Banner Before Header

Esko Eerikäisen terveydentilassa tapahtui erikoisia muutoksia armeijassa – seuraukset tuntuvat yhä

Radiojuontaja Esko Eerikäinen, 48, suoritti asepalveluksensa lääkintämiehenä Kontionrannassa ja Ylämyllyllä Pohjois-Karjalassa. Elettiin 90-luvun alkupuolta. Eerikäinen oli tuolloin reilu parikymppinen urheilullinen nuorukainen.

– Se oli huoletonta aikaa. Ei tarvinnut kuin tehdä mitä käskettiin. Toki sinne meneminen alkuun ärsytti, kun nuorena olisi halunnut tehdä kaikkea muuta, Eerikäinen naurahtaa.

– Lykkäsin armeijaa pariin otteeseen, mutta olen tyytyväinen, että se tuli lopulta käytyä.

Eerikäinen harrasti armeija-aikana nyrkkeilyä. Treenivapaita oli usein keskellä viikkoakin, ja takaisin kasarmilla piti olla aina kello 22:30 mennessä. Erään kerran Eerikäinen myöhästyi, ja ilmoittautui päivystäjälle vasta kello 23.

– Olin puoli tuntia myöhässä. Sen seurauksena sain poistumiskiellon seuraavaksi viikonlopuksi. Sen jälkeen en enää myöhästynyt mistään! Eerikäinen sanoo.

Vapaat olivat tärkeitä, sillä Eerikäinen seurusteli tuolloin vakavasti.

– Silloinen tyttöystäväni asui Joensuussa, joten lomilla menin aina hänen luokseen.

Esko Eerikäinen suoritti asepalveluksen Pohjois-Karjalassa. Kuva vuodelta 2007.

Armeija jätti pysyvän jäljen Eerikäisen elämään, sillä hänelle puhkesi palvelusaikana astma.

– Olin aika usein sen yhdeksän kuukauden aikana sairaalassa Kontionrannassa. Se taisi olla vähän homeessa. Siellä minulle puhkesi astma, Eerikäinen sanoo.

Astmaan Eerikäinen on käyttänyt siitä lähtien lääkitystä.

– Kävin juuri hakemaan kolmannen koronarokotuksenkin, koska kuulun riskiryhmään.

Eerikäinen kertoo, että myös hänen näkönsä huononi armeija-aikana todella paljon. Armeijan alkaessa Eerikäisellä oli vain hieman huono kaukonäkö, mutta yhdeksän kuukauden kuluttua tilanne oli yllättäen huonontunut radikaalisti.

– Kun menin armeijaan, minulla oli kaukonäkö toisessa silmässä -0.9 ja toisessa -0.8. Kun tulin pois, tilanne oli -2.9 ja -3, Eerikäinen muistelee.

– Ehkä se oli vain sattumaa, että tällaisia muutoksia tapahtui nuoren miehen kropassa juuri silloin. Toisaalta astman puhkeaminen taisi kyllä liittyä homeeseen. Kasarmeja pitäisi varmaan tutkia vähän useammin, aivan kuin koulujakin.

Joensuu oli armeija-aikana Esko Eerikäiselle tärkeä paikka.

Eerikäinen teki kuitenkin suorituksellaan vaikutuksen armeijassa.

– Sotilasmestari diggaili tyylistäni, ja yritti aika usein kosiskella minua jäämään töihin sinne. En oikein koskaan innostunut siitä. Se armeijan käskyttämistyyli ei olisi ollut minulle luontainen tapa johtaa.

Armeijan jälkeen Eerikäinen jäi asumaan Joensuuhun silloisen tyttöystävänsä luokse. Haaveissa oli palo-opistoon hakeminen, mutta se jäi lopulta ajatuksen tasolle. Sen sijaan Eerikäinen päätyi muutamaksi vuodeksi töihin Honkalampi-keskukseen, joka tunnettiin silloin Honkalammen keskuslaitoksena.

– Olin siellä vaikeavammaisten hoitajana pari vuotta. Se oli todella opettavainen duuni. Kävin siellä pitkästä aikaa viime syksynä, kun laitos täytti 40 vuotta. Juonsin tilaisuuden, ja oli superhienoa nähdä tuttuja hoitajia ja entisiä asukkaita pitkän ajan jälkeen. Se oli aika koskettavaakin.

Armeijakavereita Eerikäinen on tavannut silloin tällöin keikkaillessaan pitkin Suomea.

– Aina välillä joku tulee moikkailemaan, että hei, muistatko, oltiin yhdessä armeijassa. Heidät tunnistaa hyvin, koska he kutsuvat aina sukunimellä, kuten armeijassa oli tapana.

Source Link is.fi