain 1–2 minuuttia.

  2. Käännä henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan suusta ulos. Varmista myös, että henkilö pystyy hengittämään esteettä ja ilmavirta tuntuu.

  3. Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusii ennen kuin henkilö on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta, soita hätäkeskukseen.

  4. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennen kuin jätät hänet. Soita hätänumeroon, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana.

  • Tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiapu:

  1. Kohtauksen aikana henkilö voi olla sekava eikä täysin tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa toistaa mekaanisia liikkeitä: kävellä päämäärättömästi, hieroa käsiään, nyppiä vaatteitaan tai maiskutella. Kohtauksen saanut ei tajua, mitä tapahtuu, eikä pysty vastaamaan kysymyksiin asiallisesti.

  2. Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita itseään. Älä yritä estää henkilön liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua.

  3. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin. Anna sen mennä ohi itsestään. Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa, soita hätäkeskukseen.

  4. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennen kuin jätät hänet.

Lähde: Duodecim

Source Link is.fi