Banner Before Header

Espoossa laitettiin puoli miljardia euroa viemäriin, tällainen oli tulos – vessajätökset kulkevat kilometrikaupalla maan alla

Blominmäen jätevedenpuhdistamo Espoossa on Helsingin toiseksi suurin infrahanke heti länsimetron laajennuksen jälkeen. Hintalappu: noin 488 miljoonaa euroa. Kyseessä on ollut valtava työmaa, jonka rakennustyöt on saatu viimeistelyä vaille valmiiksi.

Kun puhdistamo aloittaa tänä syksynä toimintansa, prosessin läpi kulkevat noin 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. Suurin osa jätevesistä tulee Espoosta. Kapasiteettia on jo nykyisellä tekniikalla enempäänkin.

Tulevaisuudessa maanalaista aluetta voidaan laajentaa entisestään niin, että puhdistamo käsittelisi yli miljoonan asukkaan jätevedet. Uusi paikka tarjoaisi näin ollen tilaa jopa vuosisadaksi.

– Tästä tulee Suomen toiseksi suurin puhdistamo. Viikinmäki Helsingissä on Suomen suurin. Tästä tulee suunnilleen puolet sen kapasiteetista, kertoo Blominmäen puhdistamohankkeen johtaja Jukka Yli-Kuivala HSY:sta.

Hankejohtaja Jukka Yli-Kuivala kertoo, että Blominmäen puhdistusprosessin jälkeen vesi on uimakelpoista.

Ajotunneli on sisäänmenoaukon kohdalla 4,7 metriä korkea. Kun puhdistamo on aloittanut toimintansa, tunneleissa kulkevat raskaiden ajoneuvojen liete- ja kemikaalikuljetukset. Liikenne ei tule olemaan kovinkaan vilkasta.

Tällä hetkellä maanalaisissa tiloissa tehdään teknisiä töitä, pieniä korjaustöitä ja testauksia. Kymmenen hehtaarin laajuinen laitos ei juurikaan erotu maisemasta, sillä se on louhittu maan alle.

Jätevedenpuhdistamossa tapahtuu todella paljon. Jätevettä käsitellään niin monella eri tavalla, että pää menee nopeasti pyörälle. Puhdistusprosessissa on useita eri vaiheita, jotka pitävät sisällään erilaisia välivaiheita. Ja sitten on lietteen mädätystä, biokaasua, lämmön- ja sähköntuotantoa, kuivatusta, mikrobeja, suodattimia ja ultraviolettivaloja.

Yritetään saada tästä kaikesta jonkinlainen yleiskuva. Otamme suunnaksi maanalaisen Blominmäen, tervetuloa mukaan.

Jätevesi kulkee kokonaisuudessaan Espoon rannikolta Finnoosta, eli Suomenojalta, Kehä III:lle puhdistettavaksi ja sitten takaisin. Edestakaista matkaa kertyy 17 kilometriä. Päälle tulevat vielä puhdistamon sisällä kuljettavat sadat metrit.

Blominmäen puhdistamossa käytettävät puhdistustekniikat ovat jo suurelta osin käytössä myös muualla, mutta Suomenojan vanhan puhdistamon käyttämään prosessiin verrattuna jätevedet saadaan puhdistettua aiempaa paremmin.

Suurimpana erona vanhaan tekniikkaan ovat typenpoisto- ja kiekkosuodattimet, jotka nostavat typenpoiston yli 90 prosenttiin ja fosforinpoiston yli 96 prosenttiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vesi on puhdistuksen jälkeen uimakelpoista. Se johdetaan lisäksi kauas merelle.

Kun jätevesi saapuu puhdistamoon, se ohjataan koko alueen matalimpaan paikkaan. Sieltä se pumpataan 30 metriä ylöspäin ja kohti puhdistusprosessin lähtöpistettä.

Jätevedet tulevat 20 metriä merenpinnan alapuolella sijaitsevaan tulopumppaamoon. Sieltä ne pumpataan 30 metriä ylöspäin. Pumppuja on yhteensä kahdeksan, joista kuusi on suuria ja kaksi pienempiä.

Etenkin prosessin alkupäässä kaikki etenee hyvin perinteiseen tapaa – joskin suuressa mittakaavassa. Välppäyksessä vedestä poistetaan ensin kiinteät jätteet. Sitten pitkissä hiekanerotusaltaissa erotellaan hiekkaa ja öljyä.

Tämän jälkeen edessä ovat esiselkeytysaltaat, joissa vedestä poistetaan lietettä. Kerätty liete kerätään ja ohjataan altaista kohti kuivausta. Ja vesi jatkaa matkaansa.

Hiekanerottelualtaissa vedestä kerätään hiekkaa ja öljyä.

Liete tiivistetään, mädätetään ja kuivataan. Neljässä 20 metriä korkeassa mädätysreaktorissa vapautuva biokaasu hyödynnetään puhdistamon omassa lämmön- ja sähköntuotannossa. Lopuksi liete kuivataan ja jalostetaan multatuotteiksi.

Ennen kuin lietekuljetukset lähtevät matkaan, liete kuivatetaan ”lapiotavaraksi”.

Puhdistamo tuottaa lämpöä yli oman tarpeensa. Käyttämästään sähköstä se saa tuotettua noin puolet.

Puhdistettava vesi jatkaa matkaansa ilmastusaltaisiin. Näissä altaissa pohjaan on pitkä matka, 15 metriä. Altaat näyttävät tyhjinä aivan valtavilta. Yhden altaan pohjan pinta-ala on yli 1 100 neliötä – ja niitä on kuusi kappaletta. Pohjassa on suuria ”lautasia” eli pohjailmastimia.

– Ilmaa täytyy painaa altaan pohjassa kovalla voimalla, sillä ollaan 15 metrin syvyydessä. Kun altaat ovat syviä, ilmasta ehtii vapautua veteen paljon happea.

Ilmastusaltaissa vedensyvyys on puhdistamon suurin.

Fosforinpoistoa tehostetaan kemikaaleilla ja biologista prosessia tasapainotetaan lisäksi hiilen avulla. Typpeä vapautuu puhdistusprosessissa sekä ympäröivään ilmaan että lietteeseen.

Ilmastusaltaiden mikrobit vaativat erilaisia olosuhteita, joten altaiden olosuhteet vaihtelevat. Vesi kiertää altaasta toiseen. Osaan tuotetaan kompressorilla ilmaa, osassa suuret sekoittimet saavat veden kiertämään. Näin mikrobit pääsevät toimimaan sopivissa olosuhteissa.

– Kaikissa tiloissa (altaissa) on sekä sekoittimet että mahdollisuus lisätä ilmaa. Niitä ei kuitenkaan yleensä käytetä samanaikaisesti. Vesi kiertää väliseinien ohi mutkitellen tilasta toiseen. Eri lokeroissa joko syötetään ilmaa tai sekoitetaan.

Sitten on edessä jälkiselkeytys. Siellä jäljellä olevan lietteen annetaan laskeutua altaan pohjalle. Palautusliete ohjataan takaisin kiertoon tasapainottamaan ilmastusaltaiden olosuhteita.

Osaan altaita on jo päästetty vettä. Veden avulla esimerkiksi etsitään ja paikataan altaiden vuotopaikkoja.

Puhdistamon valvomo odottaa vielä laitteita ja työntekijöitä.

Viimeinen vaihe on jälkikäsittely. Typpeä poistetaan ensin biologisessa suodatuksessa ja lopuksi kiekkosuodattimet varmistavat, että fosforinpoisto nousee yli 96 prosentin. Ja aivan lopuksi UV-valolla poistetaan vielä viimeisiä mikrobeja.

Kun vesi on kulkenut 8,5 kilometrin matkan purkutunnelia pitkin Suomenojaa, se kiertää vielä Fortumin lämpöpumppulaitoksen läpi. Näin vedestä saadaan kaukolämpöä, ennen kuin se jatkaa matkaansa 7,5 kilometrin meripurkutunneliin ja lopulta merelle.

Source Link is.fi