Ennätysvuosi toi roimasti uusia yhtiöitä Helsingin pörssiin – pörssin toimitusjohtaja: Nollavuosiin tuskin on paluuta
Helsingin pörssissä tehtiin viime vuonna listautumisten ennätys. Se jätti niukasti taakseen parin vuosikymmenen takaisen internet-huumavuoden 1999.
Pörssin päälistalle nousi tänä vuonna kuusi uutta yhtiötä ja kasvuyritysten First North -markkinapaikalle 23 yhtiötä eli pörssitulokkaita oli yhteensä 29. Vuonna 1999 uusia listautujia oli 28.
Lue lisää: Helsingin pörssiin tulvi yhtiöitä viime vuonna – tässä ovat surkeimmat ja parhaimmat listautujat
Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman on listautumisten suhteen pysyvä optimisti jo virkansakin puolesta, mutta viime vuonna pörssin etuovi aukesi hänenkin odotuksiaan tiheämmin.
– Jos tämä keskustelu olisi käyty vuosi sitten, olisin sanonut, että olisi ollut epätodennäköistä, että vuoden 1999 lukema ylittyy, Husman sanoo.
Hänen mukaansa viime keväänä alkoi näyttää siltä, että tulijoita pörssiin riittää viime vuosia enemmän. Syksyä kohden tahti vain tiivistyi.
– Ennuste nousi pikku hiljaa vuoden kuluessa, mutta en olisi uskaltanut puhua ennätyslukemista ennen loppuvuotta. Nyt tehtiin uusi ennätys, vaikka vuonna 1988 listautujia oli 43 kappaletta. Näistä kaikki eivät kuitenkaan olleet varsinaisia pörssilistautumisia, vaan OTC-listalle tulleita.
1980-luvulla elettiin vielä nykyiseen pörssiin verrattuna kivikautta. Kaupankäyntisalissa meklarit istuivat pulpeteissaan, kun nämä nyt ovat hajautuneet päätteineen pitkin kaupunkia.
Nykyisen First Northin tilalla oli niin sanottu pörssin ulkopuolinen OTC-lista. Sen listalleottovaatimukset olivat First Northin tavoin pörssin päälistaa kevyemmät.
Vuonna 1988 OTC-listalle tulivat nykyisistä tunnetuista pörssiyhtiöistä muun muassa Vaisala, Tulikivi ja Kesla. Moni OTC-listalle silloin tullut yritys on myös poistunut listoilta kokonaan.
Pörssiin listautumista valmistellaan yleensä kuukausia tai puolikin vuotta. Mikään ei ole ennen pörssikellon soittoa lyöty lukkoon, jos markkinatilanteessa tapahtuu käänne heikompaan.
Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2008, kun finanssikriisi pysäytti listautumiset kokonaan. Sinä vuonna Helsingin pörssiin ei listattu yhtään uutta yhtiötä, mitä ei ollut tapahtunut sitten 1990-luvun lamavuosien.
Tämän jälkeenkin on ollut nollavuosia, kuten vuonna 2011, mutta viime vuosina on ollut taas vilkastuvaa.
Nykyisen listautumisinnon taustalla on Husmanin mukaan useita syitä. Yksi näistä on virinnyt maailmantalous, minkä takia yritykset hakevat pörssistä oman pääoman ehtoista kasvurahoitusta.
– Listautumisille löytyy nyt myös sijoittajakysyntää, mikä on listautumisten edellytys, Husman sanoo.
Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman uskoo listautumisten pysyvän vilkkaana jatkossakin.
Yritysten kannalta on mukava asia, että hyvän kysynnän myötä osakeantien merkintähintoja saadaan hilattua ylöspäin.
– Listayhtiöiden arvostuskertoimet ovat nyt hyvällä tasolla, mikä tekee listautumisesta yrityksille houkuttelevamman vaihtoehdon kuin esimerkiksi erilaiset pääomasijoittajien ja teolliset järjestelyt, Husman toteaa.
Hänen mukaansa leimallista menneelle vuodelle on ollut se, että osakeanteja on nähty enemmän kuin vanhojen omistajien osakemyyntejä. Tämäkin kertoo siitä, että varoja on haluttu kerätä kasvuun.
– Tämä on suuri ero verrattuna vuoteen 1999, jolloin osakemyyntejä oli selvästi enemmän ja listoille tultiin myös ilman antia, Husman sanoo.
– Toinen ero vuoteen 1999 on se, että listautujia on ollut hyvin erilaisilta toimialoilta. Vuonna 1999 painottui it-sektorin osuus.
Suurin osa viime vuoden listautujista on ollut alkuvaiheen kasvuyrityksiä. Husmanin mukaan sijoittajien on hyvä tiedostaa, että näillä liikevaihto tai kannattavuus voivat liikkua vielä matalissa lukemissa.
– Ruotsin tapaan Suomeen on saatu viimeisen parin vuoden aikana runsaasti alkuvaiheen yhtiöitä. Sijoittajien on hyvä muistaa, että nämä ovat riskitasoltaan erilaisia.
Myös listautujien kurssikehitys on poikennut selvästi. Hajonnasta kertoo se, että First North Finlandin keskimääräistä kurssikehitystä mittaava indeksi nousi viime vuonna reilut kahdeksan prosenttia, kun OMXH-yleisindeksi nousi yli 18 prosenttia.
– Viimeiset viisi vuotta First North-lista on kehittynyt päälistaa paremmin, mutta tänä vuonna sen kehitys on tasaantunut.
Kenelläkään ei ole käytössään kristallipalloa, josta näkisi alkavan vuoden markkinakehityksen. Husman ennakoi kuitenkin, että vuoden alussa listautumiskehitys on hieman viime vuoden loppua rauhallisempaa.
– Jos historiasta voi mitään oppia, niin listautumisten tahti tulee ennen pitkää rauhoittumaan. Alkuvuoden näkymät ovat edelleen vilkkaat, mutta eivät välttämättä yhtä vilkkaat kuin loppuvuonna, Husman sanoo.
Hänen mukaansa nollavuosiin on tuskin enää paluuta, kun First North -kasvumarkkina on saanut hyvän jalansijan.
– Listautumiset jatkuvat aktiivisena. Sitä, jatkuuko kuluneen vuoden taso, on kuitenkin tässä vaiheessa liian aikaista arvioida.