Epävakaa maailmantilanne voi näkyä asuntomessuilla – vuosittaiset kävijämäärät ovat tähän saakka heijastelleet taloustilannetta

Asuntomessut ja niiden kävijämäärät voivat ennustaa sitä, miten ihmiset innostuvat rakentamaan. Historian valossa inflaatiopiikit näyttävät vähentäneen messukävijöiden määrää, samoin 1990-luvun laman syvin alho.

Asuntomessuja on järjestetty vuodesta 1970 asti. Tuolloin yhteiskunnassa kamppailtiin energiakriisin ja korkean inflaation kanssa, ja messujen kävijämäärät romahtivat vuonna 1976 ja vuonna 1981. Samoina vuosina Suomessa koettiin asuntomessujen historian ajan korkeimmat inflaatioluvut.

Osuuskunta Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää on ollut mukana organisaatiossa vuodesta 2012 lähtien.

– Inflaatiopiikit vaikuttavat yksityisen ihmisen talouteen, ja niillä on kuluttajamessuihin valtava vaikutus, Vuorenpää sanoo.

Nykytilanteessa on paljon samaa: inflaatio on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan selkeässä nousussa. Kuluttajien luottamusindikaattori on puolestaan ollut nykyistä heikommalla tasolla vain kaksi kertaa koko 27-vuotisen mittaushistoriansa aikana.

”Tulevaisuus näyttää epävarmalta”

Rakentaminen on pitkälti kiinni siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Ukrainan sota, energiakriisi, hyödykkeiden ja raaka-aineiden saantiin liittyvät tuotannolliset ja logistiset ongelmat heijastuvat rakennusmateriaalien saatavuuteen ja hintaan.

Käsillä oleva maailmantilanteen epävarmuus heijastuu myös Ouluun, missä asuntomessut järjestetään kolmen vuoden kuluttua. Messualueen asemakaavat on saatu valmiiksi, samoin katu- ja ympäristösuunnittelu pääosiltaan.

Oulun asuntomessutoimiston projektikoordinaattori Mari Karjalainen kertoo, että tontinluovutuskilpailu alkaa loka-marraskuussa. Rakentamisen on määrä alkaa jo ensi vuonna.

Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa hyvin epävarmalta ja vaikka suunnittelua on jatkettu samalta pohjalta kuin ennen käsillä olevia poikkeusaikoja, niin jonkinlainen totuuden hetki on edessä syksyllä.

– Syksyllä tuleva tontinluovutus on meidän kannalta kriittinen vaihe, kun nähdään, miten kysyttyjä tontit tulevat olemaan, sanoo Karjalainen.

Oulun asuntomessukohde Oulujoen suistossa Hartaanselällä houkuttelee etenkin yksityisiä rakentajia. Pientalojen kysyntä on ollut tähän saakka messualueella runsasta.

– Yksityisillä rakentajilla on tulevaisuudenuskoa, ja alueen houkuttelevuus on suuri, sanoo Karjalainen.

Suurin riski näyttäisi olevan rakennusliikkeiden kohdalla. Kerrostalorakentamisessa avainasemassa olevat rakennusliikkeet ovat ainakin toistaiseksi olleet varovaisempia aikeissaan kolmen vuoden päässä olevien messujen suhteen.

Inflaatio voi myös kannustaa rakentamiseen

Pitkään korkeana jatkuvalla inflaatiolla voi olla myös päinvastainen vaikutus ihmisen innokkuuteen rakentaa: 1970-luvulla korkealla pysynyt, ”lainanottajaystävällinen” inflaatio vaikuttaisi päinvastoin lisänneen kiinnostusta rakentamiseen.

Tuolloin poikkeuksellisen korkeaan inflaatioon liittynyt hintojen ja nimellispalkkojen nouseminen rinta rinnan söi suomalaisten asuntolainojen pääomaa voimakkaasti. Tämä helpotti lainojen maksamista ja vaikutti selvästi rakentamisen kiinnostavuuteen.

– Nyt talous on todella globaalisti ja EU-tasolla sidoksissa .Tässä puhutaan varmaan paljon isommasta asiasta kuin suomalaisesta rakentamisesta ja asumisesta, sanoo Vuorenpää.

Lue myös: Hinnat nousevat Suomessa nyt yhtä lujaa kuin juuri ennen 90-luvun lamaa – tästä syystä inflaatio ei kuitenkaan syö sinun asuntolainaasi

Kävijöiden toivotaan löytävän taas messuille Naantalissa

Inflaation ja laman lisäksi myös koronapandemia on näkynyt asuntomessuilla. Messujen kävijämäärät ovat olleet kahtena viime kesänä karkeasti ottaen puolta pienempiä kuin normaalitilanteessa.

Tämän kesän asuntomessut järjestetään heinäkuussa Naantalissa, ja kahden alavireisen pandemiavuoden jälkeen messuista toivotaankin nyt kävijämäärältään entisen kaltaista tapahtumaa.

• Kaksi kuukautta asuntomessujen avajaisiin – Naantalissa asetellaan jo lautasia ruokapöydille

Vuorenpää ei halua veikata tämän vuoden asuntomessujen kävijämäärää. Hän kuitenkin uskoo, että pandemiavuodet ovat luoneet sellaista patoutunutta kiinnostusta, että yleisö tapahtuman löytää.

1980-luvulla ja 2000-luvun alun molemmin puolin asuntomessuilla vieraili jopa yli 200 000 kävijää. Sellaisiin lukuihin ei Vuorenpään mukaan ole enää mahdollista päästä. Pelkästään digitaalinen ja sosiaalinen media ovat tulleet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana voimakkaasti kilpailemaan asuntomessujen kanssa yleisöstä.

Jutun keskustelu on auki 8. kesäkuuta kello 23:een asti.